Soulin kuningatar

HYVINKÄÄ | Saana Koskinen eli Miss Saana on nainen, joka johtaa 12 hengen big bandiaan vahvoin soulrytmein. Bändi on siitä erikoinen, ettei sille juurikaan löydy tällä hetkellä haastajia Suomessa.

– Muutamia soulartisteja löytyy Suomesta, mutta varsinaisia big bandeja ei ole. En myöskään muista, että naisartistin johtamia big bandeja olisi aiemmin ollut näillä leveysasteilla, Saana pohtii.

Alun perin Hyvinkäältä lähtöisin oleva Saana vaikuttaa bändeineen Helsingissä.

Miss Saana and The Missionaries on ollut kasassa vuodesta 2005 saakka. Bändi julkaisi debyyttialbuminsa Yes, we are! huhtikuussa.

Levy on otettu ilolla vastaan ja sen saamat arvostelut ovat olleet hyviä. Bändi keikkaileekin tätä nykyä ahkerasti.

Levyn julkaiseminen oli Saanalle unelmien täyttymys.

– Olen haaveillut omasta bändistä jostain 2-vuotiaasta lähtien. Olen säveltänyt ja sanoittanut osan tämän levyn biiseistä jo 15-kesäisenä.

Saana kuvailee levyllä olevan paljon vaikutteita alkuperäisestä rytmimusiikista.

– Olemme ammentaneet 50- ja 60-lukujen soulista ja rhythm and blues -musiikista. Levyllä kuuluvat myös vaikutteet suosikeistani, kuten Frank Sinatrasta, Elviksestä ja Aretha Franklinista. Tietoisesti emme kuitenkaan ole lähteneet hakemaan minkään vuosikymmenen tyyliä. Soul on se levyn punainen lanka.

Miss Saana and The Missionariesin alkutaival on kenties yhtä mielenkiintoinen kuin itse debyyttialbumikin. Saana puhui itsensä bändin keulakuvaksi suorastaan soulkuningattaren elkein.

– Nykyisen bändimme pojilla oli jo ennen tätä kokoonpanoa kasassa instrumentaalibändi. Tunsin pojat jo silloin, sillä olin laulajana Five Fifteen bändissä, ja yksi instrumentaalibändin jäsenistä, Juha Kuoppala, tuli Five Fifteenin riveihin tuuraamaan kosketinsoittajaa. Häneltä kuulin, että heidän kokoonpanonsa soittaa housebändinä yhdessä helsinkiläisbaarissa vierailevien soulartistien voimin.

Saana oli siinä vaiheessa hieman kyllästynyt Five Fifteenin hard rock -musiikkiin. Veri veti soulin rytmeihin.

Olen haaveillut omasta bändistä jostain 2-vuotiaasta lähtien.

– Olin kuunnellut soulia ja rytmimusiikkia jo ennen Five Fifteenin laulajaksi ryhtymistä. Kun kuulin, että pojat tarvitsevat soulartisteja bändiinsä, päätin, että minä tulen mukaan, Saana muistelee.

Soulissa on toivoa ja iloa.

Mutta ei vierailevaksi artistiksi, vaan vakituiseksi laulajaksi.

– Tein bändin pojille pienen vedätyksen. Soitin kaikille yksitellen, että onhan ok jos tulen mukaan bändiin. Väitin, että se on kaikille muillekin ok, vaikken ollut vielä edes kysynytkään kaikilta, Saana nauraa.

– Koelaulujen jälkeen pääsinkin sitten bändiin vakituiseksi laulajaksi, hän jatkaa.

Miss Saanan ei tarvitse kauaa miettiä, mikä vetää häntä niin voimakkaasti tumman puhuviin soulin rytmeihin.

– Soulissa on toivoa ja iloa. On ihana esittää rytmikästä musiikkia, kun yleisö tanssii ja on mukana musiikissa. Soulia laulaessani olen huomannut, että ihmiset elävät musiikissa mukana, tanssivat ja iloitsevat.

– Siinä musiikissa on voimaa, joka vetoaa minuun. Sitä paitsi ääneni sopii soulmusiikkiin paremmin kuin vaikkapa rockiin, voimakasääninen laulaja pohtii.

Saana sanoittaa ja säveltää kaikki kappaleet itse.

– Pääosin laulan rakkaudesta ja ihmissuhteista. En kuitenkaan kerro niistä rakkauden hempeimmistä puolista. Soulin kautta pystyn vapauttavalla tavalla kertomaan ja tulkitsemaan raskaitakin aiheita. Ja vaikka laulaisin raskaista aiheista, niissä on aina toivoa.

Yleisön vastaanotto on ollut Saanan mukaan pelkästään positiivista.

– Varsinkin naiset kertovat pystyvänsä samastumaan kappaleihini. Niistä saa voimaa ja niiden kautta voi elää läpi omiakin tunteitaan. Vaikka kyllä niihin voivat miehetkin samastua.

Miss Saana and The Missionaries seuraavan kerran keikalla perjantaina 29.5. Tavastialla Helsingissä.

Etusivulla nyt

Uusimmat:

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat