Viikko

Muualta tulleet tutuiksi: Awet pitää pääsiäispaastoa

Eritrealaisen Awet Mekosen matka Suomeen kesti kauan.

Seppo Ylönen

Huhtikuussa 2016 Röykän vastaanottokeskukseen Eritreasta tullut ja saman vuoden syyskuussa Hyvinkäälle muuttanut Awet Mekonen, 26, kuuluu Eritrean ortodoksiseen kirkkoon. Hänen mukaansa Hyvinkäällä asuu ainakin kaksikymmentä eritrealaista.

– Ortodoksikristittynä pidän pääsiäispaastoa, joka alkoi 12. helmikuuta. Paasto päättyy huhtikuun 7. ja 8. päivien välisenä pääsiäisyönä pidettävään messuun. Meillä eritrealaisilla on oma pappi, ja messu pidetään jossakin helsinkiläisessä kirkossa kuten muutkin meidän jumalanpalveluksemme.

Kahvilan pöydän ääressä istuva Awet ei syö kahvin kanssa pullaa kuten monet muut tekevät.

– En saa syödä lihaa, kalaa, maitoa enkä mitään eläintuotteita. Syön paaston aikana vain vihanneksia esimerkiksi perunaa, salaattia, tomaattia, kurkkua ja kaalia.

Awet lukee äidinkielellään tigrinjalla kirjoitettua Raamattua, jonka hän on ladannut puhelimeensa. Kirkollisina juhlapäivinä hän käy eritrealaisten kavereidensa kanssa kirkossa Helsingissä, minkä jälkeen he kokoontuvat jonkun kotiin syömään.

– Yhden kerran olen käynyt Hyvinkään ortodoksisessa kirkossa. Koska jumalanpalvelus oli suomeksi ja venäjäksi, en ymmärtänyt kaikkea. Eritreassa sunnuntain tai lauantain jumalanpalvelus alkaa kello 8 aamulla ja kestää kello 12:een saakka. Kaikki kirkot ovat täynnä ihmisiä.

Suomeen päätyneillä eritrealaisilla nuorilla miehillä on ollut elämässään samanlaisia ikäviä kokemuksia. Myös Awet Mekonen lähti synnyinmaastaan poliittisten syiden vuoksi.

– Lukion jälkeen valmistuin opettajaksi. Ehdin toimia peruskoulun opettajana kolme lukuvuotta, kun vuoden 2015 kesäloma lähestyi. En halunnut mennä armeijaan, joka olisi kestänyt monia vuosia. Sinne minua oltiin kutsumassa. Kesäkuussa lähdin salaa rajan yli Etiopiaan.

Matka Suomeen kesti kauan, sillä Awet joutui olemaan Etiopiassa kaksi, Libyassa kolme ja Italiassa viisi kuukautta. Italiasta hän pääsi lentämään pakolaisena Suomeen YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n toimesta. Nyt hänellä on maassaololupa.

– Isäni oli Eritrean armeijan palveluksessa monia vuosia. Nyt hänen ja äitini elämä on puutarhan tuotteiden ja lasten avun varassa. Eläkkeitä ei Eritreassa makseta. Viljelyä haittaa kuivuus. Minulla on neljä siskoa ja kolme veljeä. Vanhin veli on ollut armeijassa jo seitsemän vuotta. Nuorin veljeni pakeni Etiopiaan, jossa hän on ollut leirillä kolme kuukautta. Hän ei tiedä, mihin pääsee menemään. Matka kohti Eurooppaa on hyvin vaarallinen. Olen häneen yhteydessä puhelimella.

Awet Mekonen on Järvenpään seurakuntaopistossa valmentavassa koulutuksessa. Hän opiskelee suomen lisäksi esimerkiksi matematiikka ja historiaa. Musiikkitunnilla hän soittaa ukulelea.

Seppo Ylönen

Eritrea

Eritrea on Punaisenmeren rannalla sijaitseva valtio ns. Afrikan sarvessa. Maarajanaapureita ovat Djibouti, Etiopia ja Sudan. Valtioon kuuluu Dahlakin saaristo ja muutama saari Hanishsaarista. Maan pinta-ala on 117 600 neliökilometriä. Asukkaita on 5,2 miljoonaa (2015). Eritrean pääkaupungissa Asmarassa on 775 000 asukasta (2014). Maalla ei ole virallista kieltä, mutta valtaosa ihmisistä on tigrinjaa puhuvia kristittyjä. Arabiaa puhuvia muslimeja on 48 %.

Eritrean presidentti Isaias Afewerk oli liittynyt vuonna 1966 Eritrean Liberation Front (ELF) -itsenäisyysliikkeeseen ja sai sotilaskoulutuksen Kiinassa. Hänestä tuli liikkeen pääsihteeri vuonna 1987 ja maan ensimmäinen presidentti vuonna 1993, jolloin maa itsenäistyi Etiopiasta. Eritrea ja Etiopia kävivät vuosina 1998 - 2000 rajakiistasotaa. Sitä ei ole ratkaistu vieläkään.

Eritrea on hyvin sulkeutunut maa, käytännössä presidentti Isaias Afewerkin johtama diktatuuri. Maan tiedotusvälineet ovat hallituksen käsissä eikä vapaata lehdistöä ole. Ulkomaisten toimittajien työskentely ja tiedonkeruu paikan päällä on hankalaa. Myös kansainvälisten organisaatioiden kuten YK:n toiminta on rajattua. Tietoa saadaan maasta muuttaneilta eritrealaisilta.

Maan lain mukaan kaikkien 18–40-vuotiaiden miesten ja naisten on oltava 18 kuukautta valtion palveluksessa. Kansainvälisistä toimista huolimatta Eritrea ei ole valmis luopumaan käytännöstä, jolla nuoria värvätään pakkotoimin sitoutumaan rajoittamattomaksi ajaksi sotilaiksi tai virkamiehiksi. Tämän vuoksi maasta pakenee joka kuukausi YK:n lukujen mukaan jopa 5 000 ihmistä. Paenneiden mukaan tämä kansallispalvelu voi kestää 15 vuotta tai vielä enemmän. Valtioneuvostolla on oikeus laajentaa palveluskautta ilman rajoituksia.

Lähteet: Wikipedia ja hrc-eritrea.org

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat