Viikkouutiset

Kevät valtasi taidemuseon Riihimäellä

Siivekäs paluu -näyttelyn pääosassa ovat muuttolinnut.

Katja Taskiselle perhoset ovat sielun symboli. Taskisen teos Sielun kumppanit on esillä museon Siivekäs paluu -näyttelyssä.

Mia Lagström

Riihimäen taidemuseon Siivekäs paluu -näyttely on täynnä alkavaa kevättä. Taustalta voi kuulla kuikan huudon tai laulujoutsenen töräyksen.

Paikanpäällä voi melkein astia kevään valon ja tuoksun.

– Tänne voi tulla istuskelemaan kaikesta kiireestä, intendentti Katja Vuorinen-Parm sanoo.

Siivekäs paluu esittelee maalauksia ja veistoksia museon kokoelmista. Pääosassa ovat muuttolinnut.

– Linnut ovat palaneet pohjoiseen samoja tuttuja reittejä vuosisatojen ajan.

Museon aulassa silmä osuu ensimmäisenä Lennart Segerstrålen Joutsen-maalaus vuodelta 1930.

Vuorinen-Parmin mukaan joutsen on ollut suosittu aihe suomalaisessa taiteessa.

– Segerstråle tarkkaili ja piirsi lintuja pienestä pitäen. Hänestä piti tulla metsänhoitaja, mutta taide vei voiton. Tanskan kuninkaallisessa akatemiassa freskomaalausta opiskellut Segerstråle on tehnyt paljon myös alttarimaalauksia.

Segerstrålen lisäksi näyttelyn keskeisiä taiteilijoita ovat Kaapo Wirtanen, Jussi Mäntynen ja Juho Kyyhkynen. Kaapo Wirtanen maalasi paljon etelähämäläisiä maisemia, kuten näyttelystä löytyvät Kenkiänkoski vuodelta 1949 ja Kenkiänkosken kosteikko 1940.

– Wirtanen on tehnyt myös Lopen kirkon Vuorisaarna-aiheisen alttaritaulun.

Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen on tullut tunnetuksi muun muassa Helsingin Karhupuiston karhupatsaasta sekä luonnontieteellisen museon edessä olevasta hirvipatsaasta.

– Mäntynen teki veistoksia mielellään hirvistä, karhuista ja ilveksistä, mutta häneltä löytyy myös lintuaihetta, kuten näyttelyn pronssinen Kurki vuodelta 1943, Vuorinen-Parm kertoo.

Juho Kyyhkynen on yksi niistä harvoista taiteilijoista, jotka kuvasivat Lapin maisemaa.

– Yleensä taiteilijat suuntasivat Karjalaan etsimään suomalaisuuden juuria.

Tuoreimpia museon kokoelman teoksia edustaa Katja Taskisen Sielun kumppanit vuodelta 2005. Taiteilija kertoo käyttäneensä perhosaihetta aikoinaan paljon.

– En niinkään lajitieteellisesti, vaan symbolistisesti. Perhonen on sielun symboli. Ihmisen elämän kiertokulkua ja tunteita on helppo kuvata luonnon kautta.

Esillä olevien teosten väleissä on tyhjää seinätilaa. Vuorinen-Parmin mukaan tämä on tarkoituksellista.

Näyttelyn aikana museossa voi käydä piirtämässä muuttolintuja.

– Kuvia voi lähettää museoon myös postitse. Täällä piirretyt ja tänne lähetetyt kuvat tulevat osaksi näyttelyä.

Siivekäs paluu

Siivekäs paluu, kevät saapuu – teoksia Riihimäen taidemuseon kokoelmista 17.2.–22.4.

Näyttelyn vieraat voivat osallistua näyttelyyn piirtämällä piirroksen linnusta tai linnuista joko vapaamuotoisesti piirtäen tai lintutieteilijän tarkkuudella. Piirustuksia (lyijykynällä tai mustalla tussilla 13,5 x 13,5 cm kokoiselle valkoiselle paperille) voi myös lähettää museoon osoitteeseen Riihimäen taidemuseo, Temppelikatu 8, 11100 Riihimäki. Kuoreen merkintä ”Muuttolintu”. Piirustuksia ei palauteta.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikkouutiset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat