Onko sähköauto oikeasti päästötön? – Moottori selvitti

Uuteen WLTP -päästö- ja kulutusmittaukseen on laboratoriotestien lisäksi otettu käyttöön liikenteessä tehtävä RDE-mittaus (Real Driving Emissions). PEMS-mittauslaitteet (Portable Emissions Measurement Systems) mittaavat auton pakoputkesta tulevat päästöt ajon aikana. WLTP-normin käyttöönoton alkuvaiheessa RDE-mittauksesta hyödynnetään vain typenoksidipäästöjen (NOx) mittaustulokset.

Jari Saarentaus, Moottori.fi

LIIKENNE Vain aurinko-, tuuli- ja vesivoimalla tuotettu sähkö on päästötöntä. Fossiilisesti tuotetulla sähköllä kulkeva auto häviää päästöissä biopolttoaineilla kulkevalle.

Kun auton käyttövoiman aiheuttamat päästöt lasketaan enrgian tuotannosta sen käyttöön asti, bensiini- ja dieselautot putoavat päästötilastojen kärjestä.

Kisa puhtaimmasta käyttövoimasta ratkotaan sähkön ja biopolttoaineiden kesken. Yksiselitteistä voittajaa tässä kisassa ei ole. Energiantuotanto ratkaisee käyttövoiman koko elinkaaren mittaisen puhtauden.

Sähköauto tarvitsee runsaasti akkuja, joiden tuotanto aiheuttaa päästöjä.

Sähkömoottorin hyötysuhde on parempi kuin polttomoottorin, mutta kun lasketaan auton koko elinkaaren päästöt, ei sähköauto ole ihan niin ylivoimaisen päästötön muihin käyttövoimiin verrattuna.

Sähköauton ajonaikaiset lähipäästöt jäävät toki nollaan, mutta päästöjä syntyy sähkön tuotannossa – eri määriä sähkön tuotantotavasta riippuen.

Sähköautoilun haasteita ovat myös talviset olosuhteet ja latausmahdollisuudet.

Autojen hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineen kulutusta mittaava uusi kulutusnormi WLTP olettaa edellisen NEDC-normin tapaan sähkön olevan nollapäästöistä.

Täyssähköautot ja ladattavat hybridiautot saavat näin merkittävän veroedun, koska autoveron ja ajoneuvoveron määrä lasketaan autolle ilmoitettujen hiilidioksidipäästöjen mukaan.

Täyssähköautoille ilmoitetut hiilidioksidin nollapäästöt ja ladattavien hybridien minimaaliset päästöt harhauttavat. Kuva muuttuu, kun otetaan huomioon päästöt energian lähteestä käyttöön, ns. well-to-wheel -laskentatapa.

Euroopan suurin autonkäyttäjien etujärjestö ja Autoliiton sisarjärjestö ADAC on vertaillut Saksassa 45 automallin hiilidioksidipäästöjä. Tässä vertailussa ADAC oli laskenut hiilidioksidipäästöt energian lähteestä käyttöön (well-to-wheel).

Lisäksi ADAC on tässä vertailussa mitannut säännellyt päästöt (CO, HC, NOx, PM, PN).

CO on hiilimonoksidi eli häkä, HC palamattomat hiilivedyt, NOx typen oksidit, PM hiukkasmassa ja PN hiukkasten lukumäärä.

ADACin laskelmassa otetaan huomioon sähkön tuotannosta aiheutuvat keskimääräiset päästöt Saksassa, samoin eri polttonesteiden valmistuksen ja kuljetuksen päästöt.

Vertailussa kaksi alemman keskiluokan täyssähköautoa ovat kärkitiloilla sijoilla 1 ja 3. Hybridit nappasivat sijat 2 ja 5.

Maakaasuauto oli neljäs, Tesla-sähköauto kuudes ja seitsemäntenä ”pahiksena” pidetty dieselauto (Mercedes-Benz E 220 D). Vertailun paras bensiinikäyttöinen auto (Mitsubishi Space Star) oli kahdeksas.

Sähköautojen ylivoima päästöjen vähäisyydessä ei ollut vertailussa mitenkään ylivoimainen, kun mukaan lasketaan polttoaineiden tuotannon päästöt.

Lue myös: VTT:n tutkija sähköautohypestä: Polttomoottorit ovat jo varsin pihejä

Myös VTT on tarkastellut pienemmän keskiluokan autojen päästöjä kokonaisvaltaisesti (well-to-wheel) aina energian lähteen ja kuljetuksen päästöistä auton käytön päästöihin saakka.

Kotimaisista jätteistä jalostettua biodieseliä käyttävän auton hiilidioksidipäästö on VTT:n laskelmien mukaan 17 g/km, puupohjaisella biodieselillä 5 g/km, biokaasuautolla 32 g/km, oljesta valmistetulla korkeaseosetanolilla 49 g/km.

Sähköauton hiilidioksidipäästö on 28 g/km Suomen keskimääräisellä sähkön tuotantotavalla. Niin sanotulla marginaalisähköllä täyssähköauto päästelee 80 g/km. Marginaalisähköllä tarkoitetaan kulutushuippujen aikaan tuotettua sähköä.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että lataushybridi päästää 67 g/km Suomen keskimääräisellä sähköntuotantotavalla.

Keskikokoisen tavallisen bensiiniauton well-to-wheel-hiilidioksidipäästö on 139 g/km, tavallisen dieselauton 102 g/km ja maakaasuauton 119 g/km. Näihin verrattuna biopolttoaineet tarjoavat edellä kerrottujen VTT:n laskelmien mukaan todella merkittävän päästövähennyksen.

Sähköauton päästö voi olla jopa 0 g/km, jos kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä (aurinko-, tuuli- ja vesivoima).

Käytännössä esimerkiksi Helsingissä Helen Oy:n myymästä sähköstä kuitenkin vain noin neljännes (25 prosenttia) tuli vuonna 2016 uusiutuvista energianlähteistä.

Ympäristötietoisen sähköautoilijan itsensä päätettävissä ei läheskään aina ole, lataako hän autonsa mahdollisimman ekologisesti tuotetulla sähköllä.

Isoissa taloyhtiöissä päätöksenteko on monimutkaista, eikä yhdellä tai muutamallakaan asukkaalla ole välttämättä mahdollisuutta saada taloyhtiötä valitsemaan hieman kalliimpaa, mutta mahdollisimman vihreää sähköä.

Päätökset tehdään yhtiökokouksessa.

Asiasta on helpompi sopia, kun asutaan omakotitalossa, paritalossa tai pienessä rivitaloyhtiössä.

Esimerkiksi Helsingissä Helen Oy:n kanssa on mahdollista tehdä Ympäristösähkö-sopimus, jolloin asiakas ostaa aurinko-, tuuli ja vesivoimalla tuotettua sähköä. Vuonna 2016 Helenin asiakkaille toimitetusta sähköstä 19 prosenttia myytiin uusiutuvina erillistuotteina.

Teksti: Timo Turkula, Moottori.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Talvi onhaaste sähköautoille

Talvella sähköauton matkustamoa joudutaan usein lämmittämään.

Kun autoa lämmitetään ajon aikana sähköllä, se lisää merkittävästi auton sähkön kulutusta ja lyhentää toimintamatkaa.

Pakkasessa sähköauton matkustamon lämmitys rohmuaa kilowatteja jopa yhtä paljon kuin auton liikuttaminen.

Auton matkustamon lämmittämiseen vaadittavaa sähkönkulutusta ei ole mukana vertailulaskelmissa, joten sähköauto saa vertailuissa sellaisen edun, joka ei talviaikaan toteudukaan vaadittavan lämmitystehon vuoksi.

Polttomoottoriautoihin saadaan tehokas lämmitys ilman lisäkulutusta, koska moottori kehittää runsaasti lämpöä ja osa moottorin jäähdytyksestä voidaan käyttää tarvittaessa matkustamon lämmittämiseen.

Lähteet: ADAC, VTT, ympäristöministeriö, Motiva, Helen Oy

Written by:

Ota yhteyttä