Paikalliset

Pakolaisia Hyvinkäälle, Häme hidasteli – Vietnamista saapui neljä perhettä

Koneella valmistui kymmenestuhannes nosturi.

Abiajelua Hyvinkäällä, keitä on lavalla?

Hyvinkään Sanomien arkisto

AAMUPOSTI | Hyvinkäälle saapui neljä nuorta pakolaisperhettä kolmekymmentä vuotta sitten. Vietnamilaiset sijoitettiin Paavolaan, Vehkojalle ja keskustaan Torikadulle.

Kaupunkilaiset tarjosivat tulijoille jo etukäteen vaateapua ja lastenvaunuja. SPR lupasi järjestää keräyksen, kunhan tulijat ehtivät asettua asuntoihinsa.

Hämeen puolella vielä jahkailtiin. Hausjärven kunnanjohtaja Veikko Lehikoinen tosin esitti ajatuksen, että seudun kunnatkin voisivat ottaa muutamia pakolaisperheitä, jos Riihimäki toimisi palvelukuntana.

Pentti Pullinen maalasi kaksikymmentä vuotta Hausjärven kunnanjohtajana olleen Veikko Lehikoisen muotokuvan. Paljastustilaisuudessa Lehikoinen vakuutti kuntalaisten puhaltavan yhteen hiileen.

– Aloittaessani tehtävässä Ryttylässä puuhattiin liittymistä Riihimäkeen, ja osa monnilaisista halusi hyvinkääläisiksi. Hankkeet ovat kuivuneet, ja molemmissa kylissä asukkaat tuntevat nyt vahvasti olevansa hausjärveläisiä.”

Rakennemuutoksen kourissa kamppaileva Suomen kenkäteollisuus yritti tehostaa markkinointia länsimaihin, kun Neuvostoliiton vienti supistui. Hyvinkääläinen Rentto oli yksi hädänalaisista.

Vielä 1970-luvun alussa suomalaisessa kenkäteollisuudessa oli 8 000 työpaikkaa, vuonna 1987 niitä oli enää 6 500. Rentollakin irtisanottiin sinä vuonna 30 työntekijää.

Koneen Hyvinkään nosturitehtaalla sen sijaan oli syytä juhlaan. Siellä valmistui kymmenestuhannes nosturi. Se sai kylkeensä juhlamerkin.

Kone aloitti nosturien valmistuksen 1932 Helsingissä. Viidestuhannes nosturi valmistui seitsemänkymmentäluvun puolivälissä.

Kone Cranes -nosturiyksiköstä tuli huhtikuussa 1994 itsenäinen osakeyhtiö KCI Konecranes International Oy.

Keskiolut pysyi Hausjärven kaupoissa ja baareissa. Näin linjasi Hausjärven kunnanhallitus vastatessaan kristillisten Johannes Lampisen kieltoa vaatineeseen valtuustoaloitteeseen.

Perustelut olivat järkeenkäyviä. Kiellolla ei olisi merkitystä, koska hausjärveläiset hakisivat oluensa helposti lähikunnista. Ostovoimaa valuisi vain muualle.

Riihimäki oli ollut ilman kaupallista elokuvateatteria jo kolmatta kuukautta Riihilinnan suljettua ovensa joulukuussa 1987. Teatteria hoitanut Jouko Mäkelä katsoi, ettei sen pito kannattanut.

Elokuvateatterin tilat omistaneen Suomi-Filmin toimitusjohtaja Kare Orko kertoi, ettei uutta yrittäjää ole vielä saatu. Jos uskalikkoa ei löydy, niin yhtiön ei kannata pitää tiloja pitkään käyttämättöminä.

Orkon mielestä Riihimäen kokoisesta kaupungista pitäisi löytyä asiakaskuntaa yhdelle elokuvateatterille.

Hyvinkäällä puuhattiin rakentamattomille asemakaava-alueen omakotitonteille rakentamiskehotusta. Kaupunginhallitus sai tekniseltä lautakunnalta eteensä ehdotuksen, että 94 tontinomistajaa saisi ukaasin rakentaa tyhjä tontti neljän vuoden kuluessa. Ellei sitä tapahdu, niin kaupunki lunastaisi tontin itselleen.

Kaupunginhallituksessa äänet menivät tasan 6–6. Puheenjohtaja Mauri Eerolan ääni ratkaisi sen, ettei lunastuskehotusta lähetetty.

Hyvinkään Varastovalintaa pyörittänyt porilainen pariskunta sai syytteen konkurssirikoksesta Hyvinkään kihlakunnanoikeudessa. Myös toimitusjohtajalle luettiin syyte petoksesta.

Yritys oli pyörinyt puoli vuotta konkurssikypsänä, ennen kuin se haettiin konkurssiin vuoden 1985 loppupuolella.

Riihimäellä petyttiin VR:lle, joka ei aikonut rakentaa kaupunkiin säiliövaunujen pesulaitosta.

Liikelaitosmallia tavoittelevalla rautatieyhtiöllä ei ollut ennakkokaavailuista poiketen varaa uuteen miljoonahankkeeseen.

Tieto tuli vain pari viikkoa sen jälkeen, kun kansanedustaja Arto Lapiolahti (sd.) teki raha-asia-aloitteen 7,5 miljoonan määrärahan varaamisesta valtion budjettiin hanketta varten.

Kuvien tunnistuksia. Hakas-Maatalouden kauppiaat (17.2.) olivat Ritva ja Teuvo Kemppinen, tunnistajana oli Helinä Atula.

Hyvinkään Rytmimusiikin Ystävien puheenjohtaja Jari ”Numi” Nummelin oli tuttu sisarelle Eija Lehikoiselle ja Tony Latvalle.

Hyvinkäänkylän Viljelijöiden puheenjohtaja oli Martti Servomaa, tunnistajina Hannele Harjanne ja Vesa Peippola.

Kakkuja myivät Hakalan nuorisotalossa Satu Karjalainen ja Jaana Kuumola. Heidät tunsi Satu Mustonen.

Poistokirjoja Riihimäen kirjastossa myi Annikki SaarinenPäivi Luukkaselle.

Laskiaisrinkeliä Piikinmäessä söi Hannamari Mäntynen.

Edellisviikon pistooliampujakuvassa oli Taito Vainio, ei Arto.

Juttua varten selasin vuoden 1988 helmikuun puolivälin jälkeen ilmestyneitä Hyvinkään Sanomien ja Riihimäen Sanomien numeroita.

Valokuvien tunnistuksia ja kuvia julkaistavaksi voi lähettää sähköpostilla osoitteella [email protected] tai soittaa numeroon 040 553 5153. Kuvia voi toimittaa myös Aamupostin konttoreihin.

Lisää aiheesta

Mustavalkoista-sarjassa muistellaan hurjaa vuotta 1987 – nuoret miehet sytyttivät itsensä tuleen bensiinillä syyskuun lopulla 1987 2.10.2017 10.00
30 vuotta sitten Hyvinkäällä hyljeksittiin naispappeja, mutta ei missejä – Rantasipin toimitusjohtaja vei Nina Björnströmin parketille16.2.2018 16.11
Mustavalkoista-sarjassa muistellaan hurjaa vuotta 1987 – Valtaajat tunkeutuivat Hyvinkään Pikku-Pappilaan 15.9.2017 15.21

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat