Hyvinvointi

Psykiatri: Narsismi-syytöksistä tuli lyömäase

NÄKÖKULMA Hannu Lauerman mukaan lääketieteellisesti diagnosoitujen persoonallisuushäiriöiden määrä ei ole viime vuosina kasvanut.

Kun julkisuudessa keskustellaan persoonallisuushäiriöistä, puhutaan yleensä joko asosiaalisista henkilöistä tai psykopaattisista tai narsistisista persoonallisuushäiriöistä, vaikka ne edustavat vain pientä osaa persoonallisuushäiriöiden koko kirjosta, Hannu Lauerma muistuttaa.

Johanna Erjonsalo

Välttelikö ex-puolisosi tunteiden näyttämistä? Oliko hänellä tapana kontrolloida omaa ja muiden elämää?

Vai oliko entinen esimiehesi taipuvainen keräämään ympärilleen samanmielisten kerhoa? Oliko on hän hurmaava ulkopuolisille, mutta hirviö työyhteisön sisällä?

Jos, hän ei todennäköisesti kuitenkaan ollut narsisti.

Vaikka narsismista puhutaan paljon, lääketieteellisesti diagnosoidut persoonallisuushäiriöt eivät ole lisääntyneet, vaan pikemmin pysyneet vakiona, psykiatrisen vankisairaalan vastaavana ylilääkärinä toimiva Hannu Lauerma sanoo.

Syy siihen, miksi aiheesta puhutaan niin paljon, löytyykin pikemminkin median ja sosiaalisen median logiikasta kuin arjesta.

Julkisuudessa esiin nostetaan yksi aihe ja asia kerrallaan.

– Hetki sitten puhuttiin paniikkihäiriöstä, nyt puhutaan narsismista, Lauerma vertaa.

Periaatteessa julkinen keskustelu persoonallisuushäiriöistä on aina hyvästä. Mutta siitä seuraa myös lääketieteellisten termien väärinkäyttöä.”

Yhden asian esiin nostaminen myös vääristää helposti kokonaisuutta.

Kun julkisuudessa keskustellaan persoonallisuushäiriöistä, puhutaan yleensä joko asosiaalisista henkilöistä tai psykopaattisista tai narsistisista persoonallisuushäiriöistä, vaikka ne edustavat vain pientä osaa persoonallisuushäiriöiden koko kirjosta, Lauerma muistuttaa.

Periaatteessa julkinen keskustelu on kuitenkin Lauerman mielestä hyvä asia.

Mutta kun jokin teema on jatkuvasti esillä, seuraa siitä myös lääketieteellisten termien väärinkäyttöä.

– Aviopuolisot diagnosoivat toisiaan narsisteiksi ja käyttävät termiä lyömäaseena riitatilanteissa ja huoltajuuskiistoissa, hän kuvailee.

Lääketieteellisen termin ryöstöviljely muuttaa termin myös helposti haukkumasanaksi. Silloin sillä leimataan sen sijaan, että pyrkisimme ymmärtämään, mistä on kyse, Lauerma näkee.

– Tulisi ymmärtää, että esimerkiksi narsistin itsetunto on rakentunut eri tavalla. Että narsisti tarvitsee ihailua, jotta pystyisi itse hyväksymään itsensä.

Vaikka narsismin hoito on Lauerman mukaan vaikeaa ja vaativaa, on se mahdollista.

– Narsistia voidaan auttaa, jos hänellä on oma oivallus ongelmasta. Terapiasuhteesta haastavan tekee muun muassa se, että narsistin on vaikea hyväksyä, jos hän saa osakseen liian vaikeaa palautetta.

Lauerman mukaan olisi myös tärkeätä hoitaa persoonallisuushäiriöisen mahdollisia muita ongelmia.

– Esimerkiksi masennuksen hoito voisi estää monia tragedioita, hän sanoo.

Hannu Lauerma

psykiatri

väitellyt lääketieteen tohtoriksi 1994

toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina ja Turun ja Vantaan yksiköistä koostuvan koko maata palvelevan Psykiatrisen vankisairaalan vastaavana ylilääkärinä

Lisää aiheesta: 

Tutkija: Yhä paremmin koulutetut tekevät yhä vähemmän vaativia töitä16.3.2015 21.00
Tutkija: Lasta ei kannata yrittää suojella pettymyksiltä3.3.2015 19.30
Psykologi: Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle itsekuria6.10.2014 22.00

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Hyvinvointi

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat