Vaalikoneemme on nyt avattu!

Viikko

Kheta Hotem kieputtaa komutialaista kansanmusiikkia

Yhtyeen ympärille rakentunut kokonainen kulttuurihistoriallinen maailma.

Mia Lagström

Radiokanavien soittolistojen kultaisella aikakaudella tuppaa helposti unohtumaan, että Suomessa on vahva vaihtoehtoisen musiikin maailma. Kokoonpanoja on satoja, joukossa myös varsin pitkäikäisiä bändejä, joilla on oma vahva fanikuntansa.

Yksi tällaisista on Kheta Hotem. Bändin juuret ulottuvat vuoteen 1983, jolloin Hannu Pelkonen kuuli free jazzin uranuurtajan Ornette Colemanin Dancing in Your Head -levyn.

– Levy teki valtavan vaikutuksen. En ollut ehtinyt kuunnella sitä edes puoleen väliin, kun säntäsin soittamaan ystäväni ovikelloa. Piti saada bändi kasaan.

Perustetun Hota-bändin ideana oli nousta lavalle ja soittaa mitä mieleen juolahtaa.

– Meillä ei ollut yhtään sävellettyä tai sovitettua kappaletta.

Kyse ei ollut kuitenkaan mistään epämääräisestä melusta, vaan improvisaatiosta ja soittajien välisestä kommunikaatiosta.

Aina bändin musiikillista missiota ei ymmärretty ja kokoonpano buuattiin useammin kuin kertaalleen pois lavalta. Ihmetystä bändi herätti myös keikkaillessaan Lapinlahden lintujen lämppärinä.

– Yhdellä keikalla saksofonistimme soitti koko keikan miesten vessassa. Siellä oli kuulemma niin mahdottoman hyvä akustiikka.

2000-luvulla Hota alkoi tehdä yhteistyötä Khem-yhtyeen kanssa. Pian nämä kaksi yhdistettiin Kheta Hotemiksi.

Ydinryhmän muodostaa viisi soittajaa, mutta välillä lavalla saattaa olla mukana tusinan verran kavereita.

– Yhdessä soittaminen on valtavan rikastuttavaa.

Kheta Hotem on ehtinyt nauttia vuosien saatossa kohtuullista suosiota, pienessä piirissä tosin. Kaikki yhtyeen albumit on myyty loppuun.

Bändin ympärille rakentuu myös varsin mielenkiintoinen kulttuurihistoriallinen maailma.

– Kolme bändin jäsenistä on suorittanut ainakin yhden yliopistokurssin kulttuuriantropologiasta. Keskustelimme kerran siitä, kuinka Elias Lönnrot esitti Suomen kansan ylevämpänä kuin se todellisuudessa oli. Me halusimme julkaista kaiken sen, minkä Lönnrot jätti sanomatta.

Syntyi kirjallinen teos ”Tuhatvuotinen Ajantieto” sekä ajatus vanhasta suomensukuisesta kansasta komutialaisista, jotka palvoivat Siperiassa sulaa vettä.

– Meidän musiikkimme pohjautuu musiikkiin, jota soitettiin näissä vanhoissa vedenpalvomisrituaaleissa, Pelkonen nauraa.

Mieheltä löytyy myös toinen kokoonpano, blueshenkinen Vakka-Suomen rytmikuninkaat.

– Löysin kerran vanhan nuottivihkosen ”Hengellisiä neekerilauluja”. Aloimme tehdä näistä lauluista omia improvisoituja versioita. Pyrimme kuitenkin säilyttämään alkuperäisten laulujen vimman ja julistuksellisuuden.

Bändin ensimmäinen albumi julkaistiin 2008 Yhdysvalloissa. Levyn noteerasivat myös paikalliset kriitikot.

– Erään arvostelun mukaan musiikkimme kuulostaa siltä kuin lauma pilviveikkoja olisi lukittu avaruusalukseen ja heillä kaikilla olisi pakkomielle bluesiin, Pelkonen kertoo ja myöntää, ettei arvostelu mennyt ihan metsään.

– Blues on kova juttu.

Vaihtoehtomusiikin minifestarit

Palavat turbaanit -minifestivaali Riihimäen Vihreällä talolla lauantaina 13.2. klo 18.30.

Vakka-Suomen rytmikuninkaat esittävät improvisaatiolla ja kurkkulaululla viritettyä bluespohjaista musiikkia. Kolme albumia julkaissut kokoonpano keikkailee Riihimäellä ensimmäistä kertaa.

Tampereen suunnalta kotoisin oleva Verde yhdistelee elektronista musiikkia luonnonääniin.

Kheta Hotem on pitkäaikainen, kymmenen levyä julkaissut kokoonpano, jonka esitykset perustuvat improvisaatioon. Bändi yhdistelee akustisia ja sähköisiä soittimia ihmisääneen.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat