Räsymaton jäljillä

Suomalaisen kesän askareisiin kuuluu ehdottomasti matonpesu, mäntysuopa ja räsymatot. Ennen kuin suuntaa perinteiselle mattopyykille on syytä tutustua huolellisesti lattiatekstiilien pesuohjeisiin, koska yhä useampien kotien lattioita vuoraavat tuonti- ja erikoismateriaalimatot, joiden pesu ei onnistukaan kotikonstein.

Tuo helposti huollettava räsymatto on kadonnut kotiemme sisustuksista ja sen myötä tuntuvat myös kotimaiset kutomot sekä käsin tekemisen perinteet kadonneen.

Räsymatto on tuotteena mielenkiintoinen, sillä tuon pitkät perinteet omaavan käyttötuotteen luulisi olevan luonteva osa nykypäivän kierrätys ja ekohenkistä sisustusta. Räsymatot olivat pohjoisen emäntien niukkojen olojen sisustustuote, jotka kudottiin aikoinaan itse käyttökelvottomista tekstiileistä. Pitkät matot vuorasivat maatalojen tupien lattiat peittäen lattian raot ja luoden lämpöä jalan alle.

Vaikka räsymatto kierrätystuotteena kuulostaa juuri tämän päivän jutulta, niin miksi sitten kotimaiset matot ja kutomot tuntuvat hävinneet? Kymmeniä vuosia räsymattojen parissa työskennelleellä Eija Rasinmäellä on vastaus siihen mihin räsymatot katosivat ja miksi työ räsymattojen kudonnan parissa ei kiinnosta nykypäivänä.

Rasinmäki harmittelee muun muassa sitä, että edulliset tuontimatot ovat vallanneet markkinat kotimaisilta matoilta. Kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan korkeampaa hintaa kotimaassa tehdystä tuotteesta, joten kysyntä on romahtanut.

Lisäksi Rasinmäki toteaa oman kutomonsa kokemuksen pohjalta, että kudontatyö ei houkuttele tai kiinnosta nykypäivänä. Kutomossa työtehtävät ovat fyysisesti raskaita ja vaativat pitkäjänteisyyttä sekä käsillä tekemisen taitoa.

Isommissa kutomoissa räsymatot kudotaan teollisesta kankaankudonnasta hukkaan jäävästä reunakaistaleesta, joka jo kudontavaiheessa leikataan pois kankaasta. Ennen kuin räsykude päätyy mattoon, on se epämääräisestä ylijäämäpaalista setvittävä vyyhdille, mahdollisesti värjättävä ja kieriteltävä käsin sukkulalle, jolla se kudotaan mattoloimeen.

Kotioloissa ja pienissä kutomoissa räsykude leikataan käsin vanhoista lakanoista, vaatteista sekä muista ylijäämätekstiileistä kuten ennen vanhaan tehtiin. Eli räsymaton kudonta prosessi ei ole helppo ja houkutteleva vaan vaatii tekijältä kärsivällisyyttä sekä antaumusta työlleen.

Eija Rasinmäki toteaa myös, että yksi syy räsymaton arvostuksen laskulle ja katoamiselle kaupan hyllyltä on, etteivät suunnittelijat ja kuluttajat koe sitä trendikkääksi sisustustuotteeksi. Mielikuva räsymatosta saattaa olla kauhtunet ja pölyttynyt lattianpäällys, vaikka oikeasti sen olemus voi olla moderni, värikäs ja aidon rosoinen tekstiili, joka houkuttelee koskemaan.

Monesti erilaiset perinteiset isoäitiemme perinnetekniikat ja sisustustuotteet nousevat yllättäen uuteen nousuun. Räsymatto odottelee vuoroaan päästäkseen taas osaksi suomalaista kotia. Toivottavasti vain ne arvokkaat perinteet ja kokemus kutoa laadukkaita räsymattoja ei sillä välin ehdi kadota perimästämme.