Puheenaihe

USU-gallup: Valtaosa ei patistaisi äitejä nykyistä aiemmin töihin – "Taustalla perinteinen käsitys työnjaosta"

Lasta hoidetaan kotona 1,5–2-vuotiaaksi. Joka viides suomalainen patistaisi äidit töihin nykyistä aikaisemmin.

Arkistokuva/Päivi Tuovinen

Enemmistö suomalaisista eli 58 prosenttia vastustaa ajatusta siitä, että pienten lasten äitien tulisi palata nykyistä aiemmin työelämään.

Yli puolet perheistä käyttää kotihoidontukea siihen saakka, kunnes lapsi on vajaa kaksivuotias.

Äidit patistaisi työelämään nykyistä aikaisemmin joka viides (21 %) vastaaja. Jokseenkin yhtä monella (22 %) ei ole kantaa asiaan.

Tiedot käyvät ilmi Uutissuomalaisen USU-gallupista, jossa kysyttiin: Tulisiko pienten lasten äitien palata mielestäsi nykyistä aiemmin työelämään?

Myös Kelan tutkimuksissa ikäraja on asettunut samaan: yli puolet suomalaisista oli Kelan tekemän kyselyn mukaan sitä mieltä, että lapsen olisi hyvä olla vähintään kaksivuotias mennessään päivähoitoon.

– Noin kaksi vuotta näyttää olevan suomalaisten yleinen käsitys siitä, milloin hoitoon voi mennä, tutkija Anneli Miettinen Kelasta sanoo.

Hallituksen kariutuneen perhevapaauudistuksen tavoitteena oli epätasaisesti jakautuvien perhevapaiden tasaisempi jako, mikä parantaisi sekä työelämän että vanhemmuuden tasa-arvoa. Suomessa naiset pitävät valtaosan perhevapaista.

Miettisen mielestä perhevapaauudistuksesta käyty keskustelu ei mennyt hukkaan, vaikka uudistus kariutui.

– Perheet tekevät usein valintoja ja päätöksiä miettimättä asiaa sen tarkemmin. Silloin tyypillisesti valitaan vaihtoehto, jossa nainen jää kotiin. Nyt keskustelussa nousi esiin, että on muitakin vaihtoehtoja ja ratkaisuja, Miettinen sanoo.

Erikoistutkija Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on Miettisen kanssa samaa mieltä.

– Lasten pitkän kotihoidon kannatus on meillä vahvaa. Taustalla on monia tekijöitä, mutta yksi on perinteinen käsitys vanhempien työnjaosta ja siitä, että nimenomaan pienten lasten äitien pitää olla kotona.

Pienituloisimmat kotitaloudet suhtautuivat USU-gallupin perusteella ajatukseen äitien työhönpaluun aikaistamisesta suurituloisia kriittisemmin. Tutkijoiden mukaan äitien työhönpaluuseen vaikuttaakin työmarkkinatilanne.

– Jos äidillä on ollut määräaikaisia työsuhteita, jouduttaisiin hakemaan uutta työpaikkaa, jota ei välttämättä ole tarjolla. Kotihoidontuen käyttäminen pitkään on tyypillisintä äideille, joiden työmarkkina-asema on ollut jo ennestään heikko, Miettinen sanoo.

Närvin mukaan käytäntö sanelee perheiden ratkaisut.

– Kun lapsi on parivuotias, puolella lasta kotona hoitavista äideistä ei ole työsuhdetta, johon palata. Toisaalta pienituloisten äitien ei ole yhtä kannattavaa palata töihin kuin suurituloisten äitien.

Asiaan vaikuttavat paitsi tulot myös työsuhteen joustavuus: matalapalkka-aloilla työvuorot voivat olla lastenhoidon kannalta hankalat.

Alueellisesti eniten kannatusta ajatus äitien nykyistä nopeammasta työelämään paluusta sai Helsinki-Uusimaan suuralueella.

– Voisi ajatella, että pääkaupunkiseudulla on työpaikkoja mutta myös toisaalta korkeat asumiskustannukset suhteessa muuhun maahan. Se varmasti vaikuttaa tulokseen, Närvi sanoo.

Valtaosa perheistä käyttää kotihoidontukea jonkin aikaa mutta alueelliset erotkin voivat olla suuria. Kelan tutkimuksen mukaan runsaimmin kotihoidon tukea käytetään Pohjanmaan alueen kunnissa ja joissakin Lapin sekä Satakunnan alueen kunnissa.

Nykytilanne

Perhevapaita jaetaan Suomessa äitien ja isien kesken vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, joissa lasten kotihoitoa ei ole tuettu samaan tapaan kuin Suomessa. Suomessa perhevapaita käyttävät pääasiassa naiset.

Hallituksen perhevapaiden uudistuksen yksi tavoite oli, että naisten työmarkkina-asema ei heikkenisi lasten hoidon takia. Pitkät perhevapaat vaikuttavat ura- ja palkkakehitykseen sekä tuleviin eläkkeisiin.

Jompikumpi vanhemmista voi olla pois töistä niin kauan kun lapsi täyttää kolme vuotta. Perhe saa siihen asti hoitovapaan tai kotihoidon tukea.

Vanhempainrahan taso määräytyy työtulojen mukaan tai tulojen puuttuessa peruskorvauksella. Rahaa voi saada vajaan vuoden ajan ja enintään 54 arkipäivää siitä on kiintiöity isälle. Äitiysvapaata lukuun ottamatta huoltajat voivat päättää kumpi jää vanhempainvapaalle.

Isän on käytettävä vapaa kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kommentti: Perhevapaauudistuksen laskelmat ensimmäistä kertaa pöydässä 14.2.2018 10.39
Vihreiltä ja perussuomalaisilta arvosteluryöppy perhevapaauudistuksen kariutumisesta – "Lisäresurssien tarve oli selvillä jo vuonna 2017"9.2.2018 15.56

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat