Paikalliset

Professori: Täydellisyyden tavoittelussa on menty liian pitkälle

AJASSA   Onnen tavoittelussa ei Markku Ojasen mukaan olekaan mitään pahaa – kunhan se ei karkaa käsistä.

Onnellisuustutkija Markku Ojasen mukaan yksi osa nyky-yhteiskuntaa leimaavasta täydellisyyden tavoittelusta ovat erilaiset pyrkimykset hallita elämää ja elämänhallintavinkit. Ne voivat arjessa kääntyä itseään vastaan ja tehdä ihmisistä entistä onnettomampia.

Johanna Erjonsalo

Nyky-yhteiskuntaa leimaavassa täydellisyyden tavoittelussa on onnellisuustutkija Markku Ojasesta menty liiankin pitkälle.

– Kaiken pitäisi olla täydellistä. Nykyhetken pitäisi olla täydellinen. Jos se on, harmitellaan, ettei lapsuus ollut täydellinen.  Sairastuminen koetaan suureksi loukkaukseksi. Kyky sietää kipua ja murhetta on heikentynyt, professori kärjistää.

Tuskaa lisäävät Ojasen mukaan median levittämät tarinat täydellisistä kodeista, autoista ja julkisuuden henkilöiden ulkonäöstä.

– Huomio kiinnittyy pintavaahtoon, mikä lietsoo kateutta. Jos tiedettäisiin, mitä kyseisten henkilöiden pinnan alle kätkeytyy, tuskin heidän elämäänsä kadehdittaisiin, onnellisuustutkija arvioi.

Yksi osa täydellisyyden tavoittelua ovat Ojasen mukaan erilaiset pyrkimykset hallita elämää ja elämänhallintavinkit, joita on runsaasti tarjolla.

– Kukaan ei voi hallita elämäänsä täydellisesti. Silti usko hallintaan vahvistaa elämänotetta.

Vaikka tutkija kritisoi täydellisyyden tavoittelua, hän löytää siitä jotain hyvääkin:

– Se vie ihmisiä eteenpäin.

Tieto siitä, ettei vika ollutkaan itsessä, ei vapauta omaan elämään liittyvästä vastuullisuudesta.”

Onnen tavoittelussa ei Ojasen mukaan olekaan mitään pahaa – kunhan se ei karkaa käsistä.

Sen sijaan negatiivisten ajatusten vangiksi jääminen voi myrkyttää ihmisen elämän.

Ojanen on pohtinut usein, miksi osa ihmisistä ajautuu uhrin asemaan, kun toiset jättävät menneen onnistuneesti taakseen ja elävät nykyhetkessä täysillä.

– Lapset – ja tietenkin myös aikuiset – kokevat tarpeetonta syyllisyyttä, kun jotakin kielteistä on tapahtunut. Helpotus on aluksi suuri, kun huomaakin olevansa uhri, Ojanen tietää.

Ongelmana on, että uhrin asemaan on helppoa jäädä.

– Esimerkiksi suosittu läheisriippuvuuden idea ruokkii uhriksi asettumista. Kun kuulee olevansa läheisriippuvainen, voi jäädä kiinni sen edellyttämään roolimalliin, professori sanoo.

Silloin läheisriippuvainen ei yritä muuttaa suhdettaan muihin ihmisiin, vaan tyytyy siihen, että ”toimin näin, koska olen mitä olen”.

Menneisyyden ymmärtäminen ei aina auta muuttamaan nykyisyyttä.”

Vielä vaarallisempaa uhriutuminen on silloin, kun ihminen oivaltaa, että jokin asia ei ole hänen omaa syytään.

– Tieto siitä, ettei vika ollutkaan itsessä, ei vapauta omaan elämään liittyvästä vastuullisuudesta.

Elämä voi muuttua vain, jos sitä muuttaa tässä ja nyt.

– Siksi vuosienkaan terapiakäynneistä ei ole hyötyä, jollet opi ottamaan vastuuta juuri siitä elämästäsi, jota juuri nyt elät. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Mutta ehdottomasti tavoite, johon pitäisi pyrkiä.

Mutta miksi menneiden penkominen ei kannata? Siksi, että negatiivisten kokemusten jatkuva pyörittely lisää masennuksen riskiä.

Ikäviin muistoihin on helppoa jäädä kiinni, ja pahimmillaan niiden käsittely voi vielä kasvattaa pettymyksen tunnetta – kaikki muu hautautuu ikävien asioiden alle.

Ojanen käyttää yksinkertaista esimerkkiä: kun kerrot saman tarinan jopa kymmenille ihmisille, kielteiset ajatuksesi myrkyttävät mielesi.

Hän muistaa kognitiivisen käyttäytymisterapian isän Albert Ellisin sanoneen, että menneisyyden ymmärtäminen ei auta muuttamaan nykyisyyttä.

– Ellisillä tosin oli taipumus kärjistää asioita. On kuitenkin totta, että onnellinen ihminen ei pengo lapsuutensa kielteisiä muistoja. Olisimme huomattavasti onnellisempia, jos oppisimme huomaamaan, mikä meillä on hyvin. Totumme helposti siihen, mikä toimii ja mikä on hyvää ja näemme vain kielteisiä asioita.

Länsimainen tyyli etsiä syy-seuraussuhteita onkin Ojasesta joskus liiallista ja pakonomaista. Ajatukset täyttyvät ongelmien pohtimisella, eikä positiivisille asioille jää tilaa ja voimia.

Syvällinenkään menneisyyden penkominen ei välttämättä korjaa nykyhetkeä.

Ongelmana on, että muistikuvat muuttuvat ja kokemukset ovat yksilöllisiä.

– Omia muistoja harvoin kyseenalaistetaan. Värittyneet muistot lietsovat negatiivista ajattelua ja uhripuhe vahvistaa entisestään kielteisyyttä.

Siksi niistä on osattava päästää irti.

Miten negatiivisuuden kierteen voi katkaista? Vaikeista kokemuksista huolimatta ensimmäiseksi on opittava arvostamaan itseään.

– Vakuuta itsellesi, että olet arvokas, vaikka olet kokenut vääryyttä, onnellisuustutkija Ojanenneuvoo.

On erityisen kurjaa, että muiden tekemät vääryydet heikentävät omaa itsearvostusta.

– Sinun on myös annettava anteeksi menneisyydelle. Se ei tarkoita, että hyväksyt kaltoin kohtelun sellaisenaan, mutta armahtamalla itsesi pudotat harteiltasi valtavan taakan.

Liiassa ymmärtämisessä ja loputtomassa anteeksiantamisessakin on Ojasen mukaan omat riskinsä.

– Jos teot eivät muutu, sama meno jatkuu entisellään.

Silti anteeksianto on askel eteenpäin. Sen jälkeen, kun olet päästänyt irti menneestä, voit keskittyä muuttamaan niitä asioita, joita voit muuttaa – nykyhetkessä, tässä ja nyt.

– Olen itse sotaorpo ja koulukiusattu, mutta en koe sitä taakaksi, mies sanoo.

Markku Ojanen

Psykologian emeritusprofessori.

Siirtyi eläkkeelle vuonna 2008 Tampereen yliopiston psykologian laitoksen johtajan paikalta.

Väitteli tohtoriksi vuonna 1975 ja toimi apulaisprofessorina ja professorina psykologian laitoksella.

Keskeisimmät tutkimusalueet ovat mielenterveys, terveyspsykologia, liikunta ja hyvinvointi ja psykologia ja onnellisuus.

Suosittu kouluttaja ja luennoitsija.

Helmikuussa Minerva kustannukselta ilmestyneessä kirjassaan Murra onnellisuuden esteet Ojanen pohtii, mikä estää meitä olemasta onnellisia.

Ojaselta ovat aiemmin ilmestyneet muun muassa kirjat Ilo, onni ja hyvinvointi, Elämän mieli ja merkitys ja Hyvinvoinnin merkitys.

Parhaillaan hänellä on työn alla Onnellisuuden käsikirja, joka ilmestyy piakkoin ja jonka kustantaa Perussanomat.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat