Viikko

Faihaa selvitti asiaansa Mosaiikissa – Syyriasta Libanonin kautta Hyvinkäälle

Faihaa Ramada saapui Hyvinkäälle kahden tyttärensä kanssa Beirutista.

”Haluan elää rauhassa ja turvassa”, sanoo Syyrian kurdi Faihaa Ramadan (vas.), joka asuu Hyvinkäällä tyttäriensä kanssa. Hän saa apua Perhekeskuksen asiakasohjaaja Marja Rusaselta.

Seppo Ylönen

Koillis-Syyriasta, Turkin rajan lähellä sijaitsevasta noin 40 000 asukkaan Amudan kaupungista kotoisin oleva ja viimeksi Libanonin Beirutissa asunut Faihaa Ramadan, saapui kahden tyttärensä kanssa Hyvinkäälle toukokuussa 2016.

– Pääsin matkustamaan Suomeen Libanonista YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) avulla.

– Mieheni Walid oli ravintolatyössä Beirutissa, mutta hän kuoli aivosyöpään. Hän halusi, että menisin lasten kanssa Eurooppaan.

– Tulimme Suomeen, koska uskon tyttärieni saavan täällä hyvää kouluopetusta, Faihaa Ramadan kertoo.

Hän on hoitamassa asioitaan Hyvinkään kaupungin Perhekeskuksessa (Suutarinkatu 2 D, 2. kerros).

Maahanmuuttajatyön koordinaattori Miina Pyylehto esittelee uuden toimipisteen.

– Hyvinkään kaupungin kotouttamispalvelut – Mosaiikki on organisoitu vuoden alusta uudelleen.

– Nyt kaikki maahanmuuttajien palvelut löytyvät samasta paikasta eli Perhekeskuksesta. Ihmiset ovat löytäneet tänne hyvin.

Tammikuussa asiakasohjaajana aloittaneelle Marja Rusaselle työ ulkomaalaisten kanssa on tuttua.

– Minusta täällä Hyvinkään Mosaiikissa on ollut mukavaa.

– Viikoittain on ollut kymmeniä asiakkaita. Oulussa työskentelin vastaanottokeskuksessa ja aikaisemmin toimin myös vapaaehtoisena SPR:ssä.

Faihaa Ramadanilla on asia, jota Marja Rusanen alkaa selvittää.

Faihaan tyttäristä Halaz, 16, on Härkävehmaan koulun 8. luokalla ja Liloz, 13, 7. luokalla.

– Tytöt osaavat hyvin suomea, mikä auttaa heitä eteenpäin.

– Nuoremmalla tytöllä on Riihimäellä suomalainen tyttökaveri, joka käy hänen luonaan joka viikko, Faihaa Ramadan jatkaa.

Hänellä on ollut itsellään vaikeuksia saada suomalaisia naisystäviä.

Kun hän kertoo olevansa Syyriasta, kanssakäyminen loppuu yleensä siihen. Mutta poikkeuksiakin löytyy.

– Minulla on yksi hyvä ystävä Hyvinkään seurakunnassa. Hänen nimensä on Hanna, joka on ihana nainen.

– Hänen kanssaan voin olla levossa enkä koe olevani outo täällä Suomessa.

Lapsuus ja nuoruus pienessä Amudan kaupungissa oli Faihaalle onnellista aikaa. Isällä oli maatila, jossa viljeltiin vehnää.

Perheen kodissa oli aina paljon ruokavieraita. Elämä oli onnellista.

– Kotona puhuimme kurmandžia (yleisin kurdikieli), mutta kouluopetus oli arabiaksi.

– Opiskelin yhden vuoden ajan Qamishlin kaupungin yliopistossa opettajaksi, mutta opiskeluni keskeytettiin, koska olen kurdi.

– Minä seurasin miestäni Libanoniin ja olin välillä Syyriassa. Libanonissa minulla oli paljon arabiankielisiä ystäviä.

– Nyt olen Suomessa. Haluan oppia suomea ja saada ystäviä.

Kotouttamispalvelut – Mosaiikki Suutarinkatu 2 D, 2. kerros. Alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikille maahan muuttaneille. Avoin asiointi, huone nro 2215: ma – ti klo 12 – 15, ke klo 9 – 12, to – pe klo 12 – 15. Marja Rusanen, asiakasohjaaja, puh. 040 768 9524. Kotouttamistyön koordinointi, kehittäminen ja suunnittelu sekä viranomaiskonsultointi. Miina Pyylehto, maahanmuuttajatyön koordinaattori, puh. 040 707 1196.

Syyria

Syyrian arabitasavalta on Lähi-idän valtio, joka rajautuu etelässä Jordaniaan ja Israeliin, lännessä Libanoniin ja Välimereen, pohjoisessa Turkkiin ja idässä Irakiin.

Syyrian nimi pohjautuu muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten käyttämään nimeen, joka saattaa pohjautua babylonian sanaan suri. Eräät maailman vanhimmista sivilisaatioista ovat sijainneet Syyriassa. Nykyisen valtion alue on ollut kristinuskon syntysijoja, ja keskiajalla alueesta tuli yksi islamin keskuksista. Uudella ajalla Syyria joutui osmanien vallan alle. I maailmansodan jälkeen siitä tuli Ranskan siirtomaa.

Syyria itsenäistyi toisen maailmansodan yhteydessä, mutta arabisosialistinen baath-puolue on hallinnut sitä totalitaarisesti vuodesta 1963. Vuonna 2011 maassa puhkesi arabikevääseen liittyneitä mellakoita. Nämä johtivat kesään 2011 mennessä sisällissotaan, jossa kapinalliset pyrkivät kaatamaan presidentti Bašar al-Assadin hallinnon.

Vuonna 2015 yli 7,6 miljoonaa syyrialaista oli maan sisäisessä evakossa. Syyrian ihmisoikeusseurantakeskuksen (SOHR) mukaan heinäkuuhun 2017 mennessä sodassa oli kuollut jopa 475 000 sotilasta ja siviiliä. Elokuussa 2017 yli 5,1 miljoonaa ihmistä oli paennut Syyrian sotaa ulkomaille. Viimeisimmät uutiset kertovat, että Turkki ampui tykistöllään Luoteis-Syyriassa olevien kurdikapinallisten alueita ja vyörytti joukkonsa heitä vastaan Syyrian pohjoisrajan yli.

Lähteet: Wikipedia, HS

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat