Tervetuloa Aamupostin blogeihin!

Aamuposti tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia paikallisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

 

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa tiettyyn blogiin.

8.9.2011 - 08.16

Nyt on sinkkujen nousukausi

Talouskehitys ja tulevat veronkorotukset kohtelevat hellävaroin sinkkuja. Kaltoin kohdelluiksi joutuvat sen sijaan eläkeläiset ja lapsiperheet. Sinkkujen taloudellinen asema suhteessa muihin väestöryhmiin tulee vahvistumaan. He ovat myös tärkeä äänestäjäryhmä kaikille hallituspuolueille. Sinkkutalouksia on eniten pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa taajamissa. Korkea inflaatio, ruoan, asumisen ja energian kallistuminen satuttavat rankimmin pienituloisia eläkeläisiä ja köyhiä lapsiperheitä. Talouden tosielämä vaikuttaa kansalaisiin aivan eri tavalla kuin vaalilupaukset esittävät tai tulossa olevat veronkorotukset ennustavat. Eläkeläiset saavat ensi vuonna inflaatiotarkistuksen tuloihinsa päinvastoin kuin lapsiperheet, jotka ovat riippuvaisia palkkakehityksestä ja erilaisista tuista.

Elinkustannukset ovat nousseet voimakkaasti kuluneena vuotena. Kuluttajahintojen nousulla eli inflaatiolla mitattuna talouksien menot ovat lisääntyneet yli kolmella prosentilla (http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen+inflaatio+hurjastelee+4+prosent... ) jo useana kuukautena peräkkäin. Suurin syy elämisen kallistumiseen ovat elintarvikkeiden, energian ja korkojen nousut.

Mitä pienemmillä tuloilla henkilö joutuu tulemaan toimeen, sitä enemmän ruoan, asumisen ja liikenteen kallistuminen vaikuttavat. Pienituloisilla eläkeläisillä kuluu asumismenoihin noin neljännes tuloista ja yhtä paljon ruokaan.

Inflaatio vaikuttaakin eri tavalla eri henkilöihin kuluttamisen rakenteesta johtuen. Tilastokeskuksen selvityksen (http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2011/06/23/sinkulla-ei-hataa-katso... ) mukaan inflaatiosta selviävät pienimmin vaikutuksin lapsettomat ja keskituloiset lapsiperheet. Eniten ongelmia tulee köyhille vanhuksille ja köyhille lapsiperheille.

Sinkut selviävät parhaiten

Parhaiten hintojen noususta selviävät keskituloiset sinkut, jotka asuvat kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingin talouksista jo puolet on sinkkutalouksia ( http://www.vuokraturva.fi/uusien-asuntojen-keskikoko-helsingissa-korkein... ). Citysinkkujen kulutusrakenne on sellainen, että hintojen nousut vaikuttavat heihin vähiten. Mikäli sinkku on asunut vuokralla, myös asumiskulujen nousu on jäänyt pienemmäksi kuin omistusasumisessa. Kylmä ja luminen talvi ovat nostaneet enemmän omistusasuntojen yhtiövastikkeita kuin vuokria. Sinkun elämää helpottaa myös julkisten liikenteen käyttö, jonka kustannukset eivät ole juuri nousseet.

Sinkkujen ruokalaskun kallistumista hillitsee se, että he käyttävät melko paljon ravintolapalveluja. Niiden hinnat ovat ruoan osalta kohonneet vain prosentin verran, kun elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet noin seitsemän prosenttia.

Verot tulevat nostamaan hintoja

Hallituksen budjettiesitys ehdottaa useiden kulutusverojen nostamista. Yli miljardien euron uudet verot (http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/medialle/u/uutiset/valtion-2012-budjet... ) vaikuttavat asumiseen, liikenteeseen ja useisiin elintarvikkeisiin. Niillä tulee olemaan vaikutuksensa kuluttajahintojen nousuun ja sen myötä kotitalouksien menoihin.

Kulutusverojen nousu vahvistaa kustannuskehitystä, joka koettelee jo nyt eri tavalla erilaisia kotitalouksia.

Eläkeläisille lisää tuloja

Hintojen nousun ohella kotitalouksien elämiseen vaikuttaa myös tulokehitys. Tilastokeskuksen mukaan palkat ovat reaalisesti laskeneet noin viisi prosenttia kuluvan vuoden aikana. Inflaatio heikentää rahan arvoa, kun tavarat ja palvelut kallistuvat tulojen pysyessä entisellään.

Toistaiseksi on tiedossa, että vain eläkeläiset saavat varman korjauksen tuloihinsa ensi vuonna.

Ns. taitettu eläkeindeksi tuo eläkkeisiin normaalia suuremman korotuksen, joka vastaan inflaatiota. Tosin eläkkeet ovat sitä ennen jääneet jo useana vuonna jälkeen muusta tulokehityksestä. Taitettu indeksi tarkoittaa, että eläkkeitä korotetaan laskelmalla, jossa kuluttajahintojen painoarvona on 80 ja palkkakehityksen 20 prosenttia.

Kommentit

Kommentit

Mihinkä kategoriaan kuuluvat yksinhuoltaja-äidit jotka ovat omia lapsiaan hoitavia sinkkunaisia?

Tällä hetkellä eläminen on tautisen vaikeaa ainakin jos on sellainen huoltaja joka hankkii elantonsa ihan vanhanaikaisesti työtä tekemällä eikä käytä avustuksia. Lasten kouluun ja harrastuksiin sekä tietenkin asumiseen ja elämiseen menee paljon rahaa jos perhettä elättää vain yksi elattäjä. Joka siis usein on sinkku.

Janika

Jos heittäytyy yksinhuoltajaksi niin on ottanut tietoisen riskin ,eihän kukaan auta huonosti menystyviä yrittäjiäkään.Joku raja pitää olla mihin yhteiskunnan rahavarat laitetaan.Kaksin aina paremmin ja kun yksi jättää niin toinen tilalle.

anonyymi (ei varmistettu)

Yrittäjä syö pöydästäsi: Yrittäjät eivät kyllä saa minkäänlaisia tukia, jos kyseessä on kaupan alan yritys. Finnvera ei rahoita ko. alan yrityksiä. Lisäksi yrittäjä maksaa noin 60% veroina ja muina sivukuluina tulosta. Yrittäjä ei ole työnhakukelpoinen henkilö työvoimatoimiston näkökulmasta. Yrittäjä maksaa siis veroja ja muita maksuja 2-3x palkansaajaan nähden eikä saa mitään tukia mistään, jos kaupan alan yritys. Yrittäjä ei tee 7,5h työpäivää 5pv viikossa, vaan 12h päivää 6pv viikossa. Eli melko harva yrittäjä syö muusta kuin omasta pöydästä saati että ehtisi nauttia mahdollisista tuista.

Niko Salokoski (ei varmistettu)

"Hjaa" jauhaa sovinistista kivikautista p...kaa. Kuka sinutkin sairaalassa tai vanhainkodissa hoitaa, jos kukaan ei enää tee lapsia tähän maahan? Lapsi on tulevaisuuden aikuinen, työntekijä ja veronmaksaja.

Sinkuilla vallitsee yleinen näköalattomuus. Kun he ja heidän geeninsä eivät ole ikuisia, ei millään ole mitään väliä. Oma napa pyörii lähimpänä - ja ainoana.

Ja asiaan. Totta. Vaihteeksi olen Pietilän kanssa erittäin samaa mieltä. Eläkeläiset ja lapsiperheet ovat kovilla jo nyt. Perheen perustaminen ja koossa pitäminen alkaa olla harvinaislaatuista puuhaa. Jos nyt kuitenkin hetkeksi ajattelee elämää ja tulevaisuutta vähän laajemmin, niin mikä tai kuka täällä on sen tärkeämpi henkilö kuin lapsi?

Pirkko-Pietari (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun

Rahan Perässä

A-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien sekä Turkulaisen vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009. Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.