Tervetuloa Aamupostin blogeihin!

Aamuposti tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia paikallisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

 

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa tiettyyn blogiin.

21.5.2012 - 15.54

Keep breathing, keep keep breathing

Sisään, ulos, sisään, ulos. Hitaasti. Laske kolmeen. Yksi, kaksi, kolme. Ja ulos. Yy, kaa, koo. Tehtävä suoritettu! Henki kulkee, ilma virtaa, happi ja hiilidioksidi vaihtavat paikkaa keuhkoverenkierrossa (pulmonary arteries) ja sinä taidat hengityksen jalon taidon. Pisteet kotiin ja keuhkokammiomerkki rintapieleen! Yksinkertaista sinänsä, päivänselvää, totta tosiaan, mutta kun vaan tietäisit, millainen organisaatio tätä näennäisesti simppeliä sisään-ulos-hengitystä pyörittääkään! Pysy linjoilla. Pian saatat tietää.

Hengitys on pääasiassa tiedostamaton ja tahdostariippumaton elintoiminto, mutta kovapäisiä kun olemme, pystymme ujuttamaan hieman omaakin tahtoamme hapensiirtohappeningiin. Osaamme pidättää hengitystämme ja näin estää ilman (tai esim. uidessa veden) kulun keuhkoihin ja sitä kautta muualle elimistöön. Nyt seuraa kuitenkin mullistava tietoisku: henkeä ei pysty pidättämään ikuisesti! Toisin kuin ilmapallolla, keuhkoilla on oma suojelumekanisminsa, joka estää keuhkoja täyttymästä äärimmilleen ja räjähtämästä liiallisen ilmamassan vaikutuksesta. Fiksu kroppa, jälleen kerran.


Vastoin yleistä käsitystä hengityksen pääasiallinen tehtävä ei ole hapenotto. Keuhkojen tärkein missio on poistaa hapetonta, hiilidioksisista verta, joka saapuu keuhkoihin sydämen oikeasta kammiosta keuhkovaltimoa pitkin. Kaikkensa antanut, pitkällä reissullaan loppuunpalanut veri saapuu sydämen oikeaan kammioon elimistön kaikilta taajuuksilta systemaattista valtimoa pitkin. (Lue sydän- ja verenkiertoelimistöstä täältä) Jokaisella sisäänhengityksellä hiilidioksidi poistuu verestä ja vastaavasti puhdas happi siirtyy keuhkoista verenkiertoon. Sieltä se kulkeutuu keuhkolaskimoita pitkin sydämen vasempaan kammioon ja sieltä edelleen elimistöön. Joka kerta kun hengität sisään, hiilidioksidi lähtee ulos ja päinvastoin.

Mistä osalohkoista tämä hommeli nyt sitten  muodostuu ja mitkä kehonkappeleet ovat aktiivisesti messissä? Tässäpä kahtiajako homman havainnollistamiseksi.

Osa 1) Yhdistävät hengitystiet (Conducting portion)

* Nenä (nose)
- Päätehtävä: ilmanotto ja ulosanto.
- Hajuaisti (sense of smell=olfactory)
- Muuttaa ilman kosteaksi ja lämpimäksi. Kylmä ja kuiva ilma on keuhkojen kiusa.
-> Jos lämmitys on liian tehokasta, nenän hiussuonet (capillaries) ärtyvät -> nenäverenvuoto.

* Nielu (pharynx)
- Ilma liikkuu etiäpäin...

* Kurkunpää (larynx)
- Ilman siirto etiäpäin...
- Hengitys- ja ruoansulatuskanavan kapein osa. Jos jotain jää jumiin, se on useimmiten  kurkunpäässä.
- Läppämekanismi (sphincteric mechanism)
+ Kurkunpäätä ja henkitorvea päällystävät rustot (laryngeal cartilages):
- Rengasmainen rusto (cricoid cartilage), kilpirauhasrustot (thyroid cartilages), arytenoids (pikkurustopari), kurkunkansi (epiglottis; leaf-shaped flap)

* Henkitorvi (trachea)
- Kaulan keskiosassa
- 10-11cm pitkä, rustoinen, limakalvoinen tuubi ;) (cartilaginous, membranous tube)
- Liikkuvainen; nieltäessä kurkkutorvi liikkuu ylös ja alas (täytyy liikkua! Jos ei liiku; there may be cancer, kuten armas opettajani Ahmed ilmaisee ongelman kuin ongelman ;))

* Keuhkoputket (bronchi)
- Oikea ja vasen keuhkoputki ovat huomattavan erilaiset designiltaan;
- Oikea; leveä, lyhyt, enemmän pystysuorassa kuin vasen
- Vasen; kapea, pitkä ja differentiaalinen (transverse)
-> Tästä syystä oikean puolet putki on alttiimpi tulehduksille ja vieraille esineille, jotka joutuvat kurkkutorvesta pidemmälle
-> 85% vieraista kappaleista kulkeutuu oikeanpuoleiseen keuhkoputkeen, 15% vasempaan

* Keuhkotiehyet/pienet keuhkoputket (bronchioles)
- Pienet keuhkoputket ovat koko systeemin pienimmät ilmankuljetuskanavat
- Seinämät pelkkää pehmeää kudosta (smooth muscle), ei rustoa
- Pienten keuhkoputkien ahtauma (constriction) lisää ilmanvastusta, laajennus (dilation) vähentää vastusta

Osa 2) Varsinaiset hengitystiet (Respiratory portion)


* Hengityskeuhkotiehyet (respiratory bronchioles)

* Keuhkorakkulajohtimet (alveolar ducts)
- Johtavat nimensä mukaisesti keuhkorakkuloihin (alveoli)

* Keuhkorakkulat/ ilmapussit (alveolar sacs)
- Täällä happi ja hiilidioksidi vaihtavat paikkoja päikseen; CO2 verestä hus pois, O2 sisään, welcome!
- Tapahtuma vaatii kaksi asiaa: happea/ilmanvaihdon (ventilation), sekä verta aineiden vaihdon eli diffuusion (diffusion) onnistumiseksi.
-  Ihmisellä on yli 300 miljoonaa keuhkorakkulaa (tenniskentän pinta-ala)

- Keuhkorakkuloiden epiteelikudoksessa kahdenlaisia soluja; 1 ja 2 ryhmän solut. (Type 1 and type 2 cells)
-> Type 1 pneumocytes (cells): muodostavat ohuen kalvon kaasujenvaihtoa varten
-> Type 2 pneumocytes (cells): tuottavat surfactant-nimistä pinta-aktiivista ainetta.
-> Lisäksi; macrophages; osallistuvat keuhkojen puolustukseen vieraita aineita vastaan (yskä, flunssa...)

- Surfanctantin puutos on todennäköinen silloin, kun ihminen ei kykene hengittämään.
- Esim 1) Hukkuva ihminen menettää tämän aineen kokonaan.
- Esim. 2) Jos vastasyntynyt ei itke, surfactantin puutos on mahdollinen -> hengityskoneeseen ja surfactanttia keuhkoihin kuin olisi jo!

* Keuhkorakkulaterminaali (terminal alveoli)
- No comments. No information.
- Ilmeisesti tämä viittaa vain keuhkorakkuloiden sumppuun, jossa ilman- ja hapenvaihto tapahtuu.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan kahden osan tehtävät jakautuvat seuraavasti: ykköset vievät ilman ilmasta keuhkoihin osallistumatta varsinaiseen hengitysprosessiin. Kakkoset puolestaan toimivat hapen ja hiilidioksidin vaihdossa, mikä edustaa itse hengitystapahtumaa.

Koko systeemiä ympäröi tuplaseinäinen kalvo nimeltään keuhkopussi (pleura), jonka sisäelinten lähellä sijaitseva kerros (visceral layer) suojaa keuhkoja. Rintakehän sisäseinämää ja keuhkopussien alalaitaa puolestaan pitelee koossa pallea (diaphragm).

Ilmankulku keuhkoissa on täysin riippuvainen painemuutoksista ja seuraa fysiikan lakeja. Keuhkojen toimintoja määrittääkin laki nimeltään Boyle´s law. Kyseisen periaatteen mukaan ilmanpaine ja keuhkoihin tulevan ilman volyymi (tilavuus) ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään, vaikka ovatkin toistensa vastakohdat. Ilman kulkusuunnan määrittää ympäristössä olevan hengitysilman ja keuhkojen sisäisen ilman välinen paine-ero. Keuhkojen ilmantilavuus on puolestaan riippuvainen pallean ja kylkiluiden liikkeistä, jotka määrittävät ilmanvolyymin. 

Osa 3) Hengityselimistön toimintamuotoja:

1) Käyttäytymiseen liittyvä hengitys (behavioral); puhuminen, nauraminen, laulaminen, lukeminen
2) Puolustustoiminnot (defence); ylimääräisten kappaleiden poisto; yskiminen, aivastaminen
3) Eritteiden eritys (secretions); limaaaaa! (goblet cells, limaa erittävät rauhaset)

Muita toimintoja:

4) Aineenvaihdunnalliset toiminnot; tuottaa serotoniinia, histamiinia ja muita hormoneja
5) Happo-emäs (pH) tasapainon ylläpitäminen; veren pH oltava aina 7.2 (paitsi ruoansulatuskanavassa)
-> ilmanvaihdon muutokset. (esim. akuutissa asidoosissa liikunnan yhteydessä, mukauttaa ilmanvaihdon elämän ylläpitämiseksi)
6) Muut sekalaiset (miscellaneous) toiminnot; erittää lämpöä ja vettä elimistöstä, nestemäinen verivarasto (liquid reservoir for blood), pakottaa ilmanvaihdon esim. raskaiden esineiden nostamisen, oksentamisen ja synnytyksen yhteydessä.

Osa 4) Hengitysmekanismit 

Hengitysmekanismeja on olemassa kahdenlaisia; hiljainen hengitys (quiet breathing) ja pakotettu hengitys (forced breathing).  Hiljainen hengitys viittaa palleahengitykseen, joka tapahtuu tiedostamatta silloin kun keuhkot ovat kondiksessa. Pallea kattaa 75% hiljaisen sisäänhengityksen volyymimuutoksista, mikä tarkoittaa, että 75% hengityksestämme tulee tällöin pallean kautta. Sisäänhengityslihaksia ovat lisäksi ulkoiset ja sisäiset kylkiluiden väliset lihakset (external and internal intercostal muscles).


Uloshengitys on inaktiivinen prosessi, jossa ei lihaksia tarvita, kun keuhkot ovat kunnossa. Pakotettu hengitys tulee ajankohtaiseksi silloin, kun jokin keuhkoissa mättää. Tällöin avuksi otetaan lisähengityslihakset (accessory breathing muscles), jotka sisäänhengityksessä ovat nimeltään Scalene & Sternocleinomastoid muscles (kaulan alueen lihakset). Pakotetun uloshengityksen toteuttavat puolestaan vatsalihakset.

Kuten tuli jo ilmi, tiettyyn pisteeseen asti hengitystä on mahdollista kontrolloida tahdon ja tunteiden voimalla. Hengitysrytmi on riippuvainen sekä tiedostamattomasta ja tietoisesta ajattelusta, tunnetasosta kuin ennakointikyvystä (esim. sukellettaessa, panikoitaessa tulevista kokeista, jännittävistä tilanteista jne). Aivoilla on myös sormensa, tai pikemminkin hermonsa pelissä jälleen kerran. Aivoissa sijaitsee nimittäin kaksi hengityskeskusta, jotka säätelevät ilmankulkua behind the scene. Ensimmäinen näistä on selkäydinkeskus (medullary center) ja toinen aivosilta (pons). Nämä kontrolloivat hengityksen rytmiä ja pyrkivät pitämään yllä keuhkoverenkierron ja kaasujenvaihdon tasapainotilaa.

Osa 5) Hengitysteiden sairauksia 

Keuhkoihin ja keuhkotiehyihin kohdistuvia vikatiloja on lukuisia, mutta tällä kertaa en mene termistöä syvemmälle kyseisten probleemojen saloihin (lue=keuhkosairaudet eivät ole osa koealuetta). Tässäpä kuitenkin yleisimmät:

1) Ilmarinta (Pneumothorax)
2) Keuhkoveritulppa (Pulmonary embolism)
3) Keuhkoturvotus (Pulmonary edema)
4) Keuhkolaajentuma (Emphysema)
5) Keuhkosyöpä (Lung cancer)

Ja kuinkas näiltä sitten vältytään hä? Kukaanhan ei ikuisesti elä ja 100% terveenä säilyy vain ani harva, mutta ylläolevan listan sairauksia on mahdollista ennaltaehkäistä omalla toiminnallaan ja oikeilla elämäntaparatkaisuilla. Siis popsi popsi porkkanaa, muutakin kun hampaita se vahvistaa!

Eli ravitsemus kondikseen, transrasvat ja sokerit minimiin ja suolaa ripottavaan käsivarteen sen verran hauista, ettei koko sirottimen sisältö joka kerta kellahda lautaselle. Peppu ylös penkistä ja sil viissiin, kuten kaikki tiedämme toisillemme kertoa.

Viimeisellä ohjeellani saan todennäköisesti aikaan mahdottoman ärtyneen ilmapiirin ja toraisan keskustelun, mutta se on vaivan arvoista. Helppohan minun on sanoa, mutta uskon, että tämä niksi vaatii vain rautaista mieltä, horjumatonta päätöksentekokykyä ja kykyä tehdä horjumaton päätös. Tässä siis yksi kaikkien tuntema pikkuvinkki keuhkosairauksien ennaltaehkäisyksi: 

                                    Lopeta tupakointi!


Kommentit (0)

Osallistu keskusteluun

Kello viiden kahvi

Kirjoittaja on 22-vuotias riihimäkeläisnainen, joka opiskelee ravitsemustieteitä Bournemouthin Yliopistossa. Blogissaan hän analysoi pieniä ja yksinkertaisia asioita, kuten elämää, maailmankaikkeuden olemusta, luonnon kiertokulkua, ihmisen kasvua ja mikroravintoaineiden anatomiaa. Kirjoittaja juo liikaa kahvia.