Viikkouutiset

Ensimmäinen muisto Riihimäeltä on Paloheimon sahajauho-kasan tuoksu

Michael Santos hakee energiaa kuntosalilta.

Michael Santos käy säännöllisesti kuntosalilla ja kuuntelee kuulokkeista treeniä inspiroivaa heavy-musiikkia. Hän on syntynyt Filippiineillä, mutta aikoo tavata sukulaisiaan kesällä Kaliforniassa.

Seppo Ylönen

– Vuodesta 2007 lähtien olen ollut työssä terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita valmistavassa KaVo Kerr Groupissa Tuusulassa. Meni vuosia, että työstä tultuani lysähdin syömään sohvalle television ääreen. Avovaimoni Katri kävi kuntosalilla.

Kaksi vuotta sitten seurasin hänen esimerkkiään, koska minulle oli kertynyt ylipainoa. Nyt oloni on aivan erilainen, sanoo riihimäkeläisellä kuntosalilla viihtyvä Michael Santos, 40.

Miehen nimi viittaa ulkomaille. Hän kertookin syntyneensä Filippiinien pääkaupungissa Manilassa.

– Isäni Jhonny, joka asuu edelleen Riihimäellä ja edesmennyt äitini Helen erosivat Filippiineillä. Isä tuli minun, siskoni Rochellen ja veljeni Ronaldin kanssa Riihimäelle vuonna 1991, koska hän halusi meille lapsille parempaa elämää.

Michaelin setä Jerome Santos oli asettunut jo aikaisemmin kaupunkiin ja toimi jonkin aikaa musiikinopettajana Harjunrinteen koulussa.

– Isä ja Jerome ovat koulutukseltaan insinöörejä. Molemmat saivat sitten työpaikan Kumerasta. Pian setäni muutti Kaliforniaan, jossa meidän lähisukulaisemme asuvat. Minä lähden kesäkuussa sinne avovaimoni Katrin ja poikamme Thomasin kanssa. Mukaan tulee siskoni Rochelle perheineen.

Michael Santos muistelee vuotta 1991, kun hän saapui 12-vuotiaana Riihimäelle.

– Kun tulin tänne, puhuin isäni ja sisarusteni kanssa äidinkieltämme tagalogia. Minä menin Peltosaaren koulun kuudennelle luokalle, sisko neljännelle ja veli toiselle. Meillä oli koulussa erityisopettaja, joka käytti apukielenä englantia. Filippiineillä opetetaan englantia jo lastentarhoissa.

Synnyinmaassaan Michael ei ole käynyt kertaakaan Suomeen tulonsa jälkeen. Sen sijaan hänellä on monia muistoja 1990-luvun Riihimäestä.

– Ensimmäinen muistamani tuoksu tuli Paloheimon sähkölaitoksen piipusta ja sahajauhokasasta. Keskusta oli täynnä kauppoja. Peruskoulun jälkeen kävin ammattikoulun koneenpiirtäjälinjan.

– Vuonna 1996 menin varusmiespalvelukseen Hämeenlinnan panssarijääkärikomppaniaan. Minusta tuli panssarivaunun kuljettaja. Ajoin venäläistä rynnäkköpanssarivaunua BMP1. Minä olen antanut sotilasvalan ja siksi haluan puolustaa Suomea.

Santos opiskeli vielä sähköasentajaksi aikuiskoulutuskeskuksessa.

Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on ollut työssä Eltelillä, GE Helth Care Oy:ssä ja Palodex Group Oy:ssä.

– Avovaimoni Katri on kotoisin Imatralta. Hänen sukulaistensa kautta olen tutustunut karjalaiseen perinteeseen.

– Karjalassa ollaan vieraanvaraisia. Pöydässä on seitsemää sorttia ja syödään karjalanpiirakoita. Tykkään mämmistä, jonka päälle kaadan vaniljakastiketta tai maitoa.

Filippiinit

Filippiinien tasavalta on 7 641 saaren ja vajaan 108 miljoonan asukkaan trooppinen saarivaltio Kaakkois-Aasiassa. Suurin osa asukkaista elää 11 saarella. Maan pinta-ala on 343 448 neliökilometriä. Alueella on usein maanjäristyksiä ja kaksikymmentä toimivaa tulivuorta. Saarivaltio on myös trooppisten hirmumyrskyjen reitillä.

Filippiinit sai nimensä Espanjan kuninkaan Filip II:n mukaan vuonna 1543. Espanjan ja Yhdysvaltojen vaikutus näkyy maan kulttuurissa ja hallintojärjestelmässä. Ferdinand Marcos hallitsi maata lähes yksinvaltiaana yli kahdenkymmenen vuoden ajan vuoteen 1986 saakka.

Vuonna 1952 Suomen Neidoksi ja Miss Universumiksi valittu Armi Kuusela avioitui vuonna 1953 filippiiniläisen liikemiehen Virgilio Hilarion kanssa. Heille syntyi viisi lasta. Nykyisin Armi Kuusela asuu uuden miehensä amerikkalaisen diplomaatin Albert Williamsin kanssa San Diegon sisällä olevassa La Jollan kaupungissa, Kaliforniassa.

Lähes kolmannes maan työvoimasta toimii maataloudessa. Tärkeimmät ravinnonlähteet ovat riisi ja maissi. Kookospähkinää, sokeriruokoa, ananasta ja banaania viljellään vientiin. Puuteollisuus on merkittävää. Viljelyalan kasvattaminen verottaa metsiä. Maaperästä saadaan kuparia, kromia, kultaa, maaöljyä ja nikkeliä. Ulkomailla asuvien filippiiniläisten sukulaisilleen lähettämä raha on maalle merkittävä ulkomaanvaluutan lähde.

Filippiineillä puhutaan useita malaijilais-polynesialaisia kieliä, joista suurimmat ovat tagalog ja sen standardimuoto filipino, cebu ja iloko. Virallisina kielinä ovat filipino ja englanti. Aikaisemmin maassa puhuttiin myös espanjaa.

Lähde: Wikipedia

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikkouutiset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat