Paikalliset

Tyhjä Sahanmäen palvelukeskus odottaa Hyvinkäällä ostajaa – "salaliittoteoriat" ärsyttävät kaupunginjohtajaa

Palvelukeskuksen tyhjentäminen ja asukkaiden siirtäminen Attendon tiloihin Metsäkaltevaan on herättänyt närää kaupunkilaisissa ja myös osassa valtuutettuja.

Heleena Ijäs (vas.) ja Tuula Kunnari ovat tosi pettyneitä Sahanmäen palvelukeskuksen sulkemiseen. ”En ymmärrä, jos kerran on vanhuksia jonossa paikkaa odottamassa”, Ijäs sanoo. ”Olen usein ohimennessä sanonut talolle, että odota minua, kohta tullaan”, naurahtaa 75-vuotias Tuula Kunnari. Hyvinkääläisnaiset ihmettelevät, miksi ei talon vikoja ole ajoissa korjattu, jotta se olisi pysynyt toimintakunnossa. Missään nimessä ei rakennusta pitäisi purkaa. ”Tuo sininen väri on kuin minulle tehty”, Tuula Kunnari sanoo.

Raija Nikkilä-Kiiski

 

HYVINKÄÄ  |  Postmodernistisen tyylin 80-luvun mallitalo, Sahanmäen palvelukeskus, seisoo tyhjillään Munckinkadun varrella. 1990-luvulla palvelukeskus-nimen saaneesta rakennuksesta siirrettiin niin asukkaat kuin henkilökunta alkuvuodesta Attendon omistamaan kiinteistöön Metsäkaltevaan.

Sahanmäen äkillinen tyhjentäminen tuli yllätyksenä vähän kaikille. Sahanmäkihän piti remontoida, tämän vuoden talousarviossa on varauduttu peruskorjaukseen miljoonan euron määrärahalla, ensi vuodelle on kaavailtu 1,5 miljoonaa euroa.

Myös osa päättäjistä yllättyi.

– Ei kukaan tällaisesta tiennyt. Tuntuu, että asia oli lyöty lukkoon jo siinä vaiheessa, kun muurattiin Attendon uuden hoivakodin peruskiveä, epäilee kokoomusvaltuutettu Riitta Puupponen.

Valtuutettu Kristiina Urtamo (sd.) pitää virheenä koko muuttoa Sahanmäestä Metsäkaltevaan.

Hän ei ymmärrä, miksei muka Sahanmäessä olisi pystytty toimimaan sitä aikaa, kunnes sote-ratkaisu on tehty.

”Onhan monessa muussakin rakennuksessa jatkettu toimintaa ilman korjauksia vuosia ja vuosikymmeniä”, Urtamo kirjoittaa sähköpostiviestissään.

Hän viittaa esimerkiksi Aseman kouluun, jonka kohtaloa on pohdittu vuosikymmeniä. Ja koulunkäynti sen kuin remontoimattomissa tiloissa jatkuu.

Hyvinkään koti-, asumis- ja sairaalapalveluiden päällikkö Marjut Lehtinen kiistää, että kaupungilla ja Attendolla olisi ollut mitään etukäteisdiilejä.

Hän tähdentää, että Sahanmäen remontti on ollut mukana suunnitelmissa usean vuoden ajan.

– Sitten tuli mahdollisuus sijoittaa Sahanmäen asukkaat Attendon vastavalmistuneeseen hoivakotiin Metsäkaltevaan. Olihan se parempi vaihtoehto kuin että heidät olisi sijoitettu ympäri Etelä-Suomea.

Saman vahvistaa kaupunginjohtaja Jyrki Mattila, jonka mukaan ratkaisu tehtiin ihan logistiikkapohjalta ja vanhusten ja työntekijöiden etua ajatellen.

– Se on nyt vain niin, että tässä kaupungissa jotkut käyttävät aina näitä salaliittoteorioita oman agendansa ajamiseen, jyrähtää Mattila.

Asian valmistelun huteruutta vahvistivat aikeet avata Sahanmäki pikapikaa uudestaan, kun kaupungin päättäjät ymmärsivät tai ainakin luulivat ymmärtävänsä, että palveluasumispaikkoja jonottavien määrä oli huomattavasti isompi kuin luultiin.

Jonokysymys ”huvittaa” siinä mielessä, että kun Sahanmäen vanhainkodin rakentamisesta tehtiin päätös 1980-luvun puolivälissä, silloinkin rakentamista puollettiin pitkillä jonoilla ja kauhealla hoitopaikkapulalla.

Loppujen lopuksi Hyvinkään vanhainkotipaikkoja olisi ollut Sahanmäen valmistumisen jälkeen valtion asettamien kriteereiden mukaan liikaa, joten Kylä-Katilan vanhainkoti Ridasjärvellä jouduttiin sulkemaan ja Paavolan vanhainkotipaikkojen määrää vähentämään, jotta uusi vanhainkoti voitiin avata (Hyvinkään Sanomat 17.10.1985).

Lähes 100-prosenttisella varmuudella sellaista vaihtoehtoa ei ole, että kaupunki jatkaisi vanhustenhoitoa Sahanmäessä omana toimintana.

Aki Korpela

Nyt 30 vuotta myöhemmin virkamiehet selvensivät numeroita. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Annika Kokon (kok.) mukaan kaupunginhallituksessa tuijotettiin liikaa jonottajien määrään ja kuviteltiin, että samat odottavat paikkaa kuukaudesta toiseen.

– Tosi asiassa paikka järjestyy kolmessa kuukaudessa, mikä on kohtuullinen odotusaika. Seuraamme tilannetta.

Marjut Lehtinen myös arvelee, että kyse on ollut väärinymmärryksestä.

Joka tapauksessa palveluasumispaikkaa jonottaa Hyvinkäällä keskimäärin 30 vanhusta.

Luku on ollut suunnilleen sama vuosien ajan.

Kaikki siis hyvin ja kaupunginhallitus päätti siten jatkaa Sahanmäen tilojen tyhjäkäyntiä ja pyytää ostotarjoukset yksityiseltä taholta.

Vaihtoehtoja on kaksi: joko ostaja remontoi ja modernisoi nykyisen rakennuksen tai purkaa nykyisen palvelukeskuksen ja rakentaa uuden samaan tarkoitukseen.

Ostotarjoukset palaavat aikanaan kaupunginhallitukseen. Lopullisen päätöksen asiasta tekee valtuusto. Tilapalvelupäällikkö Mikko Silvast on kertonut, että yksi aktiivinen ostaja olisi jo tiedossa (AP 12.2.). Huhujen mukaan ostajakandidaatti olisi Attendo, jolle tosin on juuri valmistunut uusi talo Hämeenkadun varteen.

Aamuposti kysyi sähköpostitse Hyvinkään kaupunginvaltuutetuilta, mitä kaupungin pitäisi tehdä Sahanmäen palvelukeskukselle.

Suunnilleen puolet valtuutetuista vastasi, ja rintamalinjat ovat nämä:

Sosiaalidemokraatit odottavat lisäselvityksiä ja muodostavat kantansa vasta sitten, kokoomuslaiset Riitta Puupposta lukuun ottamatta myisivät Sahanmäen tai ainakin tekisivät siitä pitkän vuokrasopimuksen, vihreät ovat myymisen kannalla, perussuomalaisilla on eriäviä kantoja, vasemmistoliittolaiset kannattavat Sahanmäen säilyttämistä kaupungin omana toimintana.

Vasemmistoliittolaisia lukuun ottamatta kaikkien vastauksissa kummittelevat sote-uudistus ja maakuntahallinto, joka ottaa kunnilta sosiaali- ja terveyspuolen hoidon.

Jos hanke etenee päätepisteeseensä, näin tapahtuu vuonna 2020.

Vihreiden kaupunginhallituksen jäsen Aki Korpela muistuttaakin, että lähes sataprosenttisella varmuudella sellaista vaihtoehtoa ei ole, että kaupunki jatkaisi vanhustenhoitoa Sahanmäessä omana toimintana vuoden 2020 jälkeen. Lisäksi Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymältä on tulossa jo tänä keväänä esitys, että Kuudensote alkaisi tuottaa sote-palvelut ensi vuoden vaihteesta alkaen siirtymäkaudeksi.

Entä sitten sote ja Sahanmäki? Jos siis Hyvinkää alkaisi remontoida Sahanmäkeä omaan piikkiin miljoonilla euroilla eikä tuleva maakunta huolisikaan sitä, rakennus jäisi hyvinkääläisten veronmaksajien käsiin.

Tästä useat valtuutetut ovat huolissaan, eritoten Korpela, jonka mukaan kaupunginhallitus ei halua pelata veronmaksajien miljoonilla.

Sen sijaan Timo Riskilä (ps.) tuntuu kyllästyneen joka nurkassa kummittelevaan soteen.

Hänen mielestään yksityisten palveluntuottajien joukossa on monia toimijoita, jotka eivät pysty myymään laadukasta palvelua. Näin ollen Riskilä kannattaa palvelukeskuksen remontoimista kaupungin omaksi toiminnaksi.

Kaupungilla on varaa hoitaa vanhuksensa. Talous oli jo toista vuotta 8 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Olli Savela

Sote-mörkö ei todellakaan näytä pelottavan vasemmistoliittolaisia. Niin Olli Savela, Johanna Jokinen kuin Juhani Kouhia tuskin edes liittävät vastauksiinsa sote-sanaa, vaan Savelan sanoin: ”Kaupungilla on varaa hoitaa vanhuksensa. Talous oli jo toista vuotta 8 miljoonaa euroa ylijäämäinen.”

Juhani Kouhia antaa palaa vasemmistohenkeen: ”Täällä on poliitikkojen ja virkamiesten avulla vallassa vahva ”hyvä-veli-verkosto”, joka tekee lehmänkauppoja ja ostaa Hyvinkäätä pala palalta.”

Myös perussuomalaisten Arto Järvisen mielestä kaupunki on mennyt mukaan isojen yksityisten terveystoimijoiden houkutuksiin turhankin innokkaasti lakkauttamalla perinteiset vanhuspalvelut tutussa toimintaympäristössä ja odottamalla isompaa ostotarjousta.

”Sahanmäen myynti pitää perustua kunnolliseen tarvehankintaan, mistä en ole omasta mielestäni vakuuttunut luettuani kaupungin aiempia poukkoilevia päätöksiä vanhuspalveluista”, on Järvisen mielipide.

Poukkoilua tai ei, vanhusten asumispalveluiden suunta on ollut jo pitkään sama eli pois laitospaikoista kohti kodinomaisempaa.

Laitospaikkojen osuus ei saisi olla kuin 0,75 prosenttia kaikista paikoista. Joissakin kunnissa on laitospaikoista kokonaan luovuttu.

Sahanmäen ongelman Lehtinen kiteyttää sanomalla, että aika on ajanut alunperin vanhainkodiksi rakennetun talon ohi.

Vanhustenhoito

Vanhainkotihoito on tarkoitettu ikääntyville, joiden palvelujen tarve on niin suuri, etteivät he selviydy enää kotona kotihoidon ja tukipalvelujen turvin. Hyvinkäällä on 18 vanhainkotipaikkaa Paavolan palvelukeskuksen Alahovi-osastossa. Kaunistossa on tarjolla palveluasumista muistisairaille. Lisäksi on tarjolla tehostettua palveluasumista, lyhytaikaishoitoa, pitkäaikaisia asumispalveluita, tukiasumista.

Vanhusten asumispalveluista suunnilleen puolet on kunnan omaa tuotantoa, puolet ostetaan yksityisiltä. Kumpi sitten on edullisempaa: kaupunginhallituksen puheenjohtajan Annika Kokon mukaan koskaan ei ole esitetty laskelmaa, josta läpinäkyvästi kävisi ilmi, mitä kaupungin oma toiminta maksaa. Vertailu on siten vaikeaa.

Sahanmäen palvelukeskus oli 64-paikkainen vanhainkoti, jossa tarjottiin ympärivuorokautista hoitoa ja tuettua asumispalvelua. Kun Sahanmäen palvelukeskus muutti Metsäkaltevaan, nimeksi tuli Sahanmäen palvelukeskus / Kultakehrä. Muuton jälkeen kaikki asukaspaikat muuttuivat asumispalveluksi ja ryhmäkodeissa on yhteensä 32 asukaspaikkaa.

Metsäkaltevan toimintaa pyörittää kaupunki omana toimintanaan. Tilat on vuokrattu Attendolta, samoin ruoka ja siivous tilataan Attendolta.

Sahanmäen palvelukeskuksen tyhjillään olo maksaa kaupungille ylläpitokustannuksina 1 000–1 300 euroa kuukaudessa. Metsäkaltevan tilojen vuokra on 2 045 euroa/kuukaudessa. Kaupunki maksaa vuokraa vain yleisistä tiloista. Jos Sahanmäki avattaisiin uudelleen 20-paikkaisena, kustannukset on arvioitu 800 000 euroksi vuodessa. Sahanmäen kokonaiskulut ovat olleet 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. Sahanmäen tilojen remontin on arvioitu nousevan 4,5 miljoonaan euroon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat