Entinen F1-testikuski: Crosskart voi vielä haastaa kartingin

Crosskart-sarja lanseerattiin Suomessa vuonna 2010. Tänä vuonna autolla voi ajaa ensimmäistä kertaa kilpaa.

MJM Photography/Mika Mäki

Mika Mäellä on takataskussaan yli 15-vuotinen kilpaura ja kokemus Formula 1 -sarjan testikuskina.

MJM Photography/Johanna Tuuri

Suomen Pohjoismaista kuninkuutta autourheilussa tuskin kukaan voi kiistää. Löytyy kuitenkin yksi laji, jossa norjalaiset ja ruotsalaiset ovat lähes kolmekymmentä vuotta suomalaisia edellä.

– Crosskart lanseerattiin Suomessa 2011. Nyt sarjaa ajetaan ensimmäistä vuotta kilpaa, kertoo crosskartin lajipäällikkö Mika Mäki.

Uusi laji toimii ponnistuslautana nuorille kuljettajille, jotka haluavat ajaa kilpaa rallityyliin soralla.

Tähän saakka suomalaisten tähtien, kuten Mika Häkkisen, Mika Salon ja useamman muun tie menestykseen on kulkenut kartingin kautta.

Erikoisen crosskartista tekee, että sillä voi ajaa lujaa, mutta turvallisesti.

Laji vastaa periaatteessa kartingia, mutta se kehittää kuljettajan suoraan sora- ja rallipuolelle. Crosskartilla nuori voi ajaa sekä kesällä että talvella, ja se kulkee soran lisäksi asfaltilla, lumella ja jäällä.

Mäen mukaan crosskartia puoltaa myös lajinedullisuus ja helppous.

Mitkä ominaisuudet ovat tyypillisiä kilpa-autoilijoille? Mitä hyötyä lajista on?

Kun hillityn rauhallinen, mutta kylmäverinen rallikuski saa päähänsä kypärän, luonteen ääripiirteet ja adrenaliini räjähtävät huippuunsa.

– Vauhdin hurmaa rakastava, adrenaliinihakuinen ja rämäpäinen, mutta äärimmäisen hyvähermoinen, Mäki kuvailee.

Hän kertoo, että rallikuskeille kehittyy uran myötä myös erityisen tarkka hahmotuskyky ja pelisilmä.

 

Rallikuskeille kehittyy erityisen tarkka hahmotuskyky ja pelisilmä.”

Tästä esimerkkinä Mäki mainitsee muun muassa saksalaisen Formula 1-sarjan kaksinkertaisen maailmanmestarin Sebastian Vettelin, joka on nuoren miehen mukaan yksi lahjakkaimmista ja monitaitoisimmista kavereista.

 

– Laji kuin laji, Vettel suoriutuu hyvin, vähintäänkin keskivertoa paremmin. Vaikka hän ei olisi kokeillut lajia ennestään, hän oppii nopeasti, Mäki arvioi.

 

Sponsoreiden hankinta ja fyysisen kunnon ylläpito vievät suurimman osan ajasta.”

Huippu-urheilu vie lahjakkaimmat nuoret mennessään, kuten kilpa-autourheilu vei Mäenkin aikoinaan.

 

Koulun oppikirjat lensivät nurkkaan, ja menestys siivitti nuoren miehen tietä ensin Saksan Formula BMW-sarjaan ja sitten Italian Formula Renault-sarjan mestariksi vuonna 2007.

Lopulta Mäki kilpaili Formula 3 Euroseries -sarjassa.

– Panostan aina täysillä siihen, mitä teen. Minulla ei ollut b-vaihtoehtoja. Uudet haasteet ovat tulleet eteeni aina puskista, hän kuvailee suhtautumistaan kilpauraansa.

– Ajaminen on tärkein, mutta vain pienin osa eli 10 prosenttia työstä. Sponsoreiden hankinta ja fyysisen kunnon ylläpito vievät suurimman osan ajasta.

Sponsoreiden puute koitui osin Mäenkin uran kohtaloksi.

Hän kertoo, että sponsoreiden hankinta on nyt entistä haasteellisempaa, muttei mahdotonta.

Suomessa asuva mies ei vaihtaisi kokemuksiaan mistään hinnasta pois.

– Kilpaileminen ja asuminen vieraassa maassa vieraiden ihmisten ympäröimänä on rankka, mutta palkitseva elämänkoulu.

Takaisin juurilleen eli nuorten autourheilijoiden pariin palannut Mäki nauttii työstään suomalaisen autourheilun kattojärjestön lajipäällikkönä.

– Tähän työhön ei ole olemassa koulutusta. Ainoa tie lajipäälliköksi on ura kilpa-autoilijana, mutta kukapa nuorena poikana pohtisi haluavansa autourheilun lajipäälliköksi, hymähtää Mäki takataskussaan yli 15-vuotinen kilpaura ja kokemus Formula 1 -sarjan testikuskina.

Tästä on hyvä jatkaa.

Käyttäjän Heli Koivuniemi kuva
Heli Koivuniemi