Luennolta asiatietoa turkistarhauksesta

Hyvinkään eläinsuojeluyhdistyksen ja Hyvinkään Opiston järjestämällä eläinsuojeluaiheisella luennolla keskiviikkona 28.3. keskusteltiin turkiseläinten hyvinvointista Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotilan johdolla. Uotila aloitti turkistarhoilla käytettävien eläinten lajiesittelyillä - naali eli sinikettu, kettu eli hopeakettu, supikoira eli suomensupi ja minkki ovat yleisimmät lajit, niiden lisäksi tarhataan pienemmässä mittakaavassa hillereitä, chinchilloja ja nutrioita. Merkittävän epäkohdan tarhauksessa aiheuttaakin juuri eläimille tyyppilisen käyttäytymisen estyminen; ketuilla on luontainen voimakas tarve kaivaa, minkeillä puolestaan uida ja supikoirat tarvitsisivat talviunen Suomen olosuhteissa. Lisäksi kaikki tarhatut lajit ovat territoriaalisia, minkä vuoksi tarhojen pienessä tilassa lajitoverit aiheuttavat niille sosiaalista stressiä.

Eläinmäärät ovat romahtaneet 1980-luvun huippuvuosista, yli 10 miljoonasta eläimestä ja 6000 tarhasta nykyiseen noin 3,6 miljoonaan eläimeen ja 959 tarhaan. Toisaalta eläinmäärä tilaa kohden on kasvanut. Perinteisten ns. seinättömien varjotalojen rinnalle on tullut hallikasvatus, joka suojaa eläimiä paremmin kylmältä ja kuumuudelta, mutta saattaa aiheuttaa toisaalta ilmanlaadun heikkenemistä ja virikkeettömyyttä, kun eläimet eivät sisällä sijaitsevista häkeistään näe ulkomaailmaan.          

Vaikka eläinsuojelulaki ja -asetus sekä valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta on säädetty eläinten turvaksi, ei turkistarhauksen alalle vaadita koulutusta esimerkiksi eläinten käsittelyyn. Kun jalostuksessa on keskitetty turkinlaatuun ja väriin sekä pentutuotantoon eläinten kesyyden sijaan, aiheuttaa ihmiskontakti eläimille niiden keskimääräisen kuuden kuukauden mittaisen elämän ajan stressiä ja pelkotiloja. Vuonna 2010 tehdyissä EU-eläinsuojelutarkastuksissa 61% tarkastetuista tiloista sai huomautuksia. Erityisesti turhaa kärsimystä aiheuttavat vaaralliset häkkirakenteet, joihin eläimet loukkaavat itsensä, sekä sairaiden eläinten hoidotta jättäminen. Turkistarhaus aiheuttaa paikallisesti merkittäviä haittoja vesistöille, pohjavesille, maaperille ja metsille. Keväällä 2011 julkaistun tutkimuksen  (MTT) mukaan vaihtoehtoiset vaatemateriaalit ovat ympäristön kannalta edullisempia. Turkis ei ole siis  ekologinenkaan vaihtoehto.

Turkiseläimet, niiden hyvinvointi ja olojen parantaminen on  yksi vuonna 1961 perustetun Animalian kohderyhmistä koe-eläinten ja tuotantoeläinten rinnalla. Useissa EU-maissa turkistarhaus on jo kielletty tai tehty lainsäädönnöllä täysin tai osittain kannattamattomaksi. Animalian tavoitetta "Turkistarhaton Suomi 2025" voi tukea suosimalla turkittomuuteen sitoutuneita liikkeitä, www.turkittomatliikkeet.fi.

Hyvinkään eläinsuojeluyhdistys

Hyvinkään Eläinsuojeluyhdistys ry on perustettu vuonna 1947 paikallisen löytöeläin- ja eläinsuojelutyön edistämiseksi. Toimintamme pääpaino on Kytäjällä sijaitsevan löytöeläintalon ylläpito, jonka olemme saaneet Hyvinkään kaupungilta käyttöömme. Yhdistys huolehtii vapaaehtoisvoimin Hyvinkään alueen löytöeläimistä, lukuunottamatta koiria, joista on vastaanottosopimus Riihimäen Onnentassun kanssa.