Viikko

Anu Vänskä: ”Kaikki roolit ovat yhtä tärkeitä”

Näyttelemisessä tärkeintä on uskallus heittäytyä.

Anu Vänskän mukaan näytteleminen on ollut rikkaus. – Parhaassa tapauksessa näytteleminen kehittää myös ihmisenä. Ymmärrys muita ihmisiä kohtaan kasvaa.

Mia Lagström

Näyttelijä Anu Vänskä nousi ensimmäisen kerran teatterin lavalle 60 vuotta sitten.

– Olen etuoikeutettu. Olen saanut kertoa tarinoita ja tuottaa ihmisille iloa.

Rakkaus teatteriin ja tarinoihin syntyi jo pikkutyttönä, kun hän asui vanhempiensa kanssa Joensuussa Ollinlinna-nimisessä talossa. Suuren rakennuksen alakerrassa oli iso sali ja näyttämö, jossa järjestettiin usein iltamia ja näytelmiä.

– Katselin niitä lavan reunalla. Iltaisin tanssin salissa äitini taftimekossa.

Ollinlinnassa oli myös käräjäsali, jossa pidettiin oikeuden istuntoja. Anu Vänskä kertoo kuunnelleensa istuntoja, vaikka hän ei olisi saanut. Elämä oli täynnä tarinoita. Vänskä kiittää vanhempiaan, jotka eivät kahlinneet nuoren tytön mielikuvitusta ja luovuutta. Pian tyttö pääsi näyttämölle myös itse.

– Pääsin mukaan Joensuun kaupunginteatteriin pieniin musikaalirooleihin. Olin se kolmas tyttö oikealta.

Täytettyään 18 näytteleminen jäi useaksi vuodeksi. Nuorena avioitunut Vänskä keskittyi perheenäitinä olemiseen. Muutettuaan Hyvinkäälle 1971 hän tapasi dramaturgi, ohjaaja Pirjo Koljonen-Kallisen.

– Tunsin Pirjon lapsuudesta Joensuusta ja hän pyysi minua mukaan Hyvinkään teatteriin.

Vänskän mukaan Koljonen-Kallinen opetti hänelle paljon.

– Pirjo ei päästänyt ketään helpolla. Hän oli hyvin kunnianhimoinen ohjaaja. Sain tehdä useita hienoja rooleja. Viime vuosina minulla on ollut ilo näytellä Teatteri Päivölän ohella hyvinkääläisissä teatteriryhmissä, kiitokset tästä erityisesti Eeva Mantereelle.

Rooleista rakkaimpia ovat olleet kansannaisen roolit, Rosina Putkinotkossa, Anna-Liisa Tulitikkuja lainaamassa. Vänskän mukaan komedia ja tragedia ovat lähellä toisiaan.

– Pidän niistä molemmista.

Jokainen rooli vuosien saatossa on ollut rakas ja tärkeä.

– Jos ihminen unelmoi vain isoista rooleista, kannattaa muistaa, että se on raskas viitta kantaa. Itse olen sitä mieltä, ettei pieniä rooleja ole. Kaikki roolit ovat yhtä tärkeitä.

Näyttelemisessä tärkeintä on uskallus heittäytyä. Vänskä kertoo noudattaneensa aina Koljonen-Kalliselta saamaansa neuvoa: Älä ajattele, miltä näytät, vaan näytä, mitä ajattelet. Paljon on koettu, mutta paljon on jäänyt myös kokematta. Unelmien rooleja tulee aina riittämään.

– Elämä loppuu kesken, että ennättäisi tehdä kaiken, minkä haluaa. Näin se kuuluu ollakin.

Ja hänen olivat linnut

Ja hänen olivat linnut -näytelmä ravintola Harlekiinissa (Kauppatori 1, Hyvinkää) pe 16.3. klo 19, la 17.3. klo 19, su 18.3. klo 15, pe 23.3. klo 19, su 25.3. klo 15, pe 6.4. klo 19, la 7.4. klo 19, su 8.4. klo 15, la 14.4. klo 19, su 15.4. klo 15. Anu Vänskä juhlii 60 vuottaan näyttämöllä leskiruustinna Adelen roolissa. Ohjaus Teemu Ojanne. Liput 20 euroa [email protected]. Perjantain ja lauantain näytöksiin on mahdollista varata Dinner&Show-paketti 40€. Varaus ja lisätiedot Ravintola Harlekiini 019 431 465.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat