Mielipide

Kunnallisneuvos Arto Lapiolahti: "Riihimäen tulee suuntautua Suomen kehittyville alueille – Kanta-Häme on liian pieni"

Lääkärit onnistuivat pelastamaan yli 300 metriä tippuneen naisen. Kuvituskuva.

 

Kuvituskuva

Aamupostin Lukijalta-palstalla julkaistiin 6. maaliskuuta Riihimäen kaupunginvaltuutetun Eero Yrjö-Koskisen ansiokas ja mielenkiintoinen kirjoitus. Kokenut ja asioihin perehtynyt valtuutettu on todella kiinnostunut Riihimäen kaupungin kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä.

Itsekin useiden riihimäkeläisten kanssa hämmästelen näitä Kanta-Hämeen maakuntaliiton ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin puuhasteluja. Väistämättä tulee sellainen tunne, että kaikki asiat eivät ole niin kuin pitää.

Eero Yrjö-Koskinen on sitä mieltä, että ”Riihimäen kaupungin hakeutuminen yhteistyöhön Kanta-Hämeen maakuntaliiton kanssa on osoittautunut vakavaksi virheeksi. Kaupungin kannalta on paljon mielekkäämpää rakentaa yhteistyötä Hyvinkään kaupungin sekä muiden ns. Kuuma-kuntien kanssa”.

Kanta-Hämeen maakunta on todella pieni, noin 170 000 asukasta. Sen mahdollisuudet toimia alueensa kehityksen veturina ovat todella pienet verrattuna esimerkiksi Uudenmaan maakuntaan, Pirkanmaahan tai vaikkapa Satakuntaan.

Kanta-Hämeen maakuntaliiton toiminta keskittyy pääosin Hämeenlinnan kaupungin asioiden ympärille. Muut jäsenkunnat huomioidaan lähinnä maksumiehen tehtävissä.

Mielestäni nyt, kun maan hallitus on laittanut liikkeelle valtavan julkishallinnon myllerryksen, on kunnilla nyt myös mahdollisuus laajasti tehdä uusia järkeviä ja tarpeellisiakin muutoksia sellaisiin hallinnon alueisiin, joihin kuntien mielestä on tarvetta.

Riihimäen kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden tulee nyt pikaisesti ottaa käsittelyyn päätös Riihimäen yhteistyön suuntautumisesta tiiviiksi osaksi Uudenmaan maakuntaa. Siten voidaan päästä mukaan Suomen kehittyville alueille sekä nykyaikaiseen kaupunkien yhteistyöhön esimerkiksi Hyvinkään kanssa.

Olen antanut kertoa itselleni, että Riihimäen valtuutettujen keskuudessa olisi halua tarkastella yhteistyön suunnan muuttamista etelään, mutta kansanedustajien taholta on tullut voimakas vastustus muutoshaluille. Muutos saattaisi muuttaa vaalipiirijakoa, joka taas saattaisi tuoda omia haasteitaan edustajien uudelleenvalintojen osalta.

Mikäli tämä väite on väärä, niin toivoisin kansanedustajien korjaavan sen. Uskon, että seutumme kehittyminen ja sen uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat koko yhteiskunnan kannalta tärkeämpiä kuin kenenkään henkilökohtaiset tavoitteet.

Sellainen puhe (AP 9.3.), että esimerkiksi Riihimäen kaupunginvaltuuston tekemiä aiempia päätöksiä maakuntayhteistyöstä ei valtuusto voisi muuttaa, on kovin tarkoitushakuista ja virheellistä. Aiempien päätösten muuttamisen tarpeellisuuden on osoittanut jo moneen kertaa nykyinen Suomen hallituskin. Se on itse perunut ja joutunut muuttamaan valtavasti aiempia päätöksiään, jotta asiat menisivät edes jotenkin niin, kuin yhteiskunnassa pitää. Asioita voidaan siis päättää uudelleen, jos on tahtoa ja älyä!

Eero Yrjö-Koskinen hämmästelee aivan oikein Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin uuden Keskus-sairaalan rakentamishanketta Hämeenlinnaan ja sen päätähuimaavaa 400 miljoonan euron kustannusarviota. Yrjö-Koskinen tarkastelee, hanketta myös Riihimäen näkökulmasta, pitäen hanketta ja sen mukanaan tuomaa lainarasituksen kasvua kohtuuttomana. Kaupungin osuudeksi hän arvioi varovasti jopa 50 miljoonaa euroa.

Yrjö-Koskinen on aivan oikeassa. Mikäli Riihimäki lähtee mukaan tähän uuden keskussairaalan rakentamishömpötykseen, merkitsee tuo 50 miljoonan euron lisälainaa kaupungille. Kaupungin lainakanta kasvaa nykyisestä 120 miljoonan euron tasosta 170 miljoonaan euron tasolle.

Se todennäköisesti tarkoittaisi, että kaupungilla ei ole enää mahdollisuutta omien tarpeellistenkaan investointien tekemiseen eikä palveluidensa ylläpitämiseen. Kaupungin henkilöstölle se aiheuttaisi esimerkiksi rajua irtisanomisen tarvetta. Tähän näytetäänkin jo varaudutun, koska Riihimäen kaupunki on palkkaamassa muutosjohtajaa kaupunginjohtajan alaisuuteen kahden vuoden määräajaksi.

Hyvä kysymys on myös, miksi ja millä logiikalla Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri rakennuttaisi toisen keskussairaalan Hämeenlinnaan. Tiedän, että nykyinen sairaala on toiminut todella hyvin perustamisestaan lähtien. Sairaalan rakennuskantaa on saneerattu ja modernisoitu vuosien varrella jatkuvasti niin, että sen lähes kaikki rakennukset on kunnostettu nykyisten vaatimusten tasolle.

Keskussairaala on erittäin hyvässä kunnossa, niin rakennusten kuin potilaiden hoidonkin kannalta, ja siellä voidaan hyvin palvella Kanta-Hämettä vielä useita vuosikymmeniä. Toivon, että Riihimäen kaupunginvaltuusto, ja muut sairaanhoitopiirin kunnat hylkäävät tämän uuden hankkeen kunnille kalliina ja täysin perusteettomana.

Mikäli hanke jostakin syystä toteutetaan, niin se varmasti merkitsee myös kaiken erikoissairaanhoidon palveluiden ja työpaikkojen siirtymistä vähin äänin Forssasta ja Riihimäeltä Hämeenlinnaan.

Kannustan kaikkia Eero Yrjö-Koskisen tavoin ajattelevia henkilöitä, virkamiehiä, valtuutettuja sekä kuntalaisia yhdistämään voimansa, ja ryhtymään yhdessä tarmokkaasti toimiin Riihimäen kaupungin asioiden saattamiseksi paremman ja uuden kehityksen uralle.

Arto Lapiolahti

kunnallisneuvos

Riihimäki

Lisää aiheesta

Kanta-Hämeen uutta keskussairaalaa aletaan rakentaa parin vuoden päästä15.2.2018 15.52
Kanta-Hämeen uusi keskussairaala ei tulekaan radanvarteen – suunnittelupöydälle nousee sittenkin Ahvenisto22.12.2017 19.30
Riihimäellä keskustelutilaisuus uudesta keskussairaalasta – myös maakuntakeskuksien sairaaloiden tulevaisuuden rooli esillä21.2.2017 08.55

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Mielipide

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat