Hyvän elämän eväät - vastuullisuutta kissan omistamiseen

Kollin hiirestämistaidot eivät kastroinnista katoa.  Myös eläinsuojan hiirikissa tarvitsee ihmisen huolenpitoa. Emon mallista pennut oppivat miten suhtautua ihmiseen.

Hellyttävän näköinen kissanpentu sulattaa monen sydämen. Kissaa hankkivan tietämys eläimen hoidosta ja lajityypillisestä käyttäytymisestä voi kuitenkin olla ohutta ja kissa hankitaan usein hetken mielijohteesta. Sitoutumattomuus eläimiin näkyy eläinsuojeluyhdistysten arjessa – Hyvinkään eläinsuojeluyhdistyksen kautta kulkee vuosittain noin 160 kissaa. Huolimatta vuosia jatkuneesta kampanjoinnista, hylätyt kesäkissat täyttävät eläinsuojeluyhdistysten hoitotilat edelleen syksyisin. Monet näistä kissoista ovat kotoisin eläinsuojien vinteiltä - metsästysvaistojensa vuoksi kissa on tärkeä jyrsijäkantojen säätelijä maatiloilla ja eläinsuojissa.

Kissanpennulle hyvät eväät elämään

Hyvinkään eläinsuojeluyhdistykseltä kysytään paljon kissanpentuja. Yhdistyksen hoitoon tulevien pentujen taustaan liittyy kuitenkin lähes poikkeuksetta vaikeat olosuhteet. Ne ovat saattaneet altistua jo tiineysaikana tarttuville taudeille. Liian aikaisin, valitettavasti jopa alle kuusiviikkoisina, emostaan vieroitetuilla pennuilla on usein käyttäytymisongelmia. Paljolti emon mallista pennut oppivat miten suhtautua ihmiseen – ystävällisesti vai pelokkaasti. Jos kissa ei pentuna sosiaalistu ihmiseen, sitä on erittäin vaikea saada sosiaalistumaan myöhemminkään. Yhdistyksestä muistutetaan, että luonnossa emo vieroittaa pennut aikaisintaan 14 viikon ikäisinä. Yleisimmin pennut lähtevät omille tielleen noin neljän kuukauden iässä.

Monien käyttäytymisongelmien taustalla ei siis olekaan kissa vaan omistaja – ihminen ei tunne eläimen todellisia käyttäytymistarpeita. Ongelmien taustalla voi olla myös fyysinen sairaus. Maitotiloilla pentuja ruokitaan usein lehmänmaidolla, ja vaikka maito on arvokas kalsiumin ja fosforin lähde, kissan elimistö ei useinkaan siedä lehmänmaitoa. Sen sijaan raikas vesi on välttämätön ravinnon osa kissallekin, sillä ilman riittävää vedensaantia kuona-aineet kasaantuvat eläimen elimistöön aiheuttaen lopulta virtsaamisvaivoja. Valvomattomissa oloissa elävät kissat altistuvat myös erilaisille sisä- ja ulkoloisille.

Kissat lisääntyvät tehokkaasti ja käytännössä vain kissan leikkauttaminen on kestävä tapa estää hallitsematon lisääntyminen. Leikatun kollin reviirikäytös laimenee myös huomattavasti ja todennäköisesti kolli säästyy tappeluiden aiheuttamilta raapimilta, jotka saattavat johtaa pahoihin, eläinlääkärin apua vaatimiin tulehduksiin. Toisin kuin yleisesti luullaan, kastroinnilla ei kuitenkaan ole merkitystä kollin olemassa oleville hiirestämistaidoille.

Eläinsuojeluyhdistykset tukena

Hyvinkään eläinsuojeluyhdistyksestä eläimet luovutetaan uuteen kotiin leikattuina, rokotettuina, sirutettuina ja madotettuina – toimenpiteillä halutaan turvata löytöeläimelle hyvät lähtökohdat uuteen elämään. Monet eläinsuojeluyhdistykset järjestävät nykyisin myös kollileikkaustempauksia, joissa leikataan yli neljän kuukauden ikäisiä, terveitä poikakissoja. Tempauksilla pyritään vähentämään paitsi naapurisopuakin koettelevaa kollien häiriökäyttäytymistä, myös estämään usein kesäkissoiksi päätyvien ei-toivottujen kissanpentujen syntyminen. Eläinsuojeluyhdistykset muistuttavat, ettei ilmaista lemmikkiä tai kotieläintä olekaan – myös eläinsuojan hiirikissa tarvitsee ihmisen huolenpitoa.  

___________________________________________________________

 Juttu julkaistu Kesäheinä-lehdessä 5/2012. Lehteä saatavilla Kytäjän löytöeläintalolta - hae omasi!

Hyvinkään eläinsuojeluyhdistys

Hyvinkään Eläinsuojeluyhdistys ry on perustettu vuonna 1947 paikallisen löytöeläin- ja eläinsuojelutyön edistämiseksi. Toimintamme pääpaino on Kytäjällä sijaitsevan löytöeläintalon ylläpito, jonka olemme saaneet Hyvinkään kaupungilta käyttöömme. Yhdistys huolehtii vapaaehtoisvoimin Hyvinkään alueen löytöeläimistä, lukuunottamatta koiria, joista on vastaanottosopimus Riihimäen Onnentassun kanssa.