Puheenaihe

Harva lisäisi presidentin valtaoikeuksia – Kaksi ehdokasta tekee poikkeuksen

Vain kaksi presidenttiehdokasta on valmis lisäämään tasavallan presidentin valtaoikeuksia.

Anneli Tuominen-Halomo / arkisto

Uutissuomalaisen vaalikoneen esittämä kysymys tasavallan presidentin valtaoikeuksien lisäämisestä ei juurikaan jaa presidenttiehdokkaiden mielipiteitä.

Kaikista kahdeksasta ehdokkaasta vain Laura Huhtasaari (ps.) ja kansanliikkeen Paavo Väyrynen olisivat halukkaita lisäämään maan päämiehen valtaoikeuksia. Heistä tiukemmin valtaoikeuksista pitää kiinni Huhtasaari.

Sekä Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Merja Kyllönen (vas.), Nils Torvalds (r.), Matti Vanhanen (kesk.) kuin kansanliikkeen Sauli Niinistökin ovat ehdottomasti valtaoikeuksien lisäämistä vastaan.

Haavisto luopuisi tietyistä valtaoikeuksista

Pekka Haavisto olisi valmis luopumaan armahdusoikeudesta, koska armahdusoikeuden käyttö on hänen mukaansa ollut ailahtelevaa eri presidenttien välillä. Armahdusoikeuden Haavisto siirtäisi Korkeimmalle oikeudelle.

– Kiinnittäisin huomiota tiedonkulkuun presidentin ja hallituksen välillä muun muassa sotilaalliseen harjoitustoimintaan liittyvissä asioissa. Puolustusministerin, ulkoministerin ja presidentin yhteistyön on oltava saumatonta. Nyt ei näin aina ole ollut, Haavisto muistuttaa.

Haaviston mukaan Euroopan unioni käy Brexitin jälkeen läpi suurta murrosta.

– On esityksiä tiiviimmästä yhteistyöstä, EU:n puolustusulottuvuus kehittyy ja EU:n yhteinen ulkopolitiikka toivon mukaan vahvistuu. Presidentti ei voi olla kaikesta tästä EU:n kehityksestä ulkopuolinen, vaan tässäkin valtioneuvoston ja presidentin yhteydenpitoa on tiivistettävä, Haavisto korostaa.

Väyrynen kritisoi Niinistön toimintaa hallitusta tehtäessä

Paavo Väyrynen puolestaan haluaisi vahvistaa valtaoikeuksia ainakin käytäntöjen kautta – tämä koskee muun muassa hallituksen muodostamista.

– Vuonna 2011 tasavallan presidentin olisi tullut vaikuttaa siihen, että kaikki vaihtoehdot olisi tutkittu. On ilmeistä, että tuolloin olisi voitu muodostaa SDP:n johdolla hallitus yhdessä Keskustan ja Perussuomalaisten kanssa. Se olisi ollut maan kannalta parempi kuin pihtisynnytyksellä aikaansaatu kokoomusjohtoinen koalitio, Väyrynen toruu.

Väyrynen ottaa esimerkiksi sopimattomasta tasavallan presidentin toiminnasta viime kesän tilanteen.

– Tuolloin Sauli Niinistö puuttui suoraan hallituskriisiin ja myötävaikutti perussuomalaisten hajoamiseen. Tämä vahvisti Kokoomuksen ylivaltaa hallituspolitiikassa.

– Myös eduskunnan hajottamisesta päätettäessä presidentin asemaa tulisi vahvistaa. Tämäkin voisi ehkä toteutua perustuslain kirjainta muuttamatta, Väyrynen pohtii.

Tutki vaalikoneen avulla, kuka on sinulle sopivin presidenttiehdokas.

Pitäisikö presidentin valtaoikeuksia mielestäsi lisätä?

Ei missään tapauksessa.
51% (47 ääntä)
Kyllä, ehdottomasti.
49% (46 ääntä)
Ääniä yhteensä: 93

Nämä ovat tasavallan presidentin valtaoikeudet

Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Voi pääministerin aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit.

Ilmoittaa eduskunnalle pääministeriehdokkaan eduskuntaryhmien neuvottelujen perusteella ja eduskunnan puhemiestä kuultuaan.

Nimittää muun muassa oikeuskanslerin, vakinaiset tuomarit, valtakunnansyyttäjän, Suomen Pankin pääjohtajan ja Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan ja johtajat.

Vahvistaa lait, ja jollei vahvista, eduskunta voi saattaa lait voimaan.

Päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella.

On Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö.

Voi yksittäisessä tapauksessa saatuaan lausunnon korkeimmalta oikeudelta armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta.

Päättää arvonimien myöntämisestä ja jakaa kunniamerkkejä ja mitaleja.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat