Paikalliset

Kemikaalihoito ei sovi suoraan Loppijärvelle – professori suosittelee perinteisiä puhdistusmenetelmiä

Littoistenjärvellä käytetyt keinot täytyisi mukauttaa.

Tapahtuman tauolla Loppijärven Ystävien puheenjohtaja Heikki Bergholm, yhdistyksen hallituksen jäsen ja tutkija Tommi Peltovuori sekä emeritusprofessori Jouko Sarvala vaihtoivat mielipiteitä periaatteessa samanlaisten mutta kokoluokaltaan erilaisten järvien tilanteesta.

Kare Asp

aamuposti  |  Loppijärvellä on kuuluisa kohtalotoveri. Varsinais-Suomessa sijaitseva Littoistenjärvi kärsi samanlaisista vedenlaatu- ja fosforiongelmista kuin Loppijärvi.

Sielläkin tilanne pahentui samaan aikaan kuin Lopella. Erilaisia hoitokeinoja on kokeiltu, pääosin tuloksitta. Kunnes viime vuonna päädyttiin kemialliseen käsittelyyn alumiinikloridilla.

– Vesi kirkastui kuin taikaiskusta. Tätä seurasi pieni seestymisvaihe. Mutta loppuvuoden aikana järven tila oli todella hyvä. Virkistyskäyttäjiä ja kiinnostuneita riitti ja he olivat todella kiitollisia, kertoo emeritusprofessori Jouko Sarvala Turun Yliopistosta.

Hän on seurannut Littoistenjärven tilaa vuosikymmenien ajan. Kehitys oli vuoristoratamaista, ylös ja alas. Kunnes 2000-luvulla tilanne alkoi huonontua kesä kesältä.

Littoistenjärvi on Loppijärven tapainen matala järvi, jossa pohjasedimentissä on paljon kasviplanktonia.

– Ennen kemiallista käsittelyä hoidimme lupaehtojen mukaan järveä ilmastamalla ja poistokalastuksella. Ne eivät tehonneet toivotulla tavalla.

Niinpä edessä oli toukokuu 2017, jolloin järveen ajettiin 16 tonnia polyalumiinikloridia.

– Toimiva, mutta varsin haastava menetelmä, kiteyttää Sarvala.

Loppijärveen ei kemiallinen käsittely ole suoraan monistettavissa. Kyse on kokoluokkaongelmasta.

Loppijärvi on pinta-alaltaan noin kahdeksankertainen Littoistenjärveen verrattuna. Ja kun siellä käsittelyn kokonaiskustannukset nousivat liki 400 000 euroon, voi jokainen päätellä, mitä se Loppijärvellä maksaisi.

Lisäksi käsittelyn saavutettavuus olisi vaikea.

– Littoistenjärvi on selkeä ja muodoiltaan sopiva tätä toimenpidettä ajatellen.

Niinpä Sarvala suosittelee Lopelle pitäytymistä perinteisiin menetelmiin.

Toimenpiteitä

Loppijärvellä tilannetta on tutkittu, pohjasedimentistä tehty laaja tutkimus ja lisää tutkimustuloksia on tulossa. Haja-asutusalueita koskeva jätevesiasetus tulee voimaan 31.10.2019. Tästä odotetaan pientä helpotusta. Lisäksi suunnitelmissa on fosforisiepparien/altaiden lisääminen ja toimivan kosteikon rakentaminen. Ongelmaksi jää edelleen sisäinen kuormitus.

Infotilaisuudessa kertoi Loppijärven koekalastuksista ja Kangasalan Kirkkojärven kunnostustoimista Ari Westermarck, Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistyksestä. Loppijärven Ystävien oma tutkija Tommi Peltovuori kertoi pohjasedimentin kertymisestä ja sen ominaisuuksista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Verokone

 

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat