Viikko

Tony Latva: Lauri Tähkä ja Yö ovat enemmän rokkia kuin iskelmää – "Jos esiintyy Eini tai Meiju Suvas, ostan heti lipun"

Iskelmä-genreen mahtuu monenlaista musiikkia.

Tony Latva on intohimoinen musiikinharrastaja. Hän on kirjoittanut yhdessä Petri Tuunaisen kanssa Iskelmän Tähtitaivas -tietokirjan sekä kappale-esittelyt Kari Tapion Sinivalkoinen ääni -teokseen.

Mia Lagström

Riihimäkeläinen euroviisu- ja iskelmäasiantuntija Tony Latva kertoo aluksi vähän vierastaneensa Iskelmäradiota ja nykyajan iskelmäfestareita.

– Mielestäni Lauri Tähkä ja Yö ovat enemmän rokkia kuin iskelmää ja Laura Voutilainen ja Jari Sillanpääkin ovat kansainvälisellä mittapuulla lähinnä poppia.

Tänä päivänä iskelmä on Latvan mukaan kuitenkin varsin joustava käsite. Iskelmä on musiikkia, joka ei ole riittävän rock, mutta se ei ole poppiakaan. Se sijoittuu jonnekin välimaastoon.

Sinänsä rokin, popin ja iskelmän sekoittuminen ei ole mikään uusi asia. Jos ajatellaan vanhaa iskelmää, syntyi se pitkälti käännösbiisien ympärille, jotka olivat Beatlesia ja muuta oman aikansa poppia ja rokkia.

– Markku Aro teki käännöskappaleen jopa Rainbown kappaleesta I Surrender. Hyvät kaupalliset melodiat ovat iskelmiä. Niiden tarkoitus on myydä ja saavuttaa mahdollisimman suuri yleisö. Genrellä ei ole niin väliä.

Olavi Virtaa ja Laila Kinnusta voidaan pitää iskelmän esi-isänä ja esiäitinä.

Suomalaisen iskelmän juuret juontavat pitkälle.

– Olavi Virtaa ja Laila Kinnusta voidaan pitää iskelmän esi-isänä ja esiäitinä.

Ensimmäiset iskelmät olivat pitkälti käännösbiisejä. Suomeen kehitettiin Syksyn Sävel, jotta suomalaiset innostuisivat säveltämään itse musiikkia.

– Kun kuuntelee ja katselee vanhoja levyjä, on niillä yksi Euroviisu-biisi, yksi Syksyn Sävel -biisi ja kaikki muut ovat käännöskappaleita.

Pikkuhiljaa alkoi tulla kuitenkin musiikintekijöitä. Ammattimiehet kirjoittivat ja sävelsivät. 1980-luvu oli ”tehdasbiisien” kulta-aikaa. Samat miehet tekivät lähes kaikkien artistien kappaleet, kunnes se loppui 90-luvulla kuin seinään.

– Yhtäkkiä kaikki halusivat tehdä omat kappaleensa. Vexi Salmikin valitteli kerran, että valmiit sanoitukset eivät kelpaa enää kenellekään.

Iskelmää tehdään kuitenkin edelleen, nyt vain laajemmin kuin koskaan. Iskelmämusiikin yleisökin on laajentunut.

– Paula Koivuniemi ja Suvi Teräsniska ovat esiintyneet Provinssirokissa. Kuuntelet Suomi Poppia ja Iskelmäradiota, mitä eroa niiden soittamalla musiikilla on. Ei paljon mitään.

Sopivatko sitten Lauri Tähkä ja Yö iskelmäfestareille?

– Jos miettii, että kenen siellä sitten pitäisi esiintyä, en keksi parempia.

– Tietysti jos saataisiin festarit, jossa esiintyisivät Eini, Meiju Suvas, Satu Pentikäinen ja Anja Niskanen, ostaisin oitis liput.

Innokas musiikinharrastaja

Tony Latva on riihimäkeläinen Euroviisu- ja iskelmäasiantuntija.

Hän on julkaissut yhdessä Petri Tuunaisen kanssa Iskelmän Tähtitaivas -tietokirjan. Hän on kirjoittanut myös kappale-esittelyt vuonna 2009 julkaistuun Kari Tapion Sinivalkoinen ääni CD-levykansioon.

Latva pitää Euroviisu-blogia ja on toiminut radion Euroviisu-asiantuntijana Yle Hämeessä.

Hän toimii harrastusmielessä silloin tällöin myös DJ:nä ja on pitänyt mm. kasaridiskoa Riihimäellä sekä soittanut levyjä Euroviisuklubin bileissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat