Akateeminen työttömyys paisuu - Espoossa yli 300 työtöntä diplomi-insinööriä

<Teksti><Kirjoittaja>Jari Pietiläinen<p/></Kirjoittaja><Sähköposti>jari.pietilainen@lehtiyhtyma.fi<p/></Sähköposti>Korkeakoulutuksen saaneista espoolaisista yhä useampi on nyt vailla kokopäivätyötä.<p/>Vuodentaitteessa Espoossa oli esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työttömänä miltei 1 700 henkeä. Määrä on kasvanut vuoden aikana neljälläsadalla hengellä.<p/>Arkkitehtejä lukuunottamatta käytännössä kaikki akateemiselle alalle kouluttautuneet ovat nyt Uudellamaalla työtä vailla useammin kuin vielä vuosi sitten.<p/>Akavan työelämäasiantuntija <b>Miika Sahamies</b> lohduttaa pitkään koulunpenkillä viihtyneitä työttömiä espoolaisia.<p/>– Totta kai työllisyystilanne on vaikeampi kuin aikoihin, mutta siitä huolimatta kouluttautuminen kannattaa aina. Pitää muistaa, että korkeakoulutetuista työttöminä on vain puolet kouluttamattomiin nähden, arvioi Sahamies.<p/>Hänen mukaansa esimerkiksi Otaniemestä valmistuvat teekkarit voivat parantaa työllistymismahdollisuuksiaan omalla aktiivisuudellaan.<p/>– Koulutuksen aikainen työharjoittelu on aivan selvästi paras työpaikan tae myös valmistumisen jälkeen, muistuttaa Sahamies.<p/><b>Espoo on insinöörien</b> suhteellista määrää mitattaessa koko maan insinöörivaltaisin kunta – siispä teknisen alan työttömyyskin näkyy Espoossa muuta maata selvemmin.<p/>Koko Suomessa työttömien insinöörien määrä kohosi joulukuussa ensimmäisen kerran yli 6 000 hengen. Uudellamaalla heitä on jo 2 200.<p/>Tämä luku käsittää rakennusarkkitehdit, ammattikorkeakouluista valmistuneet insinöörit sekä diplomi-insinöörit.<p/>– Insinöörien työttömyys on noussut jatkuvasti. Huomionarvoista on se, että työttömäksi jäävät insinöörit eivät ole juurikaan perustaneet omia yrityksiään, arvioi Insinööriliiton tutkimuspäällikkö <b>Aila Tähtitanner</b>.<p/>Erityisesti työttömyys koettelee nuoria vastavalmistuneita ja uransa alussa olevia insinöörejä. <p/></Teksti>

<Teksti><Kirjoittaja>Jari Pietiläinen</p><p></Kirjoittaja><Sähköposti>jari.pietilainen@lehtiyhtyma.fi</p><p></Sähköposti>Korkeakoulutuksen saaneista espoolaisista yhä useampi on nyt vailla kokopäivätyötä.</p><p>Vuodentaitteessa Espoossa oli esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työttömänä miltei 1 700 henkeä. Määrä on kasvanut vuoden aikana neljälläsadalla hengellä.</p><p>Arkkitehtejä lukuunottamatta käytännössä kaikki akateemiselle alalle kouluttautuneet ovat nyt Uudellamaalla työtä vailla useammin kuin vielä vuosi sitten.</p><p>Akavan työelämäasiantuntija <strong>Miika Sahamies</strong> lohduttaa pitkään koulunpenkillä viihtyneitä työttömiä espoolaisia.</p><p>– Totta kai työllisyystilanne on vaikeampi kuin aikoihin, mutta siitä huolimatta kouluttautuminen kannattaa aina. Pitää muistaa, että korkeakoulutetuista työttöminä on vain puolet kouluttamattomiin nähden, arvioi Sahamies.</p><p>Hänen mukaansa esimerkiksi Otaniemestä valmistuvat teekkarit voivat parantaa työllistymismahdollisuuksiaan omalla aktiivisuudellaan.</p><p>– Koulutuksen aikainen työharjoittelu on aivan selvästi paras työpaikan tae myös valmistumisen jälkeen, muistuttaa Sahamies.</p><p><strong>Espoo on insinöörien</strong> suhteellista määrää mitattaessa koko maan insinöörivaltaisin kunta – siispä teknisen alan työttömyyskin näkyy Espoossa muuta maata selvemmin.</p><p>Koko Suomessa työttömien insinöörien määrä kohosi joulukuussa ensimmäisen kerran yli 6 000 hengen. Uudellamaalla heitä on jo 2 200.</p><p>Tämä luku käsittää rakennusarkkitehdit, ammattikorkeakouluista valmistuneet insinöörit sekä diplomi-insinöörit.</p><p>– Insinöörien työttömyys on noussut jatkuvasti. Huomionarvoista on se, että työttömäksi jäävät insinöörit eivät ole juurikaan perustaneet omia yrityksiään, arvioi Insinööriliiton tutkimuspäällikkö <strong>Aila Tähtitanner</strong>.</p><p>Erityisesti työttömyys koettelee nuoria vastavalmistuneita ja uransa alussa olevia insinöörejä. </p><p></Teksti>

Etusivulla nyt

Uusimmat:

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat