Tervetuloa Aamupostin blogeihin!

Aamuposti tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia paikallisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

 

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa tiettyyn blogiin.

24.3.2011 - 13.45

Köyhä maksaa aina kalliisti

Kenellä on varaa maksaa rahasta 26 prosentin korko? Suomalaisilla pikavippien ottajilla on. Viime vuoden kolmena viimeisenä kuukautena suomalaiset ottivat pikavippejä 65 miljoonalla eurolla Lainoja oli lukumääräisesti runsaat 300.000 kappaletta. Pikavipeistä maksettiin samaan aikaan kaikkiaan 17 miljoonan euron korot ja muut kulut. Tämän mukaan pikavippejä maksettiin 26 prosentin korko. Samaan aikaan poliittiset päättäjät ovat huolissaan asuntoluottojen kallistumisesta nykyisestä parista prosentista ehkä 4-5 prosenttiin. Kuka on huolissaan pikavipeistä?

Luottomarkkinat ovat jakautuneet vinosti kahtia. Toiset kotitaloudet ottavat kasvavalla vauhdilla uusia asuntoluottoja. Niiden kokonaismäärä oli 2010 lopussa 80 miljardia euroa. Näiden luottojen vakuuksina oli vakituinen tai vapaa-ajan asunto. Asuntoluotot kasvoivat noin 7 prosenttia edellisestä vuodesta. Uusia asuntoluottoja kotitaloudet nostivat yhteensä 5 miljardia euroa syys-joulukuussa 2010.

Nuoret velkakoukussa

Pikavippejä ottavat useimmiten nuoret ja jatkuvissa maksuvaikeuksissa olevat kotitaloudet. Keskimääräisen pikavipin koko oli 214 euroa ja se maksettiin takaisin noin 32 päivässä. Laina-ajan kuluessa velalle kertyi kustannuksia keskimäärin 55 euroa eli maksettavaksi tuli keskimäärin 270 euroa.

Pikavipeillä ei ole vakuutta ja siksi niistä perittävät korot ja hoitomaksut ovat suunnattoman suuria verrattuna normaaleihin pankkien kulutusluottoihin tai osamaksukauppaan.

Sata miljardia velkaa

Kotitalouksien luottokanta oli 2010 joulukuun lopussa yhteensä 104 miljardia euroa, josta Kulutusluottoja ja opintolainoja oli vajaa 15 miljardia euroa. Luotot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna noin 6 prosenttia.

Yritysten luottokanta oli samaan aikaan yhteensä runsaat 73 miljardia euroa. Syys-joulukuussa yritystoimintaa varten nostettiin uusia luottoja runsaat kymmenen miljardia euroa.

A-P. Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.

Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.

Kommentit (82)

Kommentit

Ylipäätänsä maksuvaraton ihminen joutuu maksamaan esimerkiksi maksuviivästysten myötä kuluja ja korkoja kohtuuttomia summia. Perintäyhtiöt ovat tuottoa tavoittelevia yhtiöitä, jotka usein rikkovat jopa lakia liian suurien perintä kulujen veloittamisella. Ihminen saattaa ajautua tähän kierteeseen tahtomattaan elämän tilanteiden muuttuessa ja apua ei usein kehdata hakea ja se on myöskin hyvin vaikeasti tavoiteltavissa. Mielestäni on törkeää että kunnat ja julkishallinto ovat myöskin ulkoistaneet perinnän yksityisille yrityksille, kyseessä on raaka bisnes jonka tuotot maksaa maksuvaraton tai muuten ahdingossa oleva ihminen. Pahoinvoinnilla on myös heijastusvaikutuksia jotka vaikuttavat mm. itsemurhatilastoihin, terveydentiloihin, perheiden pahoinvointiin, erotilastoihin jne.... Mielestäni perintän voitaisiin keskittää lainsäädännöllä julkiselle sektorille, jolloin perintä pystyttäisiin tuottamaan kustannustehokkaasti ja valvotusti. Tässä olisi myös etuna se että eri viranomaiset (kela, sosiaalivirastot, kihlakunnanvirastot) pystysivät kommunikoimaan keskenään ja arvioimaan velallisen tilannetta objektiivisesti.

pexu (ei varmistettu)

...ihan hyvä huomio, ei vain ole tahtoa tehdä niin...
olikohan ennenkäänn paremmin? tai silloinkin yksilö eli velanantaja päätti, mitä ja miten tekee...moni torppari (ennenvanhaan) ja vuokralainen tai sairas joutui samaan tilansteeseen..kuka nyt omia rahojaaan jakelisi muille???

masat (ei varmistettu)

"Lainasumma, aika ja kustannukset
14 vrk:n lainat:
Ikä Laina Kustannus Lainan kokonaiskustannus Todellinen vuosikorko
18 50,00 12,00 62,00 823,26 %" ...jätin puljun nimen pois... mutta ja että semmonen 26%

Tarkkailija

Eduskunta sallii tällaisen kiskonnan. Miettikäähän vähän, ketä äänestätte. Herää kysymys miksi sallivat? Ei kai vain ole omia bisneskuvioita mukana?
Kaikki kytkökset esiin..
Persutkin eivät alkaneet poistaa puolueiden vaalitukia, vaan olivat samalla linjalla muiden hallituspuolueiden ja demarien kanssa. Eli sallivat veronmaksajien rahankäytön puoluetukiin edelleen. Aika ihmeellistä kansanarvostusta. Ja tulette näkemään vielä monia persujen suurisuisia lupausten pettämisiä. Mitä jäi käteen Eu,ssa olosta. Kertokaa mitä persut sai aikaan, kun suurella suulla mentiin?
Listaa esiin!!!

Heikki Parviainen

Miten tuo yksityishenkilöiden holtiton rahankäyttö ja pikavipit liittyy pelkästään persuihin? Jos odotetaan puoluetukien poistamista, niin eikö tasapuolisesti sen pitäisi koskea kaikkia puolueita. Eihän ne persut ole kaikkein suurimpina ryhminä olleetkaan EU-parlamentissa, vaan Kokoomus, Keskusta ja SDp. Miksi et ihmettele, että miksi nämä puolueet eivät ole saaneet mitään aikaiseksi? Taidat olla vaan persuvihaaja.
Kyllä ihmisten pitää itse ottaa vastuuta omasta rahankäytöstä, jos ei ole rahaa, niin kulutus se mukaiseksi. Nykyisinhän kaikki saavat sossusta ja Kelasta rahaa elämiseen, että kukaan ei täällä näänny nälkään.

veroja Helsingi... (ei varmistettu)

Puoluetoiminta vaatii rahaa, jonka saamiseksi on kolme vaihtoehtoa:
- Valtio rahoittaa puoluetta ja kunnat puolueitten kunnallisjärjestöjä.
- Puoluejäsenten maksamilla jäsenmaksuilla kustannetaan puoluetoiminta.
- Ulkopuoliset tahot (yksityishenkilöt ja yhtiöt) rahoittavat puoluetoiminnan.

Mikä vaihtoehto... (ei varmistettu)

Eiköhän lainanottaja itse päätä että millä korolla lainansa ottaa.Yhteiskunnan tehtävä ei ole huolehtia yksityis asioista yleensäkään.

Anonyymi (ei varmistettu)

Yksityisasiat ovat vain kovin liki IHMISOIKEUKSIA, joten hoopoa väittää tuollaista, jos eivät hoida asioita niin, että ihmiset saavat hyvinvointiin riittävästi tuloja. Aivan raittiina ja kunnostani huoltapitävänä naisena ovat stressanneet työkyvyttömäksi "pilkkahintaisella palkalla" tai "orja palkalla", kun alas ajoivat tulot jo 1990-luvun alusta asti. Jos olisivat kaikille tehneet samoin, niin olisi kehitysmaan elintaso. Terveydenhoitoa pidetäänkin jo Mongolian tasoisena! Itse en ole ottanut lainaa 10 vuoteen ja velatkin on maksettu kauan sitten. Hyvä ettei hermot ole romahtaneet köyhyyden kurimuksessa Jeesuksen ansiosta, mutta harvalla Häntä on turvana, joten velkakierre tulee melko varmasti, kun ei varat riitä elämiseen.

S.H (ei varmistettu)

Ääntestäkää SDP:tä niin asiat korjaantuu! Turha sitten on vaalien jälkeen itkeä asioista, nyt on meidän aika vaikuttaa kuka päättää! SDP on oikeudenmukaisin ja työläisiä ajatteleva puolue!

Ankkuuu (ei varmistettu)

Harmi vain demareille (näin eläkeläisiä ajatellen), että ainoa pitkään eduskunnassa ollut Kimmo Kiljunen putosi. Hän oli ainoa, joka täysipainoisesti ajoi taitetun indeksin muuttamista puoliväli-indeksiksi.

Freelancer

Äänestäjät päättävät... oli vasemmalla ja/tai oikealla kuka tahansa... eivätkä selitykset á la "etelän metia" tai "kapitalistista hapatusta" ole tietysti ihan tyystin vailla merkitystä nekään... pitäähän elämässä huumoriakin olla :-)

Tarkkailija

Peitilä puhuu ihan viisaita. Nykyään voi hakea <a href="http://www.lainaa-nopeasti.info/lainaa-ilman-vakuuksia/">lainaa ilman vakuuksia</a> monesta paikasta sen kummemmin perehtymättä asiaan. Esimerkkinä sanotaanko vaikka <a href="http://www.lainatieto.com/pikavippi-50-euroa/">pikavippi 50 euroa</a> on saatavissa todella monesta paikasta ja helposti. Näihin voisikin tulla enemmän sääntöjä tai ainakin valistusta.

Puuhevonen (ei varmistettu)

Mutta mietitäämpä miksi ottaa lainaa? Onko se ihan tarpeellista? Lainaotto tarkoittaa aina sitä, että pyritään elämään leveämmin ja yli varojen? Miksi ei voi säästää siihen taulu TV ostamiseen? Pitääkö auto olla aina viimeisen päälle kun ajatellaan sen todellista käyttötarkoitusta helpottaakeen omaa elämää. Kenelle me halutaan näyttää toiselle kun uusi auto? Köyhempi ja keskituloinen haluaa ja kokee, että on rikkautta kun paljon hyödykkeitä ympärillä, silloin elää jo valheessa. Säästäkää sitä taloa varten niin sitten se on puhtaasti oma ja siitä voi hyvällä omalla tunnolla kehuakkin.

Sutinen s (ei varmistettu)

Miettikäähän paljonko maksamme jokaisesta ansaitsemastamme eurosta veroa, palkkavero, kiinteistövero, perintövero, veroa jokaisesta ostoksesta, siirtää rahaa muihin maihin, joissa on osattu ELÄÄ, me olemme maksaneet ja maksamme taatusti taas ... huh, huh kannattaisi olla tekemättä mitään ja syödä luonnon antimia, omistamatta mitään - hölmöläisten hommaa! Kaikkeen mekin tyydymme!

tällaisia me olemme (ei varmistettu)

Oikeesti köyhäily on kivaa, vain silloin, kun pankissa on rutkasti rahaa.
Rikkaat osaavat säästää monessa.
Säästyy, kun syö ilmasia lounaita ja nauttii autoedusta.
Köyhä saa nauttia ilmaiseksi ihanasta luonnosta, onhan sekin jotain.

luonnossa liikkuja (ei varmistettu)

Haluaisin tuoda yhden näkökulman lisää tähän. Nimittäin isommat lainat eli <a href="http://www.kulutusluotto.org/">kulutusluotot</a>. Ne on tavallaan hyviä, sillä korko on maltillisempi kuin vipeissä ja moni vippiongelmainen voi säästää paljon yhdistämällä vipit yhdeksi lainaksi jota maksaa pois, mutta silti hän maksaa paljon enemmän korkoa kuin ehkä pankkilainalla. Toisaalta tälläiseen tarkoitukseen ei kyllä helposti pankkilainaa heru, varsinkin vippikierteessä. Koronkiskontaa tai ei, mutta kannattaa perehtyä ja vaikka olisi köyhä niin ei kannata olla tyhmä.

ravi (ei varmistettu)

Ei pidä tuijottaa pelkkää korkoa, vaan katsoa myös paljonko pitää maksaa euroissa takaisin lainatun pääoman päälle. Asuntolainassa vuosikorko voi olla alhainen, mutta moni maksaa 20-25% euroissa päoman päälle. Samat prosentit pikavipeissä on kiskontaa, mutta asuntolainassa luonnolliset?

Eräs vaan (ei varmistettu)

Itse en rinnastaisi näitä lainoja kyllä asuntolainaan. Riskiprofiili lainanantajalle on eri, ne ovat vakuudettomia sekä laina-aika suhteellisen lyhyt. En silti niitä kannata. Mutta kun katsoo muutamat pienemmät <a href="http://www.lainatieto.com/">lainat</a> läpi, niin huomaa että harva lainaisi edes noilla koroilla tuntemattomille rahaa. Ehkä yksi vitsauksista on, että haetaan <a href="http://www.lainatieto.com/lainaa-heti/">lainaa heti</a> sen enempää miettimättä. Toisaalta mielestäni ihmisillä pitää vapaassa maassa olla myös siihen mahdollisuus. Nämä rahathan ei tutkitusti yleensä mene juhlimiseen vaan arjen kuluihin.

Hantsu (ei varmistettu)

Pikavippi on kuin peliriippuvuus, useimmille.

Yrityspuolella pelataan taas tuilla ja pankkien antamilla riskeillä

Jokatapauksessa pelinhenki on se, että jos riskit voit siirtää toiselle, niin se on puolivoittoa.

Verotimistonkepponen (ei varmistettu)

Mitä mieltä Yle-verosta?
Kaikki yli 21875 euroa vuodessa tienaavat maksavat saman verran eli 140 euroa/nenä.
Tähän tulorajaan asti 0,64% tuloista ja alle 7813 euroa tienaavat eivät maksa mitään.

Nykyiseen TV-maksuun miltei kaikki vaihtoehdot on parempia missä maksu tosiaan pitää maksaa eikä riitä että vain jättää oven avaamatta tarkastajalle.

Tuloeroja kun on kuitenkin yritetty kaventaa, joka nyt tänä vuonna taisi olla 0.2%
YLEn mukaan keskituloinen palkansaaja tienaa 40 000 euroa vuodessa, olisiko ollut kohtuullista vetää raja tähän ja kaikki sen alle tienaavat olisivat maksaneet 0,35% tuloistaan?
Viivan alle olisi jäänyt aivan eri summa koska eiköhän pienituloiset rahoita suurimman osan YLE:n rahoituksesta koska heitä on määrällisesti enemmän.

Kuka tietää jos 2014 tuo prosentti onkin 1,5% kun ei YLE:lle tämä riittänytkään.

Kuitenkin mielestäni tämä on paljon parempi kuin tämä nykyinen järjestelmä, mutta onko se silti täysin oikeuden mukainen?
Palkankorotukset tulevat kaikille prosentuaalisesti saman suuruisina oli tulot sitten 21875 tai 40000 euroa vuodessa.

Robin Hood (ei varmistettu)

tuota systeemiä voisi myös käyttää palkankorotuksiin,kun tulee esim. 2% korotus ja pannaan tuo sama raja noin 2200e/kk tekee se 44e. ja olkoon se maximi korotus,vaikka tienaisi sen 6000e niin korotus 44e. tuleeko seuraavaksi vaikkapa sosiaalivero ja samalla systeemillä kuin ylevero ja sen jälkeen seuraava ja seuraava pikkusen hirvittää nyt kun pää on saatu auki

rane

Vero passaa minulle erinomaisesti, mutta näköjään hyvätuloiset pariskunnat ovat
toista mieltä.
Yhden silmäparin talous, keskitulot, niin maksu noin puolet entisestä puolet entisestä.
Ikuisuuskysymys, joka hoidettiin demariministerin johdolla parissa kuukaudessa kokoomuksen
vuositolkulla siihen rahaa ja aikaa käyttäen!!!

TV X (ei varmistettu)

Toimittaja käyttää sanaa köyhät uudessa merkityksessa eli tarkoittaa sillä ihmistä joka ei osaa hoitaa raha-asioitaan ja on siksi epäluotettava lainan ottaja, joka saadakseen lainaa maksaa enemmän. Vielä tähän asti köyhällä tarkoitettiin ihmistä, jonka tulot ovat pienet. Ovatko Kreikkalaiset, Italialaiset ja Espanjalaiset köyhiä, kun maksavat Suomea korkeampaa korkoa ? Ei väite tietenkään ole.

Köyhätkin osaa ... (ei varmistettu)

Köyhyyttä mitataan nykyään joko suhteellisesti tai absoluuttisesti. Suhteellinen mittaustapa mittaa tulotasoa verrattuna muuhun väestöön ja absoluuttinen esim. ruokakorilla henkilön toimeentuloa.

Tarkkailija

Suhteelisesti mitattuna köyhyys ei koskaan poistu. Tämä on tietyille poliittisille rymittymille elinehto. Jos eriarvoisuutta halutaan poistaa, joudutaan tinkimään tehokkuudesta eli taloudellisesta kasvusta. Jos kakku pitää jakaa tasan, niin kakku on pienempi. Mutta köyhyyteen suhteelliseen sillä ei ole merkitystä. Suhteellinen köyhyys ei ole luonnonvoima, vaan analyyttinen tosi laki kaikissa mahdollisissa maailmoissa. Näin viisaimpien Nobelistien mukaan. Kannattaisi joidenkin lukea 2011 Nobel-esitelmät, jos väittää että eriarvoisuuden vähentäminen kakun jaossa ei merkitse pienempää kakkua. Kaikki ei vaan voi saada, vaikka kuinka niin puhuisi.

Eriarvoisuus vs... (ei varmistettu)

Eräs tuntemani henkilö saa eläkettä alle 1000 euroa kk:ssa. Hänelle tuli ns. verot ensimmäiseltä eläkevuodeltaan n. 400 euroa. Niistä on valitettu, mutta vastaausta ei ole vielä tullut, elikä maksettava ne on. Nyt hän maksaa niitä vähitellen eläkkeestään.
Jotkut suurituloiset eivät maksa veroja ollenkaan ei ainakaan presidentti, että onko tämä oikein ja kohtuullista ?

yksi sitkeä nainen (ei varmistettu)

Vasemmiston saavutus tämä 1000 € tulosta 400€ veroa. Jotta vasemmiston rakentama hyvinvointivaltio ja sen vasemmistolle mahdollistamat suojatyöpaikat pystytään rahoittamaan. On tämä surullista, tämä köyhien kyykytys kaasuputki Lipposen ja taaksepäin haikailevan Halosen johdolla, joiden paratiisissa veroprosentti olisi 100%.

Vasemmisto verottaa (ei varmistettu)

Tosiasiassa maksattaminen johtuu lullukkasukupolven intohimoisesta halusta saada aina ja kaikki muiden kustantamana... kyläkoulut, kivijalkaterkkarit, koulukyydit, lastentarhat naapuriin...

Tarkkailija

65 M€lainaa , korkoja 17 M€... kyllä suoraan laskettuna korkoa 26% .. kuluttajasuojalain mukainen korkoon kuitenkin aivan toista luokkaa (rehelliset rahlaitokset joutuvat ilmoittamaan todellisen koron kuluttansuojalain mukaisena)..
Eli tuossa 65M€ tapauksessa korko olisi luokkaa ... 17M€/2*52=442M€ = 680%

Pankista kun olisi otettu kulutusluottoina tuo 65M€ niin korko euroina olisi luokkaa... 200 000€ ... aika iso ero jos vertaa 200 000 tuohon 17 000 000 euroon...

Anzzi (ei varmistettu)

Ennen vanhaan oli sanonta: Suu säkkiä myöten, tämän sanonnan jokainen varmasti ymmärtää. Toinenkin sanonta tulee mieleeni: Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa.

yksi sitkeä nainen (ei varmistettu)

Ei olisi rikkaita, jos ei olisi köyhiä kynittävänä.
Pikavippifimat on rikollista toimintaa, jota saa laillisesti harjoittaa.

Niin täällä on monta muutakin laillistettua rikollisuutta harjoittavaa yrittäjää ja elinkeinoksi kutsuttua alaa.

Yrittäjyys perustuu aina enemmän tai vähemmän vilpilliseen toimintaan.
REHELLISTÄ YRITTÄJÄÄ ei ole keksittykään!!

Epärehellisyys ... (ei varmistettu)

Ei olisi rikkaita, jos ei olisi köyhiä kynittävänä.
Pikavippifimat on rikollista toimintaa, jota saa laillisesti harjoittaa.

Niin täällä on monta muutakin laillistettua rikollisuutta harjoittavaa yrittäjää ja elinkeinoksi kutsuttua alaa.

Yrittäjyys perustuu aina enemmän tai vähemmän vilpilliseen toimintaan.
REHELLISTÄ YRITTÄJÄÄ ei ole keksittykään!!

Epärehellisyys ... (ei varmistettu)

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Jos nykyinen velkataakan kasvattaminen perustuu valtiotasolla epärealistisiin kasvuodotuksiin, miksipä kotitalouksien lainan otto eroaisi tästä harhakuvasta.

<a href="http://www.24rahoitus.info/kulutusluottoa-hae-vakuudetonta-lainaa.html">... tai pikavippi ei ole ratkaisu rahapulaan mutta helpottaa sitä väliaikaisesti. Oikea ratkaisu olisi miettiä kulutustottumuksia ja sitä, mitä oikeasti tarvitsemme.

Reaaliteetit käteen (ei varmistettu)

Hyväntekeväisyys on kyseenalaisetettava.

Niin sanotut hyväntekijät, kuten esim. uskonlahkot, jotka harjoittavat ruokajakelua täälläkin Nummelassa, heillä ei ole mitään kontrollia siinä hommassa.

Sieltä saavat hyväosaiset työssäkäyvät rohmuta ruokaa vuodesta toiseen ja niin paljon kuin AUTOON mahtuu!

Kukaan ei tee pyytetöntä työtä toisten hyväksi!
Ei ainakaan uskovaiset!
Mitä hyötyvät nämä n.s. hyväntekijät palveluksistaan?
Kuorivatko kermat päältä?
Elävätkö köyhien kustannuksella?
Niin epäilen.

Hyväntekeväisyydelle loppu, yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta meistä kaikista!

Köyhyys poistet... (ei varmistettu)

Etkö uskaltanut tai kehdannut mennä leipäjonoon, kun näin katkerasti seuraat salaa mitä ne muut tekevät.
Mene reilusti leipäjonoon et siitä muutu sen huonommaksi, vaikka naapurisikin olisi siellä.
Ja jos paremmin haluat tutustua tähän ruoan jakeluun ja päästä niitä kermoja päältä kuorimaan, niin ilmoittaudu ensi kerralla vapaaehtoiseksi heitä kyllä tarvitaan, mutta kateellisia ei tarvita missään he vievät kalatkin vedestä.

Ellinoora (ei varmistettu)

Sivut

Osallistu keskusteluun

Rahan Perässä

A-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien sekä Turkulaisen vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009. Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.