hvu

Kaj Franckin kartiolasit sopivat yhä pöytään

RIIHIMÄKI | Jos keittiön kaapeista löytyy 1950–70-lukujen lasitavaraa, ei sitä kannata heittää pois. Ainakin kannattaa ensin selvittää esineiden arvo, sillä osa vanhasta lasitavarasta on nykyään arvossaan.

Mutta miksi esimerkiksi Kaj Franckin 1950-luvulla suunnittelemat kartiolasit ovat niin kalliita? Kuudesta pikkuruisesta lasista kun saa pulittaa reilun satasen. Suomen lasimuseon intendentti Kaisa Koiviston mukaan vanhojen lasiesineiden hintaa nostaa niiden nostalginen arvo.

– Vanhat lasiesineet ovat säilyttäneet myös käyttöarvonsa. Kaj Franck totesi aikoinaan, että tavallisen käyttölasin pitäisi olla niin yksinkertaista, ettei sitä huomaa. Hänen suunnittelemansa lasiesineet ovatkin varsin ajattomia ja sopivat hyvin myös nykyaikaisiin kattauksiin ilman että ne näyttävät erityisen retrolta.

Kaj Franckin sarjatuotantoon suunnittelema käyttölasi oli alkuun tarkoitettu arjessa käytettäväksi, mutta miten nykyaikana, onko niistä tullut arvokkaita luksustuotteita, jotka laitetaan pöytään vain vieraiden saapuessa?

– Ihmiset ostavat nykyisin halvempaa ulkomaalaista lasia, mutta 1950-luvulla lasia ei tuotu ulkomailta. Sitä oli käytettävä, mitä kaupasta sai. Mutta omasta mielestäni Franckin käyttölasi sopii edelleen arkisiin kattauksiin. Tosin kaikki eivät raaski niitä käyttää, sillä ne ovat niin arvokkaita.

Sarjatuotantoa jauniikkeja esineitä

Suomen lasimuseossa on parasta aikaa näytillä Kaj Franckin suunnittelemia lasiesineitä – niin sarjatuotantoa kuin uniikkia taidelasiakin. Franckin syntymästä kun tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta.

– Nuutajärven lasi siirtyi Wärtsilän omistukseen 1950 ja tuolloin Kaj Franckista tuli Nuutajärven lasin taiteellinen johtaja. Wärtsilä omisti myös Arabian, joka oli siihen aikaan maailman suurimpia keramiikan valmistajia. Tavoitteena oli suunnitella lasiesineitä, jotka sopisivat yhteen Arabian astioiden kanssa.

Kartiolasit syntyivät 1954. Vuosien varrella niitä valmistettiin puhaltamalla sekä puristelasina.

– Puhalletut lasit ovat ohuempia ja arvokkaampia kuin puristelasi. 1960-luvulla Nuutajärvi täysautomatisoi puristelasituotannon ja sen jälkeen alkoi tulla paljon erilaisia malleja. Tunnetuimpia näistä ovat Fasetti ja Prisma-sarja. 1970-luvulta moni muistaa parhaiten Luna-sarjan, jota sai ajan muotiväreissä vihreänä ja ruskeana.

Teemanisä

Franck oli yksi kansainvälisesti arvostetuimmista muotoilijoista jo omana aikanaan. Hän otti ahkerasti osaa aikansa muotoilukeskusteluun ja kirjoitti aiheesta lehtiartikkeleja.

– Tuohon aikaan muotoilijat olivat lähes julkkiksia, kuten myös Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva. Heistä kirjoitettiin lukuisia lehtiartikkeleja aina yksityiselämää myöten.

Kartiolasien lisäksi Franck on tunnettu Teema-astiastostaan.

– Teema syntyi 1980-luvulla. Sitä ennen Arabia oli valmistanut Franckin suunnittelemaa Kilta-sarjaa. Tehtaan teknisten muutosten vuoksi Kiltan tuotanto lakkautettiin ja Kaj Franck suunnitteli tilalle Teema-sarjan. Se oli ikään kuin päivitetty ja parannettu versio Kiltasta, Koivisto kertoo.

Kaj Franck 100-vuotta -näyttely Suomen lasimuseossa 28.8. saakka. Näytillä Franckin suunnittelemaa sarjatuotantoa sekä uniikkia taidelasia. Näyttelyn esineet ovat pääosin Kyösti Kakkosen kokoelmasta, joskin mukana on muutamia museon itsensä omistamia esineitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: hvu

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat