Tervetuloa Aamupostin blogeihin!

Aamuposti tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia paikallisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

 

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa tiettyyn blogiin.

16.2.2012 - 12.53

Lahjooko eläkeyhtiö asiakkaitaan?

Suomessa ei esiinny kreikkalaista korruptiota, joka vaikuttaisi talouselämän päätöksentekoon. Kansainvälisen selvityksen mukaan Suomi on yksi maailman puhtoisimmista maista. Siitä huolimatta Suomessa tuomitaan tasaisin väliajoin yritysjohtajia sisäpiiritietojen väärinkäytöstä ja virkamiehiä lahjuksen vastaanotosta. Minkä tekemisen luokkaan kuuluvat Finnairin toimitusjohtajan asuntokaupat ja työeläkeyhtiöiden kiinteistökaupat omien asiakkaidensa kanssa, Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin väitteiden mukaan näissä kaupoissa on kysymys korruptoituneesta asiakashankinnasta.

Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen onnistui löytämään ostajan pitkään myymättömänä olleelle arvoasunnolleen. Ostajaksi valikoitui Finnairin suurimpiin omistajiin kuuluva työeläkeyhtiö Ilmarinen. Kauppahinta oli 1,8 miljoonaa euroa.

Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos väitti 2003, että työeläkeyhtiöiden asiakassuhteet ovat korruptoituneita.

Hänen mukaansa kilpailukeinona käytetään kiinteistökauppoja. Kiinteistöistä maksetaan ylihintaa asiakkaiden saamiseksi. Wahlroosin mukaan tel-yhtiöiden maksamat ylihinnat ovat yleisesti tiedossa, mutta viranomaiset eivät ole niihin puuttuneet.

Vakuutusvalvontaviranomaiset tutkivat Wahlroosin väitteet, mutta näyttöä kiinteistökauppojen ylihinnoittelusta ei löytynyt. Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston entinen ylijohtaja Tarmo Pukkila on kuitenkin palannut uudelleen samaan asiaan ja vaatii sisäpiirikauppojen ja vastaavien perusteellista tutkintaa.

Kyse on isoista rahoista

Vehviläisen eduksi voidaan laskea, että hän sai asunnon myydyksi hyvällä hinnalla, asuntoon sitoutunut pääoma vapautui muuhun sijoituskäyttöön, asunnon hintariski siirtyi eläkeyhtiölle, asumisoikeus huoneistossa jatkuu ja takaisinosto-oikeus turvaa mahdollisuuden ostaa asunto matalasuhdanteen aikana takaisin myyntihintaa edullisemmin.

Lisäksi Vehviläinen maksaa asunnosta verotusarvon mukaista asuntoetua, joka on kolmannes siitä, mitä Finnair maksaa asunnosta vuokraa nykyiselle omistajalle Ilmariselle. Kaikki on laillista, mutta onko se hyväksyttävää toimintaa?

Peitelty palkkaetu?

Vehviläisen asuntokauppaan on vaikeata löytää muuta järkevää selitystä kuin se, että Finnair halusi antaa toimitusjohtajalleen merkittävän taloudellisen edun, jota ei tarvitse esitellä vuosikertomuksessa ja kaupasta syntyneestä edusta ei veroteta toimitusjohtajaa.

Järjestelyä edesauttoi se, että Finnairin hallituksen puheenjohtajana on eläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas. Toisaalta Vehviläinen on Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen. Hallintoneuvosto edustaa Ilmarisen suurimpia asiakkaita, joista työeläkeyhtiö haluaa pitää kiinni.

Yritysjohtajien ”ristiinistunta” on Suomessa erittäin yleistä. Menettely mahdollistaa sen, että toistensa hallituksissa istuvat johtajat voivat jakaa vastavuoroisia etuja kuten palkankorotuksia, bonuksia ja eläke-etuja.

Työeläkeyhtiötkovassa kisassa

Työeläkeyhtiöt taistelevat asiakkaista asiakaseduilla, joihin kuuluvat maksupalautukset eli asiakashyvitykset ja kiinteistö- ja osakekaupat omien asiakkaiden kanssa.

Asiakashyvityksiä on maksettu asiakkaille myös sellaisina vuosina, joina eläkeyhtiöiden sijoitustuotot ovat olleet pakkasella.

Asiakkaat voivat vaihtaa eläkeyhtiötä vuosittain. Koska eläkemaksujen perusteet ovat kaikissa yhtiöissä samat, asiakashankinta voi tapahtua vain asiakashyvitysten ja muiden etujen tarjoamisen kautta. Näihin kuuluvat nykyään erilaiset työhyvinvoinnin kasvattamiseen kohdistuvat tukirahat. Yritykset voivat käyttää rahat oman henkilökuntansa luontoisetuina tai palkanlisänä.

Guggenheim-sotku on omaa luokkaansa

Helsinkiin kaavaillun Guggenheimin taidenäyttelyhallin perustamiseen liittyvät epäselvyydet ovat omaa luokkaansa. Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Siren sai selvitystyön kuluessa hallituspaikan yrityksestä, jonka pääomistajiin kuuluu Guggenheimin Suomen-edustaja Carl Gustaf Ehrnrooth. Lisäksi Gallen-Kallela-Sirenin vaimo palkattiin Ehrnroothin yrityksen palvelukseen.

Virkamiehiä on tuomittu paljon vähäisemmistäkin rikkomuksista sakkoihin. Voileivän ja oluen tarjoaminen on katsottu tietyissä tapauksissa eduksi, joka on lahjontaa. Myös virkamiehen vaimon matkojen maksamisesta  on tuomittu lahjoman vastaanottamisesta.

Kommentit (23)

Kommentit

Jos potkuja ja vastaavia "rangaistuksia" ruvetaan jakelemaan niin ensimmäisenä on listalla varallisuusveron Suomesta poistanut Sdp - koko puolue pitäisi kieltää lailla... rikollisjärjestönä.

Tarkkailija

Ei ne mihinkään eroa eikä niitä eroteta. Hautalahan antoi siunauksensa puuhalle. Moraalikato alkaa olla "kermaporukalla" täydellistä.

Eläkeläinen (ei varmistettu)

Jospa kyseessä on vahvempi sitouttaminen? Sitouttamisella tarkoitan sitä, että palkatun henkilön on otettava vastaan "virka-asunto". Jos kaikki ei mene työnantajan tahdon mukaan, niin edessä on lopputili ja sen lisäksi lähtö asunnosta. Johtajisto ei kuulu työsopimuslain suojan piiriin. Lähtö voi olla edessä muutaman tunnin sisällä. Irtisanomisajan palkkan pituus riippuu työsopimuksen " kultaisenkädenpuristuksen" sisällöstä.

Pähkäilijä (ei varmistettu)

Jos joskus haluan saada asuntoni myytyä, on hyvä tietää että jos se ei muuten mene kaupaksi, niin aina sitä voi tarjota työeläkeyhtiölle joka maksaa siitä mitä pyydetään. Vakavasti puhuen, rikolliset ja lahjotut päättäjät pitää saada pois ylihintaisista suojatyöpaikoista. Suomessa korruptiolla tarkoitetaan yleensä kovapalkkaista suojatyöpaikkaa jonka joku kaveripiiristä on hommannut ja vastapalvelukseksi suojatyöpaikassa oleva tarjoaa kaveripiirilleen muita hyväpalkkaisia pestejä. Yhteistä näille työpaikoille on se ettei niissä tarvitse tehdä mitään tuottavaa työtä ja tärkein tehtävä on itsensä edustaminen ja tärkeältä vaikuttaminen. Näitä roistoja on vain pirun vaikea saada tuomituksi mistään koska osaavat lakimiehineen juonia asiat niin tarkkaan että kaikki menee yleensä lakipykälien mukaan vaikka se olisikin muuten väärin.

Marko

Onhan se jo nykyään mahdollista, että eläkeläinen myy asuntonsa rahoituslaitokselle, joka maksaa hänelle lisäeläkettä ja antaa eläkeläisen asua asunnossa elämänsä loppuun asti. Tässä on Markollekin mahdollisuus.

säätelijä (ei varmistettu)

Se mtä Suomalaiselle tarjotaan niin se ottaa vastaan,väitän että rehellisyys tässäkin maassa melkoisen huonolla tasolla ja koskee kaikkia yhteiskunta luokkia.Suomi on täynnä hyväveli seuroja mutta koska se on pintynyt tapa niin se katsotaan normaali toiminaksi.

yrittäjä (ei varmistettu)

Kyllähän nämä jostajatkin tekevät tuottavaa työtä. Kysymys on enemmänkin siitä, ovatko heidän työstään saamat korvaukset enää kohtuuden rajoissa ja suhteessa heidän työpanokseensa.

Suomi on jenkkiläistynyt tässäkin suhteessa. Ahneus on nostettu hyveeksi ja kohtuuttoimia pallioita ja palkitsemisohjelmia perustellaan sillä, että muuten ei muka saataisia päteviä henkilöitä. Osin palkitsemisohjelmia perusellaan myös maan tavalla, joka onkin oiukeampi selitys. Kun esim. finanssimaailmassa on totuttauduttu siihen, että pankkiireille ja meklareille leivotaa automaattisesti tuottavat palkkio-ohjelmat, niin ... Optio-ja palkkio-ohjelmien laadintaan erikoistuneen konsulttiyhtiön toimitusjohta perusteli palkkioita sillä, että pitäähän johtajilla olla jokin porkkana houkuttelemaan toimimaan tehokkaasti. Jo itsessään suuret johtotason peruspalkat maksetaan tämä ajatuksen mukaan siis pelkästään siitä, että pomot saapuvat työpaikalle?

Systeemi on päässyt mädäntymään. Käytännössä kasvottoman pääoman edustajat jakavat toinen toisilleen etuisuuksia suurten yhtiöiden hallituksissa hyvin ontuvin perusteluin. Useimmat palkkio-ohjelmat ovat sitäpaitsi osoittautuneet toimintaa vinouttaviksi. Ohjelmien piirissä olevien toiminta on keskittynyt palkkioiden maksimoimiseen, ei yhtiön parhaaksi toimimiseen.

H2O (ei varmistettu)

Vihreät ovat jo pitkään aikaa olleet pelkkä kokoomuksen puutarhaosasto. Ministeri Hautalan toimet todistavat tätä myös osaltaan. Hänelle riittää, että lakia ja hyvää hallintotapaa (mitä se sitten ikinä onkaan) on noudatettu. Moraaliset kannanotot säästetään maailmoja syleileviin kansainvälisiin asioihin.

H2O (ei varmistettu)

Ja viimein kystymykseen työeläkeyhtiöiden toiminnasta. Alaa tuntevat tietävät, että yhtiöt kilpailevat markkinaosuuksista epäterveesti mm. hinnoittelemalla kiinteistökauppojaan asiakkaidensa kanssa sanoisiko asiakasystävällisesti. Vakuutusvalvontavirasto tutki joku vuosi sitten asiaa ja totesi, ettei yli-/alihinnoittelusta ollut todisteita. Ei tietenkään, koska kiinteistökohteet ovat yksilöllisiä ja niiden tarkan hinnan todistaminen on mahdotonta. Ottaessaan muun kannan olisi viranomainen joutunut todistamaan kantansa ja se olisi voinut olla vaikeaa, jollei mahdotonta.

Toinen tapa hankkia asiakkaita on tarjota näille ylimääräisiä työkykytoimintaan kohdistuvia määrärahoja. Nämäkin kaikki pois eläkevaroista.

Työeläkemaksujen palautusosuudet ovat perinteinen kilpailukeino alalla. Mitä enemmän yhtiö palauttaa maksajille, sitä tehokkaammin sen katsotaan toimineen. Kuten stm:n entinen osastopäällikkö totesikin, maksoivat yhtiöt näitä palautuksia ministeriön kannan vastaisesti silloinkin, kun tel-yhtiöiden vakavaraisuutta parannettiin poikkeuslainsäädännöllä, jotta ne eivät olisi joutuneet sijoitusomaisuuden pakkomyyntiin.

Minusta moitittavin ilmiö työeläkeyhtiöiden sisällä on niiden palkkio-ohjelmat, joiden perusteella yhtiöiden johto ja meklarit ulosmittaavat ansiottomia palkkioita suoraan eläkevaroistamme. Kun EU:n kautta tulivat voimaan uudet palkitsemista koskevat säännöt, keksivät nämä eläkeyhtiöiden omanvoitonpyytäjät, että vanhaa sääntöjen vastaista palkkio-ohjelmaa ei lakkautetakaan, vaan sen LISÄKSI laaditaan uusi, säännöt täyttävä ohjelma.

Eläkeyhtiöiden välisen kilpailun piti muka tuoda tehokkuutta toimintaan, mutta se toikin lisää tuhlailua isännättömän eläkerahan hallinnoinnissa. Kaikki työeläkevarallisuus tulisi koota yhteen matalaorganisaatioiseen rahastoon, jonka sijoitusstrategia olisi tiukasti säänneltyä hieman indeksirahastojen tapaan. Kun rahastoja ei tarvitse erikseen "hoitaa" putoaisivat viimeisetkin tekosyyt ulosmitata yhteisiä eläkevarojamme johdon anteliaisiin palkkioihin pois.

H2O (ei varmistettu)

Kaikki eläkevarallisuus yhdessä rahastossa!? Kylläpä H2o on kehittelemässä kaikkien aikojen riskipesää. Nyt eläkeyhtiöillä on yhteisvastuujärjestelmä, jolla aikoinaan pelastettiin mm. Eläke-Kansan eläkeläisten eläketurva. Hajautettu malli estää sen, että sijoitustoiminnan virhearviot tuhoaisivat koko eläkejärjestelmän.

säätelijä (ei varmistettu)

Eläke-Kansan tilanne oli seurausta nimenomaan Kansa-yhtiöiden (nykyisin kielletystä) yhteiskassajärjestelmästä, jossa varoja oli lainattu konsernin heikommille yksiköille.

Jos eläkevarojen sijoittamista säädellään kaavamaisesti, se nimenomaan vähentää riskinottoa. Kun tähän vielä lisättäisiin eläkeyhtiöiden tulospalkkiokielto, vähenisi riskinottointo siltäkin osin. Valitettavasti sosiaali- ja terveysministeriö on tapansa mukaan kuunnellut työeläkeyhtiöiden lobbareita herkällä korvalla ja onkin ajamassa uudistussa, jossa eläkeyhtiöt saisivat lisätä sijoitustoimintansa riskipitoisuutta entisestään. Jos minä olisin työeläkeyhtiöiden tulospalkkio-ohjelmien piirissä, hakisin toki sijoituksille maksimiriskiä. Riskinoton onnistuessa omakin tilipussi paksuuntuisi mukavasti. Jos taas riski realisoituisi, maksaisi järjestelmä ja yhteiskunta viulut. Kuten maailmanlaajuinen finanssikriisikin osoitti, lisäävät tulospalkkiot päättäjien riskinottohalua merkittävästi ja erilaisille riskirakennelmille on vain mielikuvitus rajana silloin kun onnistuessa hyöty tulee itselle, mutta epäonnistuessa viulut maksavat jotkut muut.

H2O (ei varmistettu)

Minä huomautan, että H20 haluaa kaiken työeläkevarallisuuden keskittämistä yhdelle organisaatiolle. Onko kyseessä Kela? Silloin toteutuisi kepun ja kommarien ikivanha toive.

Eläke-Kansan osalta oli tärkeätä, että muut eläkeyhtiöt pelastivat E-Kansassa vakuutetut eläkeläiset ja tulevat eläkeläiset. Se on sitä yhteisvastuuta, jonka hajautettu malli mahdollistaa. Kaikki munat eivät ole samassa korissa.

säätelijä (ei varmistettu)

Jos eläkevarat olisi jätetty hajauttamatta eläkeyhtiöihin, ei Eläke-Kansan tilannetta olisi edes päässyt syntymään. Hajautus tehtiin ja sitä perusteltiin kilpailun tuomalla tehokkuudella. Jokainen voi itse pohtia minkälaista tehokkuutta tämän eläkevarojen hallinnoinnin yksityistäminen on tuonut mukanaan:) Sulle, mulle, sulle, mulle...

H2O (ei varmistettu)

"Jos eläkevarat olisi jätetty hajauttamatta eläkeyhtiöihin, ei Eläke-Kansan tilannetta olisi edes päässyt syntymään."

Ja miksei olisi vastaavantapaisia väärinkäytöksiä? Oletko sitä mieltä, että monopolit takaavat rehellisen asioiden hoidon? Ajattelepa vahinkoja ja niiden euromäärää, jos siellä pääsee epärehellisyys vallalle.

"Jokainen voi itse pohtia minkälaista tehokkuutta tämän eläkevarojen hallinnoinnin yksityistäminen on tuonut mukanaan:) Sulle, mulle, sulle, mulle..."

Mahtaako monopoli estää sulle, mulle, sulle, mulle rahanjaon? Jos niin millä perusteella? Lakisääteinen monopolilaitos olisi kuitenkin poliitikkojen huseerama pömpöösi. Poliitikkojen 'jäähdyttelyorganisaatio', jolta lypsettäisiin tukiaisia jos mihin poliittisiin tarkoituksiin, parlamenttaarisin perustein joka puolueelle, tottakai...
Ajattelepa vaikka ihan viimeaikojenkin tapahtumia valtion monopoli- tai valtioenemmistöisissä yhtiöissä. Tai muutaman vuoden takaisia..

en hevin usko m... (ei varmistettu)

Jaa ettei valtion tai minkä muun omistajan hyvänsä monopoleissa voi tapahtua väärinkäytöksiä tai laittomuuksia? Taitaa olla hieman sinisilmäistä lapsenuskoa.

Eläke-Kansan osallistuminen Kansa-yhtiöiden yhteiskassajärjestelmään oli jo tuolloin laiton (kuten nykyäänkin) ja vastuulliset joutuivat oikeuteen. Eläke-Kansa kaatui konkurssiin siis laittomuuksien takia, ei työeläkejärjestelmän hajauttamisen seurauksena. Onneksi oli hajautettu, niin kaikki työeläkejärjestelmänrahat eivät menneet ja muut kykenivät 'pelastamaan' Eläke-Kansan vakuutetut ja eläkkeensaajat. Tämä yhteisvastuu kuuluu työeläkevakuutukseen. (Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin se ei kuulu ja suunnilleen samaan aikaan Eläke-Kansan konkurssin yhteydessä teki vapaaehtoisia eläkevakuutuksia myyvä Apollo konkurssin, jossa vakuutetut ja eläkkeensaajat menettivät rahansa.)
Tosin me työssäolevathan sen yhteisvastuun lopulta maksoimme omissa vakuutusmaksuissamme, kuinkas muuten. Työeläkevakuutusmaksua nostettiin muutamalla prosentin kymmenyksellä (vai oliko sadasosia, en muista).

muistelija (ei varmistettu)

Turha syytellä vihreää Hautalaa. Hän sentään uskalsi edes kysyä moraalin perään.
Mikäli Katainen olisi samalla linjalla olisivat Sailas ja Vehviläinen molemmat jo lentäneet Finnairista. Ilmarisesta Sailaksen saa ulos vain sen hallitus, jos se ryhdistäytyisi. Eläkevarat olisi järkevintä keskittää samalle hoitajalle, kuten Nalle jo 2003 totesi. Riskinottoon on tutkitut laskennalliset menetelmät, joilla sitä voidaan säädellä. Pienten pääomien hajauttaminen lukuisiin eläkeyhtiöihin lisää vain hoitokustannuksia eikä todellista riskiä jollakin hetkellä tiedä kukaan. Pahoille kriiseille on tyypillistä, että juuri mitkään omaisuuserät eivät ole suojassa. Iso peluri osaa ja voi rajata riskiään suojauksilla. Esim. viime kriisissä ilman vakavaraisuusvaatimuksen laskua kaikki eläkeyhtiöt olisivat kriisin pitkittyessä joutuneet myymään omaisuuttaan isoilla tappioilla. Riskinhallinan kannalta on yhdentekevää onko yhtiö valtion vai yksityisten. Korruptio näyttää vaan olevan vahvoilla molemmissa leireissä. Yksityisellä puolella osakkeen arvon kehitys lienee parempi mittari kuin valtion poliittiset mittarit. Ongelmana tällä hetkellä suomalaisen eläkeläisen kannalta ovat eläkeyhtiöiden hallitukset joiden jäsenet keräävät maksimaalisesti hyötyä itselleen ja yhtiöilleen. Merkittävä osa yhtiöiden saamista kiinteistöjensä ylihinnoista ja maksuijen palautuksista menee ulkomaisille osakkaille osinkoina.

analyytikko (ei varmistettu)

Kukapa sitä tietää millaisen keskustelun hautala on käynyt kyseisten herrojen kanssa.. kysyikö moraalin perään va irupattelivatko vaan mukavia konjakkilasin ääressä.. saattoipa moraalin kysyjä lähteä keskustelusta myös muhkean setelinipun kanssa kertomaan että kaikki ok ja asia loppuun käsitelty.

Anzzi (ei varmistettu)

Finnair viskoo työtätekevää henkilökuntaa pihalle ja kitisee ansaittuja palkankorotuksia vastaan.. toiminta ei kannata kun joutuu maksaa 50senttii tunti lisää liksaa... samaan aikaan voidaan antaa pelkkänä asuntoetunaparin työntekijän kuukausipalkkaa vastaava summa muutenkin satoja tuhansia tienaavalle henkilölle..
Ja valtio-omisteinen firma...

Anzzi (ei varmistettu)

Päivän Uusimaan pääkirjoituksen luettuani tuli minulle epämääräinen tunne siitä, että olenko tietämättäni lehden päätoimittaja?:) No joka tapauksessa jaamme hänen kanssaan kyllä yhteisen mielipiteen asiasta.

H2O (ei varmistettu)

Hautala: Tulkintani oli kapea

No niin oli todellakin. Kysymys kuuluukin, mitä sitten? Tuleeko tämän jälkeen joitakin todellisia muutoksia vaiko perinteiseen villasellapainamistyyliin pelkkää kosmetiikkaa ja jaloja toiveita, jonka jälkeen kaikki jatkuu taas ennallaan?

H2O (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun

Rahan Perässä

A-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien sekä Turkulaisen vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009. Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.