Paikalliset

"Kaikkia käytetään arjessa", toteaa Tauno Tarna noin tuhannen esineen Kaj Franck -kokoelmastaan

Kokoelma esillä Suomen lasimuseossa – geometrian ajattomuus teki Franckin tuotteista klassikoita

Marko Kekki

RIIHIMÄKI| Vallankumousta on aina alkuun vaikea viedä läpi. Sen sai huomata myös yksi Suomen tunnetuimmista muotoilijoista, Kaj Franck, jonka yksinkertaisuudessaan radikaali muotokieli herätti aluksi vastustusta tehtailla.

– Ensimmäinen näyttely sai kuitenkin niin suuret kehut, että menestyksen tie oli valmis, sanoo muotoilija Tauno Tarna.

Franck (1911-1989) oli Tarnan ja hänen Liisa-puolisonsa opettaja Taideteollisessa korkeakoulussa 1960-luvun alussa ja sittemmin myös läheinen ystävä.

Suomen lasimuseossa on esillä Tarnan Franck-kokoelma, joka yltää yli tuhanteen esineeseen. Osaa säilytetään kotona pakattuna, mutta periaatteessa kaikkia käytetään myös arjessa.

Helppous ja käytettävyys ovatkin Franckin tuotannon avainsanoja ja sen suosion perusta. Franckin tuotteet edustivat modernia ja uutta ajatusta kauniista arjesta, mihin asiakkaat tarttuivat hanakkaasti ankeiden sotavuosien jälkeen.

Näyttelyn nimi, Geometrian kauneus, avaa lisää Franckin ajatusten punaista lankaa: kaikki esineet pohjaavat geometrian perusmuotoihin kuten esimerkiksi ympyrään, neliöön tai kolmioon. Alusta alkaen hänen tuotannossaan ovat esiintyneet nykyisin niin tunnistettavat kartiot, puolipallot ja neliöt.

– Muoto oli hänelle ensisijaista ja kaiken lähtökohta. Hän mietti loputtomiin eri muotojen viestiä – onko vaikkapa kolmio luotaantyöntävä vai ei, Tarna kertoo.

Pohdintojaan Franck kirjasi pienille lappusille.

Geometriset muodot ovat paitsi yksinkertaisia, myös ajattomia. Siinä Franck oli hengenheimolainen saksalaisen Bauhaus-koulukunnan kanssa, jolle niin esineiden kuin arkkitehtuurin funktionaalisuus oli keskeistä.

– Franck toteutti Suomessa vahvimmin Bauhaus-ajattelua.

Franck valmistui huonekalusuunnittelijaksi Taideteollisuuskoulusta vuonna 1932. Vuonna 1945 hän siirtyi Arabialle, jossa hänen ensimmäinen tuotteensa oli valkoinen kahvikuppi.

– Hän olisi halunnut tehdä sen ilman alusvatia, mutta myyntiosasto vaati mukaan myös tassin, Tarna tietää.

Franck työskenteli myös Iittalassa ja Nuutajärvellä, joka siirtyi Wärtsilälle vuonna 1950.

Kaj Franck - Geometrian kauneus, Suomen lasimuseossa 23.2.-29.4. Siihen liittyy julkaisu Kaj Frack&geometria

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kaj Franckin kartiolasit sopivat yhä pöytään30.3.2011 13.03

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat