Paikalliset

Hyvinkääläinen everstiluutnantti evp. Osmo Eskola etsii rajan taakse jääneitä sankarivainajia – yli 10 000:n kohtalo vielä selvittämättä

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys pyrkii edelleen toimittamaan kaatuneet kotiseutunsa multiin, kertoo Sotaorpojen tilaisuudessa vapaaehtoistyötä esitellyt Eskola.

Hyvinkään Sotaorpojen puheenjohtaja Päivy Penttinen ja everstiluutnantti evp. Osmo Eskola etsivät tietokoneelta yleisölle näytettäviä valokuvia.

Olavi Saarinen

HYVINKÄÄ | Talvi- ja jatkosodan vainajien jäänteiden etsiminen rajan taakse jääneiltä taistelupaikoilta on perinteiden kunnioittamista. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys pyrkii edelleen toimittamaan kaatuneet kotiseutunsa multiin. Tällä periaatteella oli sotien aikana tärkeä merkitys sekä sotilaille että kaatuneiden omaisille. Ja on vieläkin, liki 80 vuoden jälkeen.

Hyvinkääläinen everstiluutnantti evp. Osmo Eskola on 1990-luvun alusta alkaen osallistunut etsintöihin. Hän kertoi niistä Hyvinkään Sotaorpojen tilaisuudessa.

Maastosta löydetyt sotavainajien jäänteet kootaan muovipusseihin ja kuljetetaan Viipurin luterilaiseen Pietari-Paavalin kirkkoon. Etsinnän alkuvuosina suomalaiset oikeuslääkärit tutkivat ja tunnistivat jäänteitä siellä. Iäkäs riihimäkeläinen rovasti Lauri Palva kävi Viipurissa siunaamassa sankarivainajat.

Nykyään jäänteet tuodaan tutkittaviksi Helsinkiin.

Vainajan tunnistamisessa sotilaan tuntolevyn numerosarja on välttämätön. Sen perusteella etsitään arkistoista tieto siitä, kenelle tuntolevy on kuulunut. Sitä kautta selviää nimi, syntymäaika ja kotipaikka.

Kotiseurakunnan tai maistraatin sukuselvityksen avulla etsitään henkilöitä, jotka voisivat antaa vertailunäytteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laboratoriossa luista erotetaan DNA:ta, jota verrataan sukulaiselta otettuun näytteeseen.

Tunnistetut pääsevät viimein kotiseutunsa multiin. Tunnistamattomat haudataan parin vuoden välein Lappeenrantaan kaatuneitten muistopäivänä.

Osmo Eskola on vienyt usein autolla pieniä arkkuja tunnistettujen sankarivainajien kotiseuduille haudattaviksi.

– Kerran ajoin iltamyöhällä kohti Ylihärmää. Matkalla tuli seurakunnasta puhelinsoitto. Kysyttiin, koska arkku saapuu, sillä vainajan omaiset ovat kirkkomaalla odottamassa. Lupasin kiirehtiä.

– Kello lähenteli jo puolta yötä, kun saavuin perille. Sankarivainajan omaisia oli tullut kirkkomaalle noin neljäkymmentä. Suntio tuli kysymään, sopiiko soittaa surukelloja? Sehän oli seurakunnan asia.

– Tilaisuus oli vaikuttava. Ylihärmän kirkonkellot soivat keskellä yötä, kun omaiset saattoivat virttä veisaten valkoisen arkun säilytystilaan kirkon taakse.

Talvisodan syttyessä vainajien evakuointia ei pidetty mahdollisena. Ohjeen mukaan kaatuneet haudataan mahdollisimman lähelle rintamaa.

Myöhempi Riihimäen kirkkoherra Lauri Palva (1905 – 2005) oli sotien aikana kaatuneiden evakuointikeskuksen päällikkönä Kannaksella ja Itä-Karjalassa. Talvisodassa hän alkoi omin päin järjestellä Lappeenrannasta vainajia kotiseudulle junien paluukuljetusten mukaan. Vasta myöhemmin hän ilmoitti asiasta esimiehelleen sotarovasti Johannes Björklundille.

Rangaistusta ei tullut, vaan ohjetta muutettiin. Ainoana maana toisessa maailmansodassa Suomi toi, mikäli mahdollista, kaatuneet haudattavaksi kotiseudulle.

Kentälle jääneet ja kadonneet

Kansallisarkiston tietokannassa on noin 13 000 sodissa 1939–1945 kadonneen tai kentälle jääneen suomalaissotilaan nimet.

Yli 10 000 kadonneen kohtalo on vielä selvittämättä.

Noin 1 300 suomalaissotilaan jäänteet on tuotu Venäjältä Suomeen haudattaviksi vuoden 1992 jälkeen.

Heistä 351 on tunnistettu.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ylläpitää sodissa ja sotavankeudessa menehtyneiden, Suomen rajojen ulkopuolelle jääneiden suomalaisten sotavainajien muistoa.

Tavoitteena on, että omaiset saisivat tietoja sotavainajien vaiheista ja hautapaikoista sekä mahdollisuuden käydä heille pystytetyillä muistomerkeillä.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat