Viikko

Syyrialaismies pakeni Suomeen, silmän menetys ei estä opiskelemasta haaveammattiin

Ibrahim Almoaz opiskelee Riihimäen aikuislukiossa ja suorittaa kaksivuotista peruskoulututkintoa.

Syyrian Idlibin kaupunkiin tehdyssä pommi-iskussa haavoittunut Ibrahim Almoazien ei ole katkera. – Se vain tapahtui. Mutta Syyrian tilanne ei ole parantunut. Sota jatkuu siellä edelleen, hän sanoo.

Seppo Ylönen

Syyrialainen Ibrahim Almoazien, 24, on kotoisin Välimeren rannalla sijaitsevasta Jablehin kaupungista. Hän kävi koulua yhdeksän vuotta. Vapaa-ajat harrastukset liittyivät usein mereen.

– Uin ja kalastin paljon. Harrastin myös moottoripyöräilyä. Kävin kalastamassa kavereiden kanssa joka viikonloppu yleensä rannalta käsin. Viisitoistavuotiaana sain suurimman tonnikalani. Se painoi 12 kiloa ja oli hyvin vahva. Perheessäni syötiin paljon kalaa, Ibrahim kertoo.

Vanhemmat erosivat. Isä Ahmed asuu Jablehissa ja omistaa leipomon. Hänellä on puolenkymmentä työntekijää. Äiti Amal asuu Turkin Urfassa Ibrahimin kahden veljen ja uuden miehensä kanssa. Perheen tytöistä toinen asuu Ranskassa ja toinen perheensä kanssa Saksassa.

Syyrian sisällissota, joka jatkuu vieläkin, alkoi arabikeväänä 2011 hallituksen vastaisista protesteista. Ibrahimin perhe asui Turkin Antakyassa vuoteen 2014 saakka.

– Olin menossa Turkista Syyriaan. Ollessani Idlibissä Syyrian sotilaskoneet pommittivat kaupunkia. Siellä oli paha tilanne. Lähelläni räjähti pommi. Kahdeksan ihmistä kuoli ja monia haavoittui. Pommin sirpale osui oikeaan silmääni, jonka menetin. Vammaani hoidettiin Idlibin sairaalassa. Suomessa siihen laitettiin lasisilmä. Pommin sirpaleita on yhä oikealla puolella kehoani. En halunnut mennä Syyrian sotilaaksi. Jos palaan, he vangitsevat minut, kiduttavat ja sitten tappavat.

Todisteeksi Ibrahim näyttää puhelimestaan kuvan verisistä kasvoistaan ja oikean silmänsä vammasta. Kuvia on myös Syyrian hallituksen joukkojen käsiin joutuneista alastomiksi riisutuista, laihoista ja haavoille lyödyistä miehistä. Kuvat ovat karmeaa katseltavaa.

Ibrahim Almoazien meni Turkkiin ja alkoi vähitellen kuntoutua vammastaan. Hän halusi muuttaa sisariensa tavoin Eurooppaan. Keväällä 2016 Ibrahim pääsi Egeanmeren rannalla sijaitsevasta Izmirin kaupungista kumiveneellä Kreikan puolelle yhdessä enonsa Hamzan kanssa.

– Olimme viisikymmentäviisi päivää Ateenassa. Sieltä pääsimme YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n kautta Suomeen huhtikuussa 2016. Meidät sijoitettiin ensin Röykän vastaanottokeskukseen ja sieltä Nummelaan. Minä muutin viime kesänä Riihimäelle. Enoni jäi Nummelaan.

Ibrahim opiskelee Riihimäen aikuislukiossa ja suorittaa kaksivuotista peruskoulututkintoa.

– Olin Syyriassa neljä vuotta lihanmyyjänä. Kotona opin tekemään kaikenlaisia syyrialaisia ruokia. Minä haluan opiskella Suomessa liha-alalle. Syyriassa käsittelin työssä tonnikaloja sekä lampaan, naudan ja kamelinlihaa. Kamelinliha on oikein hyvää. Suomi on hyvä maa. Täällä voi opiskella. Sekä miehet että naiset ovat tasa-arvoisia. Opiskelen myös pianon ja kitaran soittoa. Alan käydä kaverini kanssa kuntosalilla. Kävin kuntosalilla myös syntymäkaupungissani Jablehissa.

Syyria

Lähi-idässä sijaitseva Syyrian arabitasavalta on pinta-alaltaan 185 180 neliökilometriä. Se rajautuu etelässä Jordaniaan ja Israeliin, lännessä Libanoniin ja Välimereen, pohjoisessa Turkkiin ja idässä Irakiin. Asukkaita Syyriassa on 17,1 miljoonaa (2016). Maa itsenäistyi Ranskan hallinnosta vuonna 1944. Syyria on virallisesti demokraattinen valtio, mutta sitä on hallinnut vuoden 1963 vallankaappauksen jälkeen totalitaarinen arabisosialistisen baath-puolueen hallinto.

Vuonna 1970 valtaan nousi Hafez al-Assad. Hänen poikansa Bašar al-Assad nousi valtaan isänsä jälkeen vuonna 2000. Al-Assadien perhe kuuluu shiialaiseen alaviittien lahkoon.

Syyrian sisällissota alkoi keväällä 2011 niin sanotun arabikevään protesteista Bašar al-Assadin hallitusta vastaan. Sotilaskarkurit perustivat kapinajoukko-osastoja. Maahan tuli myös islamistitaistelijoita. Eri ryhmät sotivat myös keskenään. Sota laajeni maan laajuiseksi keväällä ja kesällä 2012. Ulkovallatkin sekaantuivat sotaan.

Sisällissota on osittain uskonsota. Hallitusta kannattavat shiialaiset alaviitit taistelevat sunnakapinallisia vastaan. Sunnalaiset arabimaat tukevat kapinallisia. Venäjä, Kiina ja shiialainen Iran tukevat Al-Assadin hallintoa. Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia ja muut länsimaat ovat tukeneet enemmän maltillista oppositiota. Kaikki sotilasoperaatiot aiheuttavat sotilaiden ja siviilien kuolemia. Syyrian ihmisoikeuksien seurantakeskuksen (SOHR) mukaan heinäkuuhun 2017 mennessä oli kuollut jopa 475 000 sotilasta ja siviiliä. Yli 7,6 miljoonaa syyrialaista oli vuonna 2015 maan sisäisessä evakossa. Elokuun 2017 tilaston mukaan yli 5,1 miljoonaa ihmistä oli paennut Syyrian sotaa ulkomaille.

Lähde: Wikipedia

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat