Viikkouutiset

”Valkoisten tarina oli kertomatta” – Veriruusut sai sisarteoksen

Anneli Kannon Veriruusut synnytti sisarteoksen Lahtarit.

Marek Sabogal

Idea kirjasta itää kirjailija Anneli Kannon mielessä useita vuosia.

– En tee tietoista päätöstä, että nyt kirjoitan tästä tai tästä aiheesta. Lähinnä kyse on siitä, että joku aihe alkaa pikkuhiljaa kiusata ja vaivata mieltä. Vaikka sitä kuinka haraa vastaan, ei siitä pääse eroon kuin kirjoittamalla.

Näin kävi myös vuonna 2008 valmistuneen Veriruusut-kirjan sekä vuonna 2017 valmistuneen Lahtarit-kirjan kanssa.

Veriruusut-kirjan siemen kylväytyi Kannon mieleen jo 1980-luvulla, kun hän kuuli punakaartissa taistelleista naisista.

– Siihen aikaan oli täysin tavatonta, että nainen pukeutui housuihin, saati sitten että nainen olisi tarttunut vielä aseeseenkin.

Kirjan kirjoittaminen venyi kuitenkin parilla vuosikymmenellä, sillä 80-luvulla kirjan kirjoittamiseen tarvittavaa tutkimustietoa oli varsin vähän. 2000-luvulla tilanne muuttui, uutta tutkimustietoa tuli paljon.

– Tutkimusvaihe on kirjan kirjoittamisessa ehdottomasti mielenkiintoisin. En malttaisi millään lopettaa, mutta pakko se on. Kirja ei valmistu kuin kirjoittamalla.

Kannon mukaan arkaan aiheeseen tarttuminen ei pelottanut.

– Lähinnä sitä mietti, onko aihe liian käsitelty, löytyykö siitä enää mitään uutta. Veriruusut-kirjan jälkeen sisällissota jäi kuitenkin vielä kaihertamaan mieltä, entäs ne valkoiset. Pakko sitä oli kirjoittaa myös heidän tarinansa.

Valkoisista on kirjoitettu ihmeen vähän. Yhtenä syynä saattaa olla sisällissodan verinen loppupäätös vankileireineen ja telotuksineen, joissa kuoli tuhansia punaisia.

– Tähän liittyvä häpeän tunne näkyy aikalaismuistelmissa. Ei ole lainkaan tavatonta, että punaisten teloituksista kirjoitettiin peitellen. Ei sanottu suoraan, että heidät ammuttiin. Kirjoitettiin, että vihollinen tehtiin vaarattomaksi tai että he saivat rangaistuksen, joka heille kuului.

Kanto kertoo tienneensä aina, että sisällissodan loppu oli verinen. Se yllätti, kuinka raakaa sota oli heti sodan ensimmäisistä päivistä lähtien.

– On uskomatonta, miten nopeasti nuoret raaistuvat sodan keskellä. On myytti, että suomalaiset olisivat väkivallatonta ja rauhaa rakastavaa kansaa. Raakuus ja julmuus ovat vain pinnan alla.

Kantoa ihmetyttää myös aikaisten jälkikäteen esittämät väitteet, etteivät valkoiset tienneet lähtevänsä sotaan suomalaisia vastaan.

– Vastapuolesta puhuttiin ryssinä ja punaryssinä, mutta pakkohan heidän oli tietää, ketä vastaan he sotivat.

Kirjaa kirjoittaessa mieleen nousivat myös muistot omasta isoisästä, joka taisteli valkoisten puolella.

– Sitä alkoi miettiä, missä hän oli ja mitä hän teki. Sisällissota ei ole kaukana. Se tapahtui vain 2–3 sukupolvea sitten ja melkein jokaisella suvulla on omat kansalaissotaan liittyvät tarinansa. Kirjan julkaisun jälkeen monet ovat tulleet kertomaan minulle näitä tarinoita. Negatiivista palautetta on tullut yllättävän vähän. Vain muutama on sanonut, että eikö näiden asioiden pitäisi antaa jo olla.

Anneli Kanto vierailee Riihimäellä

Kirjailija Anneli Kanto saapuu vierailulle Riihimäen kirjaston Samuli Parosen saliin (Kauppakatu 16) torstaina 11.1. klo 18.

Kanto kertoo tilaisuudessa uusimmasta kirjastaan Lahtarit, joka kertoo ilmajokelaisista pojista valkoisten sotaretkellä Vaasasta Viipuriin.

Teos kääntää katseen suomalaisten syvään, mutta tuntemattomampaan haavaan, valkoisten osuuteen vuoden 1918 tapahtumissa.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikkouutiset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat