Puheenaihe

Näkökulma: Ammatillisen koulutuksen reformin kommentoinnissa visiot kohtaavat uhkakuvat

Moni ammatillisen koulutuksen järjestäjä odottaa reformilta helpotusta rahoitusvajeessa kärvistelyyn.

Sauvo Jylhä

Jos hallituksen esitys ammatillisen koulutuksen uudistuksesta menee läpi, monta asiaa muuttuu suomalaisella koulutuskentällä: Raja-aidat aikuisten ja nuorten koulutusten välillä pannaan mataliksi ja kaikille tulee näyttötutkinnot. Yksilölliset polut ja henkilökohtaiset suunnitelmat korvaavat suoraviivaiset opintoputket.

Koulutuksen järjestäjän on mietittävä, millaisia opiskelijoita kannattaa ottaa.

Alalla reformia pidetään pääosin tervetulleena ja valtavien rahoitusleikkausten paikkaamiseksi jopa välttämättömänä. Reformi antaa mahdollisuuksia esimerkiksi keventää hallintoa, kun aikuisten ja nuorten koulutukset yhdistyvät.

Moni Uutissuomalaisen selvitykseen vastannut koulutuksen järjestäjä tosin epäilee, ettei reformilla saada paikattua tänä keväänä syntynyttä rahoitusvajetta.

Yksi uuden lain kirjatuista tavoitteista on parantaa työmarkkinoilla heikoilla olevien asemaa. Siis esimerkiksi vasta peruskoulusta päässeiden, maahanmuuttajien, erityistä tukea tarvitsevien ja niin edespäin.

Erityistä tukea tarvitseville on tulossa oikeus saada sitä – valmentavan koulutuksen lisäksi nyt myös ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtavissa opinnoissa.

Mutta paraneeko haavoittuvimpien asema tosiaan? Siitä ei ole vakuuttunut ainakaan opiskelijajärjestö Sakki ry, jonka blogissa koulutusasiantuntija Antti Seitamaa suomii uutta rahoitusmallia.

Uudessa mallissa enää 50 prosenttia rahoituksesta tulee opiskelijoiden pääluvun mukaan. Loput maksetaan sen mukaan, miten hyvin opiskelijat etenevät koulutuksessa ja miten hyvin he valmistumisensa jälkeen sijoittuvat joko työelämään tai jatko-opintoihin.

– Koulutuksen järjestäjän on mietittävä, millaisia opiskelijoita kannattaa ottaa oppilaitokseen sisään, kirjoittaa Seitamaa.

Toisin sanoen, kannattaako ammatillisten oppilaitosten tulevaisuudessa ottaa sisäänkään niitä nuoria, jotka ovat läpäisseet peruskoulun rimaa hipoen? Nämä nuorethan ovat perinteisesti suosineet ammatillista koulutusta.

Myös koulutuksen järjestäjät toivoivat loppuun asti hallituksen rukkaavan prosentteja edes vähän armollisemmiksi. Tulosrahoituksen saamista on vaikea ennakoida.

Toisaalta koulutuksen järjestäjä saa tulevaisuudessakin rahaa ihan jokaisesta opiskelijasta, huomautetaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Muun muassa tästä syystä ministeriössä pidetään epätodennäköisenä, että oppilaitosten kannattaisi reformin jälkeenkään ryhtyä kuorimaan kermaa hakijajoukon päältä.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on tähänkin asti ollut enemmän avoimia opiskelupaikkoja kuin hakijoita.

Sitä paitsi lakiesityksessä luvataan suoritusrahoitusta myös erityisen tuen järjestämisestä.

Suoritusrahoituksen määrässä otetaan huomioon myös opiskelijan pohjakoulutus ja monta muuta tekijää.

Rahoitusmallin tarkoitus on tietenkin päinvastainen kuin Sakki ry pelkää.

Tarkoitus on motivoida koulutuksen järjestäjiä pitämään huolta keskeyttämistä harkitsevista opiskelijoista, sillä keskeyttäminen lisää riskiä päätyä lukemaksi syrjäytymistilastoihin.

Aika näyttää, toteutuvatko visiot vai uhkakuvat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat