Viikkouutiset

Hyvinkäällä asuva Natalia Eloranta vie apua Ukrainaan: ”Muutoksia tapahtuu pikkuhiljaa”

Natalia Eloranta haluaa auttaa entisen kotimaansa Ukrainan sodasta kärsiviä.

Ihmisiä pitää auttaa. Minun oman kokemukseni mukaan hyvän tekemisestä saa iloisen mielen. Kuulun ortodoksiseen kirkkoon ja rukoilen joka päivä, Natalia Eloranta sanoo työpaikallaan.

Seppo Ylönen

Dneprjoen suistossa sijaitseva Herson on tärkeä Ukrainan Mustanmeren satamakaupunki, jossa on laivanrakennusteollisuutta. Sieltä kotoisin oleva Natalia Eloranta kertoo, miten hän päätyi Hyvinkäälle. Hänellä on parturi-kampaamo, jonka nimi on Natalie (Uudenmaankatu 8–10).

– Toimin parturi-kampaajana Ukrainassa vuodesta 1978 lähtien. Olin naimisissa, mutta mieheni kuoli ja huollettavakseni jäi viisivuotias Anastasia (Nana). Tutustuin suomalaiseen Heikkiin, joka oli Hersonissa Konecranesin sähköasentajana. Muutin Suomeen hänen luokseen tyttäreni kanssa vuonna 1992. Minut ja Heikki vihittiin avioliittoon Lohjalla.

Natalia kertoo lapsuudentaustastaan asioita, jotka eivät jätä kylmäksi.

– Äidilleni Ljuboville kävi nuorena naisena niin, että hän joutui odessalaiseen vankilaan arvosteltuaan Neuvostoliittoa. Minä synnyin vankilassa. Kun äitini ja minut vapautettiin, olin vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen. Äiti ei saanut heti töitä, koska oli ollut vankilassa. Minä ja myöhemmin syntynyt siskoni Vera olimme sitten äidin vanhempien kasvatteina.

Ukrainalaisen ja venäläisen koulun käytyään Natalia sai henkilöpaperinsa vankilamerkinnän vuoksi armenialaisen opettajan apua päästäkseen parturi-kampaajaoppiin. Sen jälkeen hän sai työtä.

– Meillä on Heikin kanssa kolme lasta: Nana on logistiikka-alalla, Petri on kokkina Riihimäellä ja Lauri opiskelee Hyvinkäällä autonasentajaksi.

Herson on lähellä Krimiä, jonka Venäjä liitti itseensä maaliskuussa 2014. Tämän jälkeen alkoi Itä-Ukrainan sota.

– Sodan sytyttyä aloin kerätä Ukrainan lapsille ja aikuisille vaatteita. Aamupostissa ollut juttu vaikutti niin, että kampaamoni pursui lahjoituksia. Lions Club Sveitsi, jonka jäseneksi liityin, järjesti lisää tilaa. Sen lisäksi sain apua pakkaamiseen tutuilta ja asiakkailta, mikä oli loistavaa.

Lvovin kaupungissa oli vuoteen 2015 saakka pakolaisleiri, jonne Natalia, Helsingin Ukrainan avustusryhmä ja Riihimäen Idäntyön perustaja Helena Jokinen veivät apua.

– Tiedän, mitä merkitsee, kun lapsiperheen vanhemmilla ei ole rahaa. Suomessakin tarvitaan apua.

Tammikuun 9. päivänä oli Ukrainan Suomen suurlähetystössä yli 40 ukrainalaista lasta, myös orpoja ja vammaisia, jotka olivat kotoisin itäisen Donbasin alueelta.

– Heitä varten vein muiden kanssa kymmeniä sukka- ja lapaspareja sekä pipoja, jotka tulivat heille Pohjois-Karjalan Kiihtelysvaarasta Martti ja Saima Haloselta. Tällä hetkellä kerään Ukrainaan rollaattoreja, invatuoleja ja haavanhoitotarvikkeita. Niitä kaikkia tarvitaan. Ukrainassa on vielä vaikeaa, mutta muutoksia tapahtuu pikkuhiljaa.

Ukraina

Itä-Euroopassa sijaitsevan Ukrainan pinta-ala on 603 628 neliökilometriä. Asukkaita on 42,4 miljoonaa (2017). Maan pääkaupungissa Kiovassa on 2,9 miljoonaa asukasta (2015).

Ukraina itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna 1991. Maan taloudellinen sekä sisä- että ulkopoliittinen tilanne aiheuttivat itsenäistymisen jälkeen suuria ongelmia ja levottomuutta. Vuoden 2004 presidentinvaaleissa ensimmäisellä kierroksella ei Länsi-Ukrainan tukema länsimielinen Viktor Juštšenko eikä myöskään Venäjän tukema Viktor Janukovytš kumpikaan saaneet yli puolta annetuista äänistä. Toinen vaali käytiin näiden välillä marraskuussa 2004, ja voittajaksi tuli opposition ehdokas Juštšenko. Vaalien järjestelyissä oli epäselvyyksiä, alkoi niin sanottu ”oranssi vallankumous”.

Marraskuussa 2013 presidentti Viktor Janukovytš hylkäsi EU:n kauppa- ja yhteistyösopimuksen Venäjän mieliksi. Ainakin 100 000 presidenttiin pettynyttä mielenosoittajaa valtasi Kiovan kadut. Mielenosoitukset yltyivät tammikuussa 2014 väkivaltaisiksi. Viktor Janukovytš erotettiin 21. helmikuuta. Parlamentin puhemiehestä Oleksandr Turtšynovista tuli väliaikainen presidentti kunnes toukokuussa virkaan valittiin Petro Porošenko, joka jatkaa siinä edelleen.

Krimin venäläiset eivät pitäneet Ukrainan vallankumouksesta. Venäjän hallitus päätti miehittää Krimin. Maaliskuun 1. päivänä vuonna 2014 Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyi yksimielisesti Krimin liittämisen Venäjään. Samana keväänä yhteenotto laajeni Itä-Ukrainaan ja johti siellä sotaan. Venäjä kielsi joukkojensa osallistumisen Itä-Ukrainan sotaan. Vasta viime vuoden kesäkuussa ulkoministeri Sergei Lavrov myönsi maansa joukkojen liittymisen Ukrainan taisteluihin. Sota jatkuu edelleen aiheuttaen sekä sotilas- että siviiliuhreja puolin ja toisin.

Lähde: Wikipedia

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikkouutiset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat