Viikko

Lasinkeräilijä: Esineen kauneus ja tarina ovat kiinnostavampia kuin rahallinen arvo

Risto Aallon lasikokoelman aarre on Grönvikin lasitehtaan valmistama olutpullo 1800-luvun loppupuolelta. – Rahallista arvota tällä ei ole, mutta tiettävästi tämä on ainoa kappale koko Suomessa, Aalto kertoo.

Mia Lagström

Riihimäkeläisten Risto ja Eeva-Liisa Aallon kotoa löytyy lasiesineitä joka huoneesta. Sulassa sovussa ovat niin Suomen lasimuotoilun kulta-ajan designtuotteet, vanha puristelasi kuin ikivanhat vihreän ja ruskean sävyiset lasipullot, jotka paljastuvat Risto Aallon varsinaisen intohimon kohteeksi.

– Vanhat lasipullot ovat kauhean sympaattisia. Niitä ei ole vedetty viivoittimella, vaan niissä näkyy tekijän kädenjälki. Kaunista vanhassa lasissa on myös väri. Suomessa lasia alettiin valmistaa Uudessakaupungissa vuonna 1681. Teollinen lasituotanto alkoi Åvikissa Somerolla vuonna 1748.

Risto Aallon mukaan moni keräilijä kerää tietyn suunnittelijan esineitä. Hänelle tärkeintä on esineen kauneus ja siihen liittyvä historia. Hänen keräilyharrastuksensakin alkoi lasihistorian dokumentoimisella. Vuonna 1995 Suomen lasimuseo julkaisi Aallon ”Suomalainen lasipullo” tekstin Lasitutkimuksia sarjassaan. Lasinvalmistukeen liittyviä artikkeleita hän on tehnyt useita. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa Riihimäellä vuosina 1918­–1921 toimineen Karan lasitehtaan historia.

– Siitä tiedetään aika vähän. Kyseessä oli kuitenkin monipuolinen lasitehdas, jossa valmistettiin monenlaisia esineitä. Minulla on heidän valmistama lasinen paperipaino. Se on ainoa varmuudella Karan lasitehtaan valmistama esine, jonka olen toistaiseksi löytänyt.

Aaltojen kokoelmassa on myös paljon puristelasia, jota keräillään vähemmän.

– Ai miksi näitä keräillään? Katso nyt tätäkin, Eeva-Liisa Aalto hengähtää ja esittelee kauniin hentoa, hopeakoristeista suolakkoa.

– Vanhat suolakot ovat vaimon intohimo, Risto Aalto valaisee hymyillen.

Nuutajärvi aloitti puristelasituotannon Suomessa 1851, ja 1900-luvun alkupuolelta lähtien puristelasia valmistivat lähes kaikki suomalaiset lasitehtaat.

– Puristelasia on kutsuttu köyhän kristalliksi.

Aallon mukaan lasinkeräily ei ole aina rahasta kiinni. Harvinaisuuksia voi löytää myös edullisesti. Nauraen hän tuumaa, että Kyösti Kakkonen keräilee, mitä haluaa. Toisilla pelimerkit määräävät. Aallon oma aarre ei ole tuhansien eurojen arvoinen designtaideteos, vaan ikivanha kaljapullo.

– Tätä en sen vaatimattomuudesta huolimatta möisi mistään hinnasta, mies tuumaa ja esittelee Grönvikin 1800-luvun loppupuolella valmistamaa olutpulloa, joka tiettävästi on ainoa tiedossa oleva vastaavanlainen tämän tehtaan valmistama olutpullo Suomessa.

Lasipäivä Suomen lasimuseossa

Lasipäivä Suomen lasimuseossa (Tehtaankatu 23, Riihimäki) lauantaina 27.1. klo 10­–15. Paikalla on noin 50 kauppiasta myymässä, ostamassa ja vaihtamassa lasia ja lasialan kirjallisuutta. Maksutonta esinetunnistusta klo 10–12 (3 esinettä/henkilö, ei hinta-arvioita). Lasihuutokauppa klo 14–15. Näyttö ennen huutokauppaa. Luettelo on lasipäivänä myynnissä museolla ja tulostettavissa nettisivuilta www.suomenlasimuseonystavat.fi/lasipaiva tammikuun kolmannella viikolla.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat