Paikalliset

Psykologi: Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle itsekuria

NÄKÖKULMA Lastenpsykologi, psykoterapeutti Riitta Martsola muistuttaa, että ponnistelu ja itsekuri syntyvät lapsuuden kokemuksista ja niistä oppimisesta

Lapsen levottomuus ei ole automaattisesti merkki keskittymishäiriöstä. Lastenpsykologi, psykoterapeutti Riitta Martsolan mukaan lapselta vie aikaa ennen kuin hän oppii keskittymään.

Johanna Erjonsalo

Mitä vilkkaalle lapselle pitäisi tehdä – ja missä vaiheessa vilkkaus muuttuu keskittymishäiriöiksi? Jos olet miettinyt kysymystä, et ole yksin. Kysymys on yksi lapsiperheiden keskustelupalstojen vakioaiheista.

Silti aiheesta puhutaan lastenpsykologi, psykoterapeutti Riitta Martsolan mukaan yllättävän rajatusti.

– Esimerkiksi arkikonsteista levottomuuden hallinnassa puhutaan aika vähän. Itsekurin, rauhoittumiskyvyn ja itsesäätelyn uskotaan aika herkästi olevan ainoastaan perinnöllisiä. On se osin sitäkin ja on ADHD:ta. En sitä yritä kiistää, mutta monen kohdalla kyse on siitä, minkälainen lapsuus on, hän sanoo.

Martsolan mukaan vanhempien tehtävä on kuitenkin opettaa lapsia odottamaan vuoroaan ja puuttumaan, jos lapsi näyttää käyvän koko ajan kierroksilla.

– Ponnistelu ja itsekuri syntyvät lapsuuden kokemuksista ja niistä oppimisesta. Ei niitä voi yhtäkkiä aikuisena enää oppia, jos varhaislapsuudessa ei ole ollut mahdollisuutta rauhoittua eikä opittu odottamaan, Martsola sanoo.

Kierroksilla käyminen ja jännitteisyys voivat olla merkkejä stressistä, jota myös lapset kokevat.”

Kierroksilla käyminen ja jännitteisyys ovat myös merkkejä stressistä, jota myös lapset kokevat.

Jatkuvalla stressillä on pysyviä fysiologisia vaikutuksia.

Tiede on osoittanut, että stressi lyhentää biologiseksi kelloksikin kutsuttuja, solujen jakautumiseen tarvittavia dna-ketjujen telomeerejä.

Voimakas pitkäkestoinen stressi voi siis vaikuttaa eliniän odotteeseen.

Stressin lähteitä on monia ja sitä koetaan yksilöllisesti.

Yksi lapsi voi stressaantua voimakkaasti kodin ilmapiiristä. Toinen taas voi ahdistua pahasti ikätasolle sopimattomista tietokonepeleistä.

– On osoitettu, että liiallinen ikätasolle sopimattomien pelien pelaaminen vaikuttaa keskittymiskykyyn ja aiheuttaa akuutin stressivasteen, eli taistele tai pakene -reaktion, Martsola kertoo.

– Pelit eivät tietenkään ole ainoa asia, mikä voi stressata lapsia. Näyttelijä Emma Watson avasi äskettäin tärkeän keskustelun, kun hän sanoi, että kohonneet ulkonäköpaineet, seksualisoituminen ja liian varhainen aikuistuminen ovat sosiaalisen median haittoja.

Martsola huomauttaa, etteivät tällaiset mediatuotteet ole pelkästään pahasta.

Parhaimmillaan ne muistuttavat leikkiä. Leikkimisessä on karkeasti ottaen kyse eri roolien pukemisesta ja riisumisesta.

Vaikkapa elokuvien avulla opitaan paitsi yhteisiä sääntöjä, myös eläytymään toisen asemaan.

– Tällöin ne kehittävät kasvavaa lasta.

Tärkeää on viedä lapsia myös ulos – etenkin silloin videot ja pelit alkavat käyttää lasta vimmaisilla kierroksilla."

Lastenpsykologi toivoo, etteivät vanhemmat jättäisi lapsiaan liian usein ruudun eteen.

Tärkeää on viedä lapsia myös ulos – etenkin silloin videot ja pelit alkavat käyttää lasta vimmaisilla kierroksilla.

– Kuulin kerran, kun kouluikäinen lapsi kysyi toiselta, miten mustikoita kerätään. Hän oli tutustunut luontoon lähinnä virtuaalisesti.

– Toinen kuvaili sitä tunnetta ja nykäisyä, kun mustikka irtoaa varvusta. Silloin ymmärsin, mistä me jäämme paitsi, jos meillä ei ole konkreettisia luontokokemuksia, vaan kaikki latistuu ruudulle. Ei tunneta pisaroita iholla tai metsän tuoksua.

Ovatko nykylapset liian lyhytjänteisiä?

Oletko huomannut, että lasten keskittymiskyky olisi huonompi kuin enne? Jos, missä tilanteissa se näkyy?

Kyllä
90% (1705 ääntä)
Eivät
10% (190 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1895

Riitta Martsola

lastensuojeluun sekä kasvatukseen erikoistunut psykologi, perheterapeutti ja tietokirjailija

kouluttaa lastenpsykologian ja mediasuojelun alalla niin vanhempia, ammattikasvattajia kuin lapsia itseäänkin

on potilastyönsä ohella työnohjannut ja konsultoinut koulujen oppilashuoltotyöryhmiä ja kouluttanut henkilöstöä mm. VESO -päivillä

toimi valtion elokuvatarkastamon lasten ja nuorten kehityksen asiantuntijana vuosina 2002–2004

tutkinut suomalaisten opettajien näkemyksiä median haitallisuudesta koululaisiin Fulbright -stipendiaattina USA:ssa vuonna 2009 ja tekee aiheesta väitöskirjaa

Teokset: Lapsilta kielletty – kuinka suojella lasta mediatraumalta (Martsola & Mäkelä-Rönnholm, Kirjapaja 2006.) Aikuinen vanhemmuus – katoavan kasvatuksen jäljillä (toim. Hermanson & Martsola. Kirjapaja 2006).

Lisää aiheesta: 

Kun lapsi kertoo kiusaamisesta, älä tee tätä virhettä5.8.2013 06.44
Psykologi: Osa vanhemmista toteuttaa lasten kautta omia harrastushaaveitaan11.8.2014 20.00
Kehityspsykologi: Älä manipuloi edes väsyneenä lapsen tunteita16.9.2013 11.14
Professori: Täydellisyyden tavoittelussa on menty liian pitkälle15.4.2013 19.31
Professori: Nuorten luottamus ihmisten hyvyyteen on heikentynyt9.12.2013 11.03
Nuorisolääkäri: Vanhemmat, muistakaa nämä kolme asiaa6.10.2014 20.00
V-käyrä koholla? Varo, se näkyy eliniässä15.4.2013 06.10

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat