Tervetuloa Aamupostin blogeihin!

Aamuposti tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia paikallisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

 

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa tiettyyn blogiin.

25.1.2011 - 13.41

Vastuuta ei voi ulkoistaa

OP-Pohjola sai kolauksen, kun sen palvelujärjestelmä romahti. Verkkopankin ja konttoreiden sulkeminen olivat seurauksena tietoliikennejärjestelmän äkkipysähdyksestä. OP-Pohjola oli vähän aikaa sitten siirtänyt palvelujärjestelmänsä Tieto-nimisen yrityksen hoitoon. Pankki oli ulkoistanut toimintojaan, kuten tuhannet muut yritykset viime vuosina. Ulkoistamisen seurauksena myös kymmenet tuhannet suomalaiset ovat vaihtaneet työnantajaa, kun työ on saanut uuden isännän mutta tuotettu palvelu on edelleen annettu asiakkaalle samanlaisena kuin aikaisemminkin. OP-Pohjola sai kokea ikävimmän ulkoistamisen lieveilmiön. Pankki joutuu kantamaan palvelukatkoksen kaikki huonot puolet, vaikka ongelmista olisikin vastuussa ulkoistuksen vastaanottanut yritys. Seuraava ulkoistuksen aalto koskee kunta- ja terveyspalveluja.

Omia toimintojaan ulkoistaneista yrityksistä kolmannes on tyytymättömiä tai jopa täysin tyytymättömiä toiminnan onnistumiseen. Toimintojen siirtäminen uudelle tekijälle on hyvin usein laskenut palvelun laatua, aiheuttanut lisäkustannuksia ja ennakoidut säästöt ovat jääneet saavuttamatta.

Kansainvälisten kokemusten mukaan jopa 80 prosenttia ulkoistamissopimuksista joudutaan neuvottelemaan uudelleen sopimuskauden kuluessa, mikä kuvastaa hankkeiden heikkoa vaikeusastetta ja onnistumista.

Asiantuntijoiden mukaan ulkoistukset tulevat jatkumaan erityisesti tietotekniikassa ja taloushallinnossa.

Viimeisten 10 vuoden kuluessa suurimmat ulkoistushankkeet ovat liittyneet kokonaisten tehtaiden ja toimialojen siirtämiseen Kiinaan tai Intiaan. Seuraavana sijoituskohteina tulevat olevaan entisen Itä-Euroopan maat ja Afrikka.

Pienetkin teollisuusyritykset ovat ulkoistaneet kunnossapitoaan. Tähän liittyvät suurimmat ay-poliittiset kiistat ovat koskeneet paperiteollisuuden kunnossapito- ja siivoustöiden siirtämistä yritysten ulkopuolelle.

Julkiset palvelut ulkoistukseen

Julkisen talouden rahoituskriisin seurauksena tullaan ulkoistamaan kuntien terveys-, vanhus-, nuoriso- ja lastenhoitopalveluja sekä kuntien perinteisiä hallinnollisia toimintoja. Tavoitteena on saavuttaa ainakin 10 prosentin kustannussäästöt.

Myös valtiohallinnossa suunnitellaan perinteisten viranomaistoimintojen siirtämistä toisille tahoille. Rannikkoliikenteen luotsaustoiminta on jo siirretty valtion kokonaan omistamalle luotsausosakeyhtiölle ja Pietarin Suomen-konsulaatin viisumipalvelut hoitaa nykyään kansainvälinen yritys.

Parhaillaan suunnitellaan Helsingin sairaanhoitopiirin (HUS) sairaalatilojen antamista yksityisten yritysten käyttöön ilta-, yö- ja viikonloppuisin. Tässäkin on kyse toimintojen ja tilojen ulkoistamisesta, jolla tavoitellaan suurempaa tehokkuutta.

A-P. Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.

Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.

Kommentit

Kommentit

Naulan kantaan, vastuuta ei pitäisi voida ulkoistaa.
Mielenkiintoinen kysymys onkin, kuka kantaa vastuun esim. hoitovirheestä, jos sen on tehnyt pätkätyötä tekevä keikkalääkäri? Entä esimerkiksi asiakirjojen mahdolliset korjauspyynnöt - kuka ne käsittelee, jos lääkäri on ollut satunnainen ja jo poissa maisemista korjauspyynnön saapuessa. Entä miten voidaan taata vastuullinen terveydenhoito pitkän linjan suunnitelmineen, jos homma on ulkoistettu satunnaistyövoiman varaan? Säästöjä ei varmasti tule syntymään terveydenhoidon tason kärsimättä, mutta jos niitä väkisin pyritään luomaan, niin syntyvät ne kyllä herkästi kansalaisten hyvinvoinnin hinnalla.

Jo nyt on kokemuksia siitä, miten äärimmilleen kilpailetut yritykset toimivat. Ne pyrkivät nipistämään palvelut sellaiseen kuosiin, että voittoa syntyy sillä rahalla, joka käytettävissä on. Mikään yritys ei kauaa pysy pystyssä, jos ei voittoa synny - se on liike-elämän perustotuus. Jos esimerkiksi ruoka-annoksesta maksetaan neljän euron sijaan kolme, niin nipistetään raha kastikkeesta ja lisukkeista. Näin pysyy liikeyrityksen saama tulo tavoitteissaan.

Jos ja kun terveydenhuoltoa aletaan ulkoistaa, olisi hyvä saattaa kilpailutusspeksit avoimesti kansalaisten tietoon. Esim. tulostavoitteet kiinnostavat kovasti. Jos tarkoituksena on alunperinkin hoitaa vain tietty prosenttimäärä potilaista, olisi kohtuullista informoida siitä veronmaksajia, jotta tietävät mihin verorahat ko. kunnassa menevät. Myös hoidon priorisointikäytäntö olisi hyvä julkistaa. Avoimesti voisi myös pyytää liikeyritykseltä selonteon siitä, mistä menoista tavoiteltu säästö nipistetään.

Jo nyt tuntuu ainakin erikoissairaanhoito käsittävän hoitotakuun siten, että se on oikeus jonotuttaa potilasta hoitotakuun verran enemmänkin kuin velvollisuus hoitaa potilas takuuajan raameissa. Tähän on tuskin ainakaan helpotusta tulossa ulkoistamisien myötä.

Liukuhihnatyö terveydenhuollossa sen kun lisääntyy ja voi, jos eteen tuleekin tapaus, joka ei sovi valmiiseen hoitoprosessin raamiin - ihmisellä kun voi olla tavanomaista kausiflunssaa pahempi tauti tai useampia hoitoon vaikuttavia sairauksia yhtä aikaan - niin sitten ollaan ihmeissään, mutta kun aikaa ei ole ihmetellä, jää potilas hoidotta tai saa vääränlaisen hoidon.

Jos nyt kuitenkin julkisen terveydenhuollon laajempaan ulkoistamiseen mennään, toivoisin että koko toimintaan kauttaaltaan käytetään liike-elämän sääntöjä. Liike-elämässä ei juurikaan ole sijaa epäpäteville tai epäystävällisille työntekijöille. Jos ei hoitotulosta synny, niin ei kun porukka yt-neuvotteluihin ja uutta jengiä taloon. Samoin käyköön, jos asiantuntijalausuntoja laaditaan huterin perustein - ei kun pihalle! Asiakastyytyväisyyskyselyt aktiiviseen käyttöön ja kaikki yksiköt, jotka niistä tuovat huonoja tuloksia vaihtoon tai koulun penkille.

Kannattaa kuitenkin miettiä, miten käy jos terveydenhuollon johdosta otetaan lääkäri pois ja tilalle laitetaan tulostavoitteinen yritysjohtaja, joka kylmästi tulosparametreihin tuijottaen hallinnoi ihmishenkiä. Tulosta voisi toki syntyä, jos tulosparametrit olisivat vaikkapa hoitotulos, hoitovirheiden puuttuminen, aikataulussa pysyminen, riittävä vastaanottoaika, palvelujen hyvä saatavuus, kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu ja asiakastyytyväisyys. Nämä eivät kuitenkaan ole yrityselämän käyttämiä parametrejä, vaan siellä vallitsee raha ja jatkuva voiton ja kasvun tavoittelu.

Nyt ennen vaaleja kannattaa kysellä kansanedustajiltaan, mikä heidän kantansa on vastuullisen terveydenhoidon osalta ja miten he terveydenhuollon toteuttaisivat. Vastaukset eivät välttämättä ole rehellisiä, mutta ainakin räikeimmät tapaukset voisi siten karsia pois päättäjien joukosta.

Mietitäänkö vie... (ei varmistettu)

Vastuun ulkoistamisesta on hyviä esimerkkejä myös keskusteluketjussa: "Miten hukata potilastiedot ja samalla vastuu". Itse näkisin terveydenhuollon vastuun ulkoistamisessa paljon ongelmia. Jos olette samaa mieltä, niin kertokaa kokemuksistanne. Nyt vaalien alla on oikea aika vaikuttaa ja kannattaa myös valita ehdokkaansa viisaasti.

Kohta potilaat ... (ei varmistettu)

Kaupungin päättäjät ovat huippuesimerkki ulkoistamisesta. Yleensä kaikki asiat ovat olleet konsulttien selvitettävänä. Lopputuloksena saadaan suuri konsultointilasku suunnitelmineen ja virheineen. Konsultin nimikettä kun voi käyttää kuka tahansa, yleensä sellainen henkilö joka ei ole pärjännyt omalla alallaaan. Virheiden syyllisiä etsittäessä yritetään syyt vierittää konsulttiyhtiölle, jota ei enää ole olemassa, vaan henkilö on jo tekemässä uusia bisneksiä.

kooäm (ei varmistettu)

Ja yleensä noi konsulttiyritykset ovat olleet kaupungin virkamiesten tai määrättyä puoluetta lähellä olevia puulaakeja,joissa hämärähemmot häärii ja rahat taskuunsa käärii.

Syyllisiä sitten etsitään raastuvassa,jossa tietysti kaikki kiistää syyllistyneensä mihinkään rikokseen.On se tässäkin kaupungissa nähty,kun on konsulttipalkkioita jaettu kaverile kanssa periaatteella.

Ubuntu-10

Nimimerkki "MASKU": silloin asiat olivat hyvällä tolalla kun maksut hoidettiin oravannahoilla. Niistä jouduttiin luopumaan kun karvat tukkivat pajatsot :-)

Tarkkailija

Ulkoistus on taitolaji, ja perusvirkamies ei osaa sitä tarpeeksi hyvin osatakseen ulkoistaa myös sen vastuun ja määritelläkseen riittävän palvelutason.
Kunnissa pitäisikin olla erikoishenkilö tähän osaamisalueeseen, jos ulkoistusta edes harkitaan.

Mint 10.10 (ei varmistettu)

Ulkoistuksen osaaminen kannattaa ostaa ulkopuoliselta konsultilta. Viimeinen virhe on palkata Monkolaan joku "miettimään" kuinka ulkoistetaan... siellä on jo sen tason mietiskelijöitä niin paljon, että tyhjät päät kolisevat yhteen käytävillä... ja kahvihuone_i_ssa :-(

Tarkkailija

Siinähän sitä säästöä syntyy kun ensin maksetaan konsultille, joka ulkoistaa ja sitten siitä ulkoistuksesta yritykselle, jonka päätavoite on tehdä voittoa eli käyttää mahdollisimman suuri osa sinne maksetuista varoista omaan tiliin - eipä jää sitäkään vähää potilaiden hoitamiseen...

Hölmöläisiä taa... (ei varmistettu)

Miu mau mou...taitaa täälläkin vilistä rahanhimoisia konsultteja kynäilemässä...
Kyllä julkisten hankintojen asiakirjoja seuraamalla saisi sellaisen kuvan, että ulkoilutus on osattu, siinä ei ole ongelman ydin ainakaan terveydenhuollon suhteen. On meinaan asetettu selkeät säästötavoitteet ja niille kriteeritkin: vähemmän potilaita päivystykseen, vähemmän lähetteitä erikoissairaanhoitoon jne.

Hiiri häntää he... (ei varmistettu)

Ulkoistamisen huippuesimerkki oli kun palkattiin konsultti poistamaan Hyrylän terveyskeskuksen ruuhkia. Ratkaisu oli että puretaan terveyskeskus niin jonot häviää.

koäm (ei varmistettu)

Konsultin käyttö on pelkästään vastuun pakoilua, koska konsulttihan vain puhtaaksi kirjoittaa virkamiesten kannan. Jos konsultin lausunto saa vastusta, syy on konsultin.

ihmettelen (ei varmistettu)

Joo, se on helppo kutsua konsultti paikalle, kun on tiedossa projekti, jossa ei haluta tahrata omia käsiä. Konsultti sitten tekee likaisen työn ja kun väki on tyytymätön ratkaisuun, voi aina syyttää ulkopuolista ja antaa ymmärtää, että on asiaan osaton. Vastuun pakoilua alusta loppuun.

Kas kumma (ei varmistettu)

Ei tässä yhteiskunnassa kukaan kanna vastuuta. Ei virkamiehet, eikä kukaan politiikoista.
Jos huudat ja esität vastuun kantamisen vaateita, niin saat itse vastustusta kun et ole herrojen hyvä kaveri. Jo alkaa selkäänpuukottajia löytymään.

Heikki Parviainen

Yksi mielenkiintoinen piirre näissä ulkoistuksissa on niiden ketjuuntuminen. Itse sopimuksen saanut yrittää teettää homman mahdollisimman halvalla jollain alihankkijalla. Tästä seuraa:
-vastuuketju katkeaa. varsinainen työn tekijä ei ole välttämättä kovin sitoutunut koko asiaan.
-erilaisten välimiesten ja middle managereiden määrä kasvaa. helposti löytyy joku selittelemään miksi homma ei toimi mutta varsinaisen työn tekijää ei saada paikalle.

hemulen (ei varmistettu)

Tuo edellinen kirjoitus osui asian ytimeen. Juuri näinhän tämä menee. Halvalla teetetään alihankkijoilla, joiden välissä on vaikka mitä suhmureita. Oman maan ihmisten työpaikat kärsii, kun yksityiset teettävät saman työn halpatyövoimalla. Sitten kun vastuuta perätään, niin ei löydy kun: KU ma EI tia, esimees ei ole. Ei numberii.
Yhteiskunnassa yleisesti yhteisillä verorahojen käyttäjällä on valvontavastuu, mutta kun suojatyöpaikoissa ei nosteta kissaa pöydälle. Se on helppoa, kun se ei ole omaa rahaa. Helppoa on olla toisten lompakolla.

Heikki Parviainen

Ikävä kyllä, konsultti asioissa ei halvalla pärjää. Yleensä valitaan joku muu kuin halvin ajatellen sen tietävän asioista enemmän. 1200 euroa päivä ja kaksi tuntia palaverissa aiheuttaa kuuden tunnin paperityöt, joten oikeasti tuo hinta on noin 400 euroa tuntia kohden. Tuo ei tunnu vielä pahalta, jos tuotos on lähes nolla, niin sitten tuntuu.

kallista se oll... (ei varmistettu)

Joo konsultti firmat ne tätä klaukkalan ohikulkutietä suunnittelevat toiseen paikkaan Nurmijärven ja vantaan rajalle,syy Vantaan puolella juuri tämän eritasoristeyksen vieressä köngistedtin vuori josta juuri sen puolen omistaa Lemminkäinen infra oy siitäkö kivi aines tiehen tuhoten luonnonsuojelu alueita ja egologisen käytävän läpi suomen,Jopa on suuren luokan huijaus tämmöisiin asioihin tarvitaan konsultteja kun ei itse suunnittelijat uskalla tulla esiin selostamaan kieroiluitaan.

Pisnes mies (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun

Rahan Perässä

A-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien sekä Turkulaisen vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009. Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.