Vaalit

Tutkijat: Vaaleja ei ratkaista tänä vuonnakaan Twitterissä

NÄKÖKULMA Sosiaalinen media mullisti poliittisen keskustelun. Murroksesta hyötyvät kuitenkin eniten ne, jotka ovat muutenkin aktiivisia.

Sosiaalinen media on nousemassa varsinkin Etelä-Suomen valtapuolueille yhdeksi varteenotettavaksi välineeksi tavoittaa äänestäjiä. Mutta auttaako some nostamaan äänestysprosenttia – saati pystyykö se ratkaisemaan vaaleja?

Sauvo Jylhä

Näin poliitikot juhlivat Twitterissä äänestystulosta. Suovetoomus luovutettiin Stubbille Twitterissä. #tahdon2013 oli maailman nousevin hashtag Twitterissä. Haasta kansanedustaja mukaan ydinvoimakeskusteluun Twitterissä.

Nämä otsikot ovat viime vuodelta, eivätkä mikään poikkeus – Twitteristä tai siellä sanotusta on tullut entistä useammin jutun aihe, myös politiikan kohdalla.

Mutta pystyykö väline, jolla on Suomessa keskimäärin 50 000 aktiivista käyttäjää viikossa, todella vaikuttamaan esimerkiksi kevään eduskuntavaalien tulokseen?

Kyllä ja ei, Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön tutkija Eliisa Vainikka sanoo.

– Sosiaalinen media on nousemassa varsinkin Etelä-Suomen valtapuolueille yhdeksi varteenotettavaksi välineeksi tavoittaa äänestäjiä. Tämä näkyi jo eurovaaleissa, joissa aktiivisimmat ehdokkaat saattoivat tviitata tuhansia viestejä kampanjansa aikana.

Silti läsnäolo Twitterissä ei takaa, tai estä, kenenkään läpimenoa.

– Oleellista on, millä välineellä puolue ja sen ehdokkaat tavoittavat parhaiten juuri ne itselleen tärkeät äänestäjät. Kokoomukselle ja vihreille Twitter on selvästi tärkeä väline. Sen sijaan perussuomalaiset eivät ole Twitterissä aktiivisia, mutta ovat vahvasti esillä blogeissa ja omilla keskustelufoorumeillaan, Vainikka kuvaa.

Pieni osa porukasta tuottaa suurimman osan sisällöstä, huomattava osa osallistujista vain seuraa puhetta sivusta.”

Samaa mieltä on Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen erikoistutkija Erkka Railo .

Railon mukaan Twitter on edelleen ennen kaikkea eliitin väline; paikka, jossa esimerkiksi poliitikot ja poliittiset toimittajat keskustelevat keskenään.

Eikä keskustelu suinkaan ole täysin demokraattista.

– Pieni osa porukasta tuottaa suurimman osan sisällöstä, huomattava osa osallistujista vain seuraa puhetta sivusta, Railo sanoo.

– Lisäksi keskustelua käy pääosin se joukko, joka on arvomaailmaltaan jo valmiiksi lähellä toisiaan, hän muistuttaa.

Silti sosiaalinen media tarjoaa äänestäjälle ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata ja osallistua poliittiseen keskusteluun ilman välikäsiä, Railo ja Vainikka sanovat.

Äänestysintoa tämä ei kuitenkaan automaattisesti nosta, tutkijat muistuttavat.

– Vaikka sosiaalinen media on tehnyt poliittisesta keskustelusta entistä läpinäkyvämpää ja tuonut sen suoraan äänestäjien seurattavaksi, valtaosa keskustelua seuraavista ja siihen osallistuvista kansalaisista on niitä, jotka ovat jo muutenkin aktiivisia ja kiinnostuneita aiheesta, Railo muistuttaa.

– Esimerkiksi nuorten tai jatkuvasti äänestämättä jättävien aktivoimiseen on löydettävä muita välineitä.

"Poliitikkoja on aina syytetty elämisestä kuplassa"

Vaikka Twitteriä käyttää edelleen vain murto-osa suomalaisista, Twitterissä käytävä keskustelu voi osaltaan vaikuttaa tutkijoiden mukaan siihen, mitkä aiheet nousevat mediassa pinnalle, kun politiikasta puhutaan.

Eliisa Vainikan mukaan Twitter on kuitenkin välineenä erilainen kuin perinteinen media.

– Keskustelu on nopeaa, kommentit lyhyitä, osallistuminen intensiivistä ja keskustelu nopeasti ohi. Siksi on vaikea kuvitella, että Twitter korvaisi isolle osalle äänestäjistä perinteisen median politiikan seurantavälineenä, Vainikka sanoo.

–  Perinteisen median vahvuus on edelleen kyky avata jotakin asiaa laajemmin ja taustoittaa sitä enemmän kuin 140 merkin tviiteissä tai edes keskusteluketjuissa on mahdollista, hän muistuttaa.

Vainikka kuitenkin ymmärtää, miksi toimittajat ovat kiinnostuneita Twitteristä.

– Ammatti edellyttää hyviä tiedonkäsittelytaitoja ja useimmissa toimituksissa hyödynnetään myös erilaisia Twitterin seurantavälineitä.

–  Tällöin poliitikkojen Twitterissä käymä keskustelu voi olla yksi väline aiheen seurantaan, vaikka iso osa keskusteluista ei varsinaisia juttuaiheita antaisikaan, Vainikka kuvaa.

Mutta onko Twitterin seuraamisessa riskejä?

Voiko Twitteristä syntyä kupla, jossa poliitikot, muut yhteiskunnalliset vaikuttajat ja toimittajat keskustelevat vain keskenään, ilman muuta yleisöä tai kaukana kansasta?

Kyllä ja ei, tutkijat vastaavat.

– Poliittisen eliitin kuplasta on puhuttu jo paljon ennen sosiaalista mediaa. Twitter ei etäännytä puolueita tai poliitikkoja yhtään sen enempää arjesta kuin mitä he ovat etääntyneet jo valmiiksi.

– Tästähän puolueita on aina syytetty; että niiden tavoitteet ovat kaukana äänestäjien todellisuudesta ja käsitys elämästä Suomessa ei perustu siihen, miten keskivertokansalainen arkensa kokee, Erkka Railo tiivistää.

Seuraatko poliitikkoja Twitterissä?

Kyllä
44% (57 ääntä)
En
41% (53 ääntä)
En käytä Twitteriä
16% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 130

Kuka Erkka Railo?

Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen erikoistutkija, VTT

Mukana Demokratia, edustus ja tasa-arvo politiikan uusissa verkkojulkisuuksissa -projektissa, jossa tutkii erityisesti Twitteriä ja poliitikkojen tviittejä.

Mukana myös brittiläisen Counterpoint-ajatuspajan koordinoimassa ”Populismia ruokkimassa? Median vaikutus populististen oikeistopuolueiden kasvuun Suomessa, Alankomaissa ja Ranskassa” -hankkeessa, jossa tutkii median vaikutusta perussuomalaisten kannatuksen kasvuun 2010–2011.

Railoa voi seurata Twitterissä: @ErkkaRailo

Kuka Eliisa Vainikka?

Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön tutkija.

Työskentelee tällä hetkellä tutkijana Demokratia, edustus ja tasa-arvo politiikan uusissa verkkojulkisuuksissa -projektissa.

Vainikkaa voi seurata Twitterissä: @evainikka

Suomi-Twitter-seuranta laskee käyttäjämääriä

Kuinka monin suomalainen käyttää Twitteriä? Sosiaalista mediaa seuraavan bloggaaja Toni Nummelan Suomi-Twitter-seurannan lukujen mukaan 40 000 –50 000 viikossa.

50 000 suomeksi tviittaavan käyttäjän raja rikkoontui viime vuonna viikolla 45. Myös viikoilla 46 ja 48 suomalaisia tvittaajia oli seurannan mukaan yli 50 000.

Nummelan laskurin mukaan tähän mennessä (6.1. klo 22:45) kaikkiaan 273 687 eri Twitter-käyttäjää on tviitannut suomeksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Tutkimus: Suomalainen on somessa seurailija3.1.2015 20.45
Tutkija: Somepaasto ei ole uusi ilmiö3.1.2015 20.53

Etusivulla nyt

Uusimmat: Vaalit

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat