Vaalit

Tutkija: Äänestämättä jättävä jättäytyy muiden armoille

NÄKÖKULMA Tutkija ei usko, että akateemiset työttömät jättäisivät vaaleissa äänestämättä. Mutta heikoimmassa asemassa olevat voivat sen tehdä.

Usein äänestämättömyyttä perustellaan myös sillä, että politiikka ei kiinnosta. Mutta kun politiikkaa konkretisoidaan – vaikkapa kysymyksiin siitä, kulkevatko bussit tai voiko oma lapsi vaihtaa koulutuspaikkaa – on jo vaikeampi sanoa, että ei kiinnosta, Johannes Koponen uskoo.

Else Kyhälä

Suomessa on lähes 47 000 korkeasti koulutettua työtöntä. Suurin yksittäinen ammattiryhmä ovat insinöörit ja diplomi-insinöörit, joita on työttömänä tällä hetkellä noin 10 000. Ratkaisevatko he vaalit – jos jättävät äänestämättä?

Demos Helsingin tutkija Johannes Koposen mukaan tarkkaa lukua siitä, kuinka suuri osa akateemisista työttömistä kuuluu nukkuvien puolueeseen eli kansalaisiin, jotka eivät äänestä vaaleissa, ei ole.

Intuitiivisesti Koponen kuitenkin uskoo, että akateemiset työttömät äänestänevät hieman ahkerammin kuin vähemmän koulutetut.

Intuitiota tukee fakta, että yhteiskuntaluokka eli koulutus- ja tulotaso korreloivat jossain määrin äänestämiskäyttäytymistä.

Tutkijan mielestä tämä on itse asiaa vaalien suurin tragedia, vuodesta toiseen: juuri he, joiden pitäisi saada äänensä kuuluviin, jättävät äänestämättä ja ovat hiljaa.

– Tämä on ehkä hieman banaali vastaus, mutta nukkuvat kieltäytyvät vaikuttamasta yhteiskuntaan. Jättäytymällä päätöksenteon ulkopuolelle he jättäytyvät muiden armoille.

Jos haluaa että ehdokas on kaikesta samaa mieltä, täytyy sellaiseksi asettua itse.”

Äänestämättömyyden taustalla on monia syitä. Sopivaa ehdokasta ei löydy, politiikka ei kiinnosta, uskoa vaalien kautta vaikuttamiseen ei ole, äänestyspäivänä laiskottaa.

Ellei omia mielipiteitä vastaavaa puoluetta tai ehdokasta tunnu löytyvän, kehottaa Koponen muistamaan, ettei maailmasta ylipäätään löydy kaikesta tismalleen samoin ajattelevaa ihmistä.

– Jos haluaa, että ehdokas on kaikesta samaa mieltä, täytyy sellaiseksi asettua itse, Koponen hymyilee.

Usein äänestämättömyyttä perustellaan myös sillä, että politiikka ei kiinnosta.

Mutta kun politiikkaa konkretisoidaan – vaikkapa kysymyksiin siitä, kulkevatko bussit tai voiko oma lapsi vaihtaa koulutuspaikkaa – on jo vaikeampi sanoa, että ei kiinnosta, hän muistuttaa.

Sopivaa puoluetta ja ehdokasta miettiessä Koponen ehdottaa ottamaan käyttöön suuremmat linjat, ajattelemaan pidemmälle.

Hän vertaa asiaa valtamerilaivan ohjaamiseen.

– Puoluetta valitessa voi miettiä, mikä niistä eniten kääntäisi laivaa siihen suuntaan, johon itse mielii. Sopiva ehdokas taas löytyy, kun miettii kuka voisi kääntää puoluetta siihen suuntaan, mihin itse toivoo.

Yleisellä tasolla kerran neljässä vuodessa järjestettävissä eduskuntavaaleissa äänestäminen ei ole ainoa tapa vaikuttaa asioihin. Koponen muistuttaa, että vaikutamme yhteiskunnan päätöksiin jokapäiväisten valintojemme kautta. Äänestämme tavallaan jatkuvasti.

– Se, että ei äänestä vaaleissa, on minusta typerää. Aikaa siihen kuluu korkeintaan 15 minuuttia, mutta sitä kautta pääsemme vaikuttamaan keinoihin, joilla muutokset yhteiskunnassa toteutetaan.

Aiotko äänestää?

Kyllä
70% (232 ääntä)
En
30% (100 ääntä)
Ääniä yhteensä: 332

Kuka?

Johannes Koponen

Palkittu, laaja-alainen innovaattori ja muutoksentekijä.

Ydinosaamista strateginen tulevaisuudentutkimus ja liiketoimintamallien kehittäminen.

Koulutukseltaan diplomi-insinööri Aalto-yliopistosta.

Valmisteilla väitöskirja Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle.

Opettaa tulevaisuudentutkimusta Aalto-yliopistossa ja Avoimessa yliopistossa.

Lisää aiheesta: 

Tutkijat: Vaaleja ei ratkaista tänä vuonnakaan Twitterissä6.1.2015 23.00
Tutkija: Yhä paremmin koulutetut tekevät yhä vähemmän vaativia töitä16.3.2015 21.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Vaalit

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat