Paikalliset

Monesta jääkäristä tuli siviilissä yritysjohtaja – Eversti Paloheimo eteni valtiovarainministeriksi

Armeijan Pukimo, myöhemmin Valtion Pukutehdas toimi Riihimäellä ennen siirtymistään Hämeenlinnaan. Toimitusjohtajan tehtävää hoiti 1931-1960 everstiluutnantti Kosti Sundberg.

SA-kuva

AAMUPOSTI | Taito olla johdettavina ja taito johtaa olivat niitä avuja, joita jääkärit toivat mukanaan palatessaan kotimaahan, arvioi riihimäkeläinen historian tutkija, eversti evp Seppo Uro.

Pääosa sotilaskoulutuksen Saksasta hankkineista oli työläisiä, pienviljelijöitä ja toimenhaltijoita, vain joka viides oli suorittanut ylioppilastutkinnon.

Jääkärimatrikkeliin perehtynyt Uro laskee, että Riihimäellä on vaikuttanut 45 jääkäriä sotilas- tai siviilielämässä. Tähän juttuun on poimittu osa heistä.

Riihimäki varuskuntapaikkakuntana toimi monen jääkärin välietappina näiden edetessä sotilasurallaan.

Eversti, sittemmin kenraaliluutnantti Jarl Lundqvist komensi Riihimäellä kenttätykistörykmenttiä kunnes hänet siirrettiin ilmavoimien komentajaksi ja lopulta puolustusvoimien vt. komentajaksi.

Panssarikenraalina tunnetuksi tullut Ruben Lagus palveli lyhyen ajan Riihimäellä Jääkäriprikaatin komentajana.

Samaan aikaan kun Lagus vaikutti Riihimäellä, kauppalan kamreerina toimi Saksassa vääpeliksi ylennetty Hannu Holck.

Sako Oy:n toimitusjohtajana Riihimäellä toimi 1946–1970 eversti Elias Hydén.

Viestirykmentin komentajana pisimpään, kymmenen vuotta toiminut eversti Mauno Liesi siirtyi siviilissä Sakon sosiaalijohtajaksi

Sakon tiloja vuokrasi Armeijan Pukimo, myöhemmin Valtion Pukutehdas. Tätä yhtiötä johti lähes 30 vuotta Riihimäellä ja sittemmin Hämeenlinnassa everstiluutnantti Kosti Sundberg.

Sukuyritystään Riihimäellä johtanut eversti Olli Paloheimo oli suojeluskuntaupseeri ja eteni Itä-Karjalan sotilashallinnon päälliköksi. Hän toimi 1944 valtiovarainministerinä.

Everstiluutnantti Vilho Torniainen palveli lähes koko uransa Riihimäellä, Kenttälennätinpataljoonassa 1918–1939 ja Viestirykmentissä pataljoonan komentajana 1947–1952.

Ainoa Riihimäellä syntynyt jääkäri, majuri Harry Gustafsson-Guster toimi suojeluskuntatehtävissä. Sotien jälkeen hänestä tuli Suomen Puhallintehtaan sosiaalipäällikkö.

Majuri Bertel Fallenius erosi armeijan palveluksesta 1929 ja vaikutti Riihimäellä liikemiehenä. Suomen Tapettitehtaiden yhdistyksen asiamies istui Riihimäen Säästöpankin hallituksessa.

Fallenius osallistui viestiupseerina talvi- ja jatkosotaan. Hänet pidätettiin kolmeksi kuukaudeksi aseiden hajasijoituksen avustajana, mutta ei saanut tuomiota.

Päivitys 23.2.2018: Jutun yhteydessä lueteltiin virheellisesti Hausjärvelle haudatut jääkärit. Kyseessä ovat Hausjärveltä lähteneet jääkärit. Hausjärvelle ei ole haudattu jääkäreitä. Jääkäreiden parissa hoitajana työskennelleen Ruth Munckin hauta sijaitsee Hausjärvellä.

Riihimäen seudun jääkäreitä

Riihimäelle haudatut: Bertel Fallenius, Harry Gustafsson-Guster, Artturi Kästämä, Vilho Malinen, Heikki Nurmi, Eino Paakki, Vilho Tornainen, Juho Vähäsarja.

Hyvinkäälle haudatut: Matti Kokkonen, Toivo Mäkelä, Eino Niemeläinen, Eino Pauko, Aappo Puskala, Edvard Pyykkö.

Hausjärveltä lähteneet: Kaarlo Hämäläinen, Väinö Korpinen, Reijo Mikkonen, Oscar Nordenswan.

Lopelle ei tiettävästi ole haudattu yhtään jääkäriä.

Jääkäreiden kotiinpaluun 100-vuotisjuhlaa vietetään Vaasassa 23.–24.2. ja Helsingissä 26.2. Jääkärikoulutukseen Saksassa osallistui noin 2 000 suomalaista. Viimeinen jääkäri, kenraali Väinö Valve menehtyi 1995.

Lisää aiheesta

Lukijan juttu: Riihimäkeläisiä ja hyvinkääläisiä jääkäreiden jäljillä Latviassa – juhlilla muisteltiin Libaussa vannottua sotilasvalaa20.2.2018 20.30
Kolumni: Viimeinen jääkäri ja hävittäjä-ässä – Koiviston hautajaiset saivat muistelemaan menneitä29.5.2017 12.29
Jääkäripataljoona 6:n perinne elää "niin kauan kuin pystyssä on yksikin mies"5.9.2016 19.00

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat