Hyvinvointi

Tutkija: Arki on kiireisintä pienituloisissa perheissä

NÄKÖKULMA Lapsiperheiden kiire on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt. Mutta ajasta on entistä enemmän pulaa.

Kiireen kokemusta on tutkittu ajankäyttötutkimuksissa 1990-luvulta lähtien. Mielenkiintoisin havainto on, että vaikka kiireen kokeminen on vähentynyt, aikapulan kokemus on lisääntynyt selvästi.

Johanna Erjonsalo

Onko lapsiperheiden arki entistä kiireisempää? Väestöliiton tutkija Anneli Miettisen mukaan ei.

– Yllättävää kyllä, niiden perusteella kiire lapsiperheissä näyttää pikemminkin vähentyneen kuin lisääntyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Yksi selitys kiireen kokemisen vähenemiseen saattaa Miettisen mukaan piillä siinä, että ansiotyöhön käytetty aika on hieman vähentynyt. Lisäksi erilaiset työelämän joustot ovat nykyisin tarjolla aikaisempaa useammille.

Silti perheiden arjessa on eroja.

Kiireen kokeminen on muita yleisempää pienituloisissa perheissä.

Miettisen mukaan tulot näyttävät olevan perheen kannalta paitsi materiaalinen resurssi, myös resurssi ajankäytön kannalta.

– Ehkä keski- ja suurituloiset pystyvät käyttämään erilaisia palveluja, jotka vähentävät oman työn tarvetta kotitaloudessa ja vapauttavat aikaa muulle?

Haluttaisiin tehdä erilaisia asioita, mutta koetaan, että aika ei yksinkertaisesti riitä.”

Kaikissa perheissä kiireisintä aikaa on pikkulapsiperhevaihe. Kun alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmista jatkuvaa kiirettä kertoi kokevansa kolmasosa, koki murkkuikäisten lasten vanhemmista enää noin neljännes jatkuvaa kiirettä.

– Kaikissa perhevaiheissa äitien kiire on kuitenkin yleisempää kuin isien, ja yksinhuoltajilla kiire on yleisempää kuin kahden huoltajan perheissä.

Kiireen kokemusta on tutkittu ajankäyttötutkimuksissa 1990-luvulta lähtien.

Miettisen mukaan mielenkiintoisin havainto on, että vaikka kiireen kokeminen on vähentynyt, aikapulan kokemus on lisääntynyt selvästi.

– Aikapula liittyy selvemmin ristiriitaisiin tavoitteisiin. Haluttaisiin tehdä erilaisia asioita, mutta koetaan, että aika ei yksinkertaisesti riitä, hän miettii.

– Ehkä aikapulan kokemisen lisääntymisen taustalla onkin enemmän se, että toivottavien asioiden lista on pidempi kuin aikaisemmin?

Miettisen mukaan onkin kiinnostavaa pohtia, miten paljon media vaikuttaa tähän.

– Mediassa puhutaan aikaisempaa enemmän omasta ajasta, perheen ja lasten yhteisestä ajasta, ja ajan irrottamisesta työltä muulle elämälle.

– Ehkä tämä kertoo siitä, että työlle osataan tai pystytään asettamaan rajat hieman paremmin kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin 1990-luvun alun lama oli vielä tuoreessa muistissa ja työpaikoista haluttiin pitää kiinni.

Eniten joustomahdollisuuksia on ylemmissä toimihenkilöammateissa toimivilla – ja isillä useammin kuin äideillä.”

Lapsiperheiden kiireisyys liittyy Anneli Miettisen mukaan usein erilaisten aikataulujen asettamiin rajoituksiin. On soviteltava yhteen työhön liittyviä aikatauluja ja puolison sekä lasten harrastuksiin ja kouluun liittyviä aikatauluja.

Harva kuitenkaan arvostaa itse kiireen tunnetta, edes töissä.

Kiireisyys voidaan nykyisin nähdä myös tehottomuuden osoituksena.

– Voi kuitenkin olla, että nyt uhkaava talouslama ja työttömyys kiristävät uudelleen työilmapiiriä ja työelämässä aletaan taas vaatia enemmän joustoa työhön kuin perheeseen päin.

Työelämän joustomahdollisuudet eivät kuitenkaan ole kaikille samanlaisia. Eniten joustomahdollisuuksia on ylemmissä toimihenkilöammateissa toimivilla, ja vähiten työntekijäammateissa toimivilla.

– Ja isillä useammin kuin äideillä, Miettinen lisää.

Kärsitkö kiireestä?

Kyllä
58% (90 ääntä)
En
42% (66 ääntä)
Ääniä yhteensä: 156

Kolme havaintoa perheiden ajankäytöstä

Perheen aika tai yhteinen aika koetaan nykyään tärkeämmäksi kuin aiemmin. Käytännöt eivät kuitenkaan vastaa tätä, sillä pikkulapsiperheissä lasten kanssa vietetty aika on hieman vähentynyt kymmenen vuoden takaisesta. Tosin samanaikaisesti aktiivinen lastenhoitotehtäviin käytetty aika on lisääntynyt sekä äideillä että varsinkin isillä, joiden kohdalla muutos on erityisen selvä.

Voi olla, että lasten kanssa passiivisesti vietettyä aikaa syövät erilaiset harrastukset tai ehkä jopa internet: jos vielä 1990-luvulla osa yhteisestä ajasta oli tv:n katselua yhdessä perheen kanssa, niin nyt jokainen perheenjäsen istuu oman ruutunsa ääressä ja viettää aikaa omien ystäviensä tai koulutehtävien tai työasioiden tai sometuttujen parissa.

Mikäli kiire kytkeytyy aikatauluttamiseen ja päällekkäisiin menoihin, on arkinen ja helppo tapa laatia jääkaappi-kalenteri tai -lukujärjestys, josta löytyvät kaikkien perheenjäsenten menemiset ja ehkä myös suoritettavat kotitehtävät, sillä niidenkin tasaaminen - tai ainakin näkyväksi tekeminen - saattaisi helpottaa äitien kiirettä.

Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen

Lisää aiheesta: 

Missä vaiheessa lapsen ylipainosta pitäisi olla huolissaan? – Asiantuntija vastaa29.4.2015 06.00
Psykologi: Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle itsekuria6.10.2014 22.00
Psykologi: Osa vanhemmista toteuttaa lasten kautta omia harrastushaaveitaan11.8.2014 20.00
Tutkija: Lasta ei kannata yrittää suojella pettymyksiltä3.3.2015 19.30
Asiantuntija: "Hankalia ihmisiä ei tarvitse loputtomasti sietää"17.4.2015 05.30
V-käyrä koholla? Varo, se näkyy eliniässä15.4.2013 06.10
Tutkija: Yhä paremmin koulutetut tekevät yhä vähemmän vaativia töitä16.3.2015 21.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Hyvinvointi

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat