Viikko

Marina Saviciene valmistaa jouluherkut itse

Tapaaminen Järvenpäässä sai venäläisen muuttamaan Suomeen.

Kolmen lapsen äiti Marina Saviciene odottaa iloisena joulua ja suunnittelee, mitä aikoo tarjota perheelleen ruokapöydässä. – Toivon maailmalle rauhaa, hän sanoo uudenvuoden toiveenaan.

Seppo Ylönen

Perheenäidit alkavat valmistautua joulunajan ruokatarjoiluun.

Pietarista neljä ja puoli vuotta sitten Suomeen tullut Marina Saviciene kertoo omista suunnitelmistaan.

– Pietarissa olin työssä Svir-nimisessä kahvilassa ja tein leipomossa leipää. Riihimäellä paistan jouluksi perheelleni joulukinkun ja tarjoan rosollia. Aterioilla on myös uunivihanneksia. Kahvipöytään leivon suklaakakun. Teen myös perunasta karjalanpiirakoita. Opin sen mummolta. Hän kävi kokkikoulun Vologdassa, jonka läheltä Veliki Ustjugista tulee venäläisten pakkasukko. Minulla on perheessäni kolme lasta: Nikolai, 10, Martin, 3 ja Rita, 2. He pitävät joulutortuista, pipareista ja piparkakkutalosta, joita aion myös tehdä.

Marinan isä Vladimir toimi sotilastehtävissä Itä-Unkarin Debrecenissä, jossa tytär syntyi.

– Vuonna 1988 perheemme muutti Pietarin lähelle, koska isäni jatkoi siellä työtään. Hän on kuollut. Äitini Irina on eläkkeellä ja asuu Pietarissa. Hän oli päiväkodissa lastenhoitajana. Veljeni Grigorii on eläinlääkäri. Hänellä on perheessään kaksi lasta. Isäni isä Alexander, 82, on hyvin sairas ja asuu äitini kanssa. Käyn heidän luonaan pari kertaa kuukaudessa.

Pietarissa Marina oli naimisissa yhdeksän vuotta, mutta liitto päättyi eroon. Marraskuussa vuonna 2011 hän vieraili Järvenpäässä asuvan venäläisen ystävättärensä luona. Suomen vierailulla oli merkittävä vaikutus hänen tulevaisuuteensa.

– Tutustuin ystävättäreni luona liettualaiseen Gediminas Saviciukseen, joka oli tullut Suomeen rakennustöihin vuonna 2010. Aloimme seurustella. Minä muutin miehen luo Järvenpäähän ja menimme naimisiin lokakuussa 2013. Minulla oli edellisestä avioliitosta poika Nikolai. Sitten saimme Martinin ja Ritan. Heinäkuussa perheemme muutti Riihimäelle.

Marina Savicienen mies Gediminas puhuu äidinkielensä liettuan lisäksi venäjää, englantia, espanjaa, suomea ja myös saksaa. Marina kuuluu ortodoksikirkkoon, mutta mies on katolinen.

– Meidän lapsemme on kastettu ortodoksisen kirkon jäseniksi. Jouluna aion käydä Riihimäen luterilaisessa kirkossa. Suomessa on hyvä elää. Pidän tästä maasta. Ihmiset ovat onnellisia.

Marina opiskeli Keudassa Järvenpäässä suomen kieltä ja kokin ammattia, mutta opiskelu piti keskeyttää, koska lapset olivat pieniä ja sairastelivat. Tänä syksynä hän on jatkanut peruskouluopintoja Riihimäen aikuislukiossa.

– Peruskoulun jälkeen haluaisin saada työpaikan. Voisin perustaa myös oman kahvilan. Vierailleni tarjoan cheburekia, jossa on taikinan sisällä jauhelihaa ja paljon sipulia. Kuuntelen suomalaista musiikkia. Suosikkilaulajani on Evelina. Pidän hänen kappaleestaan Tornado.

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee itäisessä Euroopassa ja pohjoisessa Aasiassa. Sen pinta-ala on 17 075 200 neliökilometriä. Asukkaita on 144,4 miljoonaa (2017) ilman Krimin niemimaan aluetta. Pääkaupungissa Moskovassa on 12,2 miljoonaa asukasta (2017).

Kiovan Venäjäksi kutsuttu valtio syntyi 800-luvulla. Se omaksui ortodoksisen kristinuskon vuonna 988. Kiovan Venäjää seurasi Moskovan ruhtinaskunta. Sen jälkeen syntyi vuonna 1721 huomattavasti laajempi Venäjän keisarikunta, joka ulottui Puolasta Tyynelle valtamerelle. Maaliskuun 8. – 16. päivinä vuonna 1917 tapahtui vallankumous. Neuvostoliitto, maailman ensimmäinen ja suurin sosialistinen valtio, perustettiin 30.12.1922. Nykyinen Venäjän federaatio itsenäistyi Neuvostoliitosta 12. kesäkuuta vuonna 1990.

Venäjän perustuslaillisen kriisin jälkeen 12. joulukuuta vuonna 1993 suoritetussa kansanäänestyksessä hyväksytyn nykyisen perustuslain mukaan Venäjä on semipresidentiaalinen liittovaltio. Tässä järjestelmässä toimeenpanovalta on jaettu parlamentista riippumattoman presidentin ja parlamentaarisen pääministerijohtoisen hallituksen kesken.

Läntisten arvioiden mukaan Venäjän ihmisoikeustilanne on heikentynyt 2000-luvun aikana, ja valtion johdon asenne kansalaistoimintaa kohtaan on muuttunut epäluuloiseksi. Viranomaisten näkemyksen mukaan kansalaistoiminnan tehtävänä on tukea hallituksen politiikkaa. Nyt riippumattomien järjestöjen toimintaa haittaa tiukka valvonta, joka jättää tilaa viranomaisten mielivallalle. Lehdistönvapaudella mitaten Venäjä sijoittui vuoden 2010 arvioinnissa sijalle 140.

Lähde: Wikipedia

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat