Sydänystävällinen, vaan ei suurisydäminen

27.4.2012 17:22, Päivitetty: 27.4.2012 18:15 Kommentoi
Nyt tulee tosiasiaa tuutin täydeltä! Heti alkuun pahoittelen yli-informatiivista aihetta, mutta minulla on syyni: Koeviikko lähestyy. Lukuprosessissa käytän blogiani raa´asti hyväksi ja julmasti vaivaan myös teitä lukijoita oksentamalla opiskelustressin ja opittavan materiaalin teidän niskaanne. Ensimmäiseksi nostan käsittelyyn sydän- ja verenkiertoelimistön, sen osat, toiminnan ja epätoiminnan. Viimeisessä kohdassa siirrytään siis patofysiologian puolelle, jossa mietitään verenkiertoelimistön sairauksien syntyjä syviä. Eikun sukellusmatkalle kohti verenkierron -parhaassa tapauksessa- vuolaana vellovaa koskea!

Sydän- ja verenkiertosysteemi voidaan jaka karkeasti neljään osa-alueeseen. Nämä ovat 1) sydänlihas, 2) valtimot, jotka kuljettavat verta poispäin sydämestä, 3) hiussuonet, jotka takaavat veressä kulkevien ravintoaineiden siirtymisen verenkierrosta solujen käyttöön ja ylijämäaineet soluista vereen ja 4) laskimot, jotka kuljettavat verta takaisin sydämeen. Valtimot kulkevat siis sydämestä poispäin kahteen suuntaan; keuhkoihin (vievät hiilidioksidiverta puhdistettavaksi) ja muualle elimistöön (hapekasta verta soluille). Laskimot puolestaan tulevat sydämeen kahdesta suunnasta; keuhkoista kera hapekkaan verilastin ja sydämeen kera puhdistettavan hiilidioksidiveren. Tässä pilkuntarkka tarkennus systeemin rullauksesta:

1) Keuhkovaltimot kuljettavat hiilihapokasta verta sydämen oikeasta lohkosta keuhkoihin puhdistettavaksi ja keuhkolaskimot palauttavat keuhkoissa hapekkaaksi muuttuneen veren sydämen vasempaan kammioon. 2) Vasurikammiosta veren matka jatkuu pitkin systeemisiä valtimoita (systemic arteries) ympäri elimistöä, jossa tapahtuu hapen ja hiilidioksidin vaihtoa päikseen solujen kanssa. Solut luopuvat hiilidioksidistaan ja veri antaa niille vastineeksi puhdasta ilmaa ja ravintoineita. Systeemiset laskimot kuljettavat sitten hiilidioksidiveren sydämen oikeaan kammioon, josta se siirtyy jälleen keuhkovaltimon kautta keuhkojen puhdistusoperaattoriin. Näin siis hapokas ja hiilidioksidinen veri jatkavat ikuista kiertoaan.

                                                               Teoria käytännössä


Sydän on koko sydän- ja verenkiertojärjestelmän alfa ja omega. Se on ontto lihaksikas elin, joka -usko tai älä- painaa vaivaisen margariinipaketin verran eli jotakuinkin 250-350 grammaa. Urheilijan sydän voi painaa enemmän. Nyrkkisääntönä on oma nyrkki: se vastaa sydämesi kokoa. Tässä välissä on hyvä huomauttaa eräästä seikasta, joka runollisessa kielessä kuulostaa varsin kauniilta ja tavoiteltavalta, mutta joka fysiologisessa mielessä viittaa hengenvaaraan. Kyseessä on ilmiö nimeltään suuri sydän. Ihminen, jonka fyysinen sydänlihas on suurentunut, voi toki omata oikein sydämellisen luonnon, mutta tyyppi kärsii todennäköisimmin sydämen toimintahäiriöstä.

Sydän, kuten edellä tuli ilmi jakautuu neljään kammioon: sillä on kaksi eteistilaa ja kaksi.. noh, kammiota. Sydämessä on lisäksi neljä läppää, jotka huolehtivat siitä, että veri virtailee oikeaan suuntaan. Näistä kaksi sijaitsee eteisten ja kammioiden välissä (eteis-kammioläpät) sekä kaksi kammioiden ja valtimoiden välissä (kammio-valtimoläpät). Läpät päästävät veren kammioista valtimoihin, mutta kun paine laskee kammioissa liian alhaiseksi ja veri alkaa virrata takaisinpäin, läpät sulkeutuvat. Sydämen verenkierron toimivuus riippuu verenpaineen muutoksista ja veri virtaa aina paineen nousun siviittämänä kohti matalamman paineen tilaa. Painemuutokset sydämen oikealla puolella ovat vain viidesosan siitä mitä ne ovat vasemmalla, vaikka kammiot pumppaavatkin saman määrän verta. Tästä johtuen verenpainemittarissa näkyvät lukemat kertovat vain systeemisen verenkierron paineet. Keuhkoverenkierron paine selviää jakamalla mittarin lukemat viidellä.


Sydän on äärimmäisen itsenäinen kaveri. Se pumppaa tahdostamme piittaamatta hyväksi katsomaansa päätepisteeseen saakka. Ja päätepiste ei aina tarkoita ihmiskehon fyysistä kuolemaa, ehei! Kropasta irrotettu sydän jatkaa sitkeästi pumppaamistaan 30-40 sykkeessä ja usko huviksesi: jopa pakastettuna! Itsenäisen pumppailunsa lisäksi sillä on ikioma verenkierto, jonka takaavat kruunua muistuttavat sepelvaltimot. Englanninkielinen nimitys, Coronary Circulation on saanut nimensä juuri kruunusta (*Coronarius, *Crown), jota sepelvaltimot etäisesti muistuttavat. Sydän näyttäisi kuitenkin olevan kovin suuruudenhullu elin, sillä se omistaa näitä kruunuja kaksin kappalein: on oikean- ja vasemmanpuoleinen sepelvaltimo! Nämä suonet laskevat noin 130 gallonia eli noin 590 litraa verta sydämen verenkiertoon joka ikinen päivä.

Sydän pumppaa pyöreästi 5 litraa verta minuutissa. Terveen sydämen lepopulssi kolahtaa 60-80 välimaastoon, mutta urheilijat tekevät poikkeuksen molemmissa tapauksissa. Urheilijan sydän pumppaa normaalia enemmän verta kerrallaan ja hyväkuntoinen sydän tavoittaa helposti ääripäälukemat niin lepo- kuin maksimisykkeen kohdalla. Ylikunto on kuitenkin riskialtis tila: jos bodarin syke ylittää satasen rajan, syke on laskettava pikimmiten. Muutoin sydän feilaa, koska liian korkeissa sykkeissä se ei saa tarvitsemaansa lepoa. Samaten, jos sydämen syke heiluu niinkin alhaalla kuin 30-40 tietämillä, on tyyppi saatava sairaalaan.

Huonovointinen sydän saattaa puolestaan kiihtyä täysteholle pienenkin rasituksen seurauksena ja heikossa hapessa olevan verenkiertoelimistön kyky vaihtaa hiilidioksidia hapeksi ja ravintoaineiksi heikentyy. Ruoansulatussysteemin ohella sydän- ja verenkiertoelimistö on yksi ihmiskehon merkittävimpiä systeemejä, josta on syytä pitää huolta kuin omasta lapsestaan. Valitettavan moni ei pidä ja seuraukset ovat nähtävillä.


Mikä tahansa sydän- ja verenkiertoelimistön osa voi altistua sairauksille. Sydämen eteisten sairaudet eivät ole suuri ongelma ja ne voidaan hoitaa helposti. Kammioiden sairaudet ovat aivan toinen juttu ja saattavat johtaa sydämen mekanismien pysyviin toimintamuutoksiin.

Kehitysmaissa hyvin yleinen ja meille varsin tuntematon ongelma on aukile (reikä) sydänkammioiden välisessä seinässä. Maalaisjärkikin kertoo, mitä kyseisessä tilassa tapahtuu: Vasemman kammion hiilidioksidipitoinen veri kulkeutuu kammion läpi oikealle puolelle ja päinvastoin sekoittaen sydämen happi-hiilidioksisi aineenvaihdunnan. Tämä muuttaa koko dynaamisen verenkierron toimintaa ja solujen kykyä käyttää ravintoaineita ja happea hyväkseen. Kehittyvissä maissa tämä tila on varsin yleinen juuri lapsilla, joilla myös seuraukset ovat kohtalokkaat. Lapset eivät kehity normaalisti, koska aivot eivät saa riittävästi happea. Opettajani antoi neuvon kehitysmaihin suuntaaville ravitsemusopiskelijoille: Jos näet lapsia ulkona leikkimässä ja huomaat jonkun heistä istahtavan välillä alas keskelle kenttää ja sitten jatkavan taas peliä, kyseisellä lapsella voi olla reikä sydämen kammioiden välissä. Lapsen täytyy tällöin istua ajoittain alas tai käydä makaamaan, jotta veri virtaisi aivoihin asti.

  
Nyt pääsemmekin kotoisempiin aiheisiin. Sepelvaltimotauti on kansansairaus, joka on levinnyt länsimaissa kuin musta rutto. Kaikki ovat varmasti tietoisia taudin syntymekanismeista. Verisuonten seinämät alkavat kalkkeutua ja kalkkeutuneisiin kohtiin kerääntyy rasvaa ja muita kuona-aineita, jotka ajan saatossa tukkivat suonet. Tähän väliin lisäisin kuitenkin huomion, jota en saa kirjoittaa kokeeseen, mutta mikä on pistänyt minut mietteliääksi. Antti Heikkilä nimittäin tiesi kertoa, ettei verisuonten seinämiin noin vaan keräänny yhtään mitään (miksi elimistö toimisi haitallisesti itseään vastaan?), vaan kalkkeutumien ja verisuonten ahtautuminen alkavat suonen seinämää kohdanneesta vauriosta. Vaurion voivat aiheuttaa muun muassa tupakointi, liian hiilihydraattipitoinen ruokavalio, transrasvat, lisäaineet ja muu kuona, joka ei elimistöön kuulu.

Koulussa sain kuitenkin tietää, että rasvan kertyminen suonten seinämiin alkaa jo 17-18-vuoden iässä jokaisella Irmalla ja Iivarilla ja jatkuu läpi koko elämän. Se, missä määrissä ja miten haitallisessa muodossa rasva kerääntyy, riippuu kuulemma sekä geeneistä, että elämäntavoista. Mene ja tiedä. Näin minun täytyy kuitenkin kirjoittaa koevastaukseen, muuten tulee miinuksia arvostelukirjaan.


Miehiä sepelvaltimotauti koettelee kovimmin, sillä estrogeeni suojaa naisten valtimoita vaihdevuosiin asti. Estrogeenilläkin on puolensa ja puolensa. Se suojaa valtimoita, mutta samalla häiritsee alaraajojen verisuonten läppien toimintaa. Kyseiset läpät estävät veren virtauksen väärään suuntaan. Kun läppien toiminta löystyy, seurauksena on veren virtaus tulosuuntaan erityisesti pitkän seisomisen seurauksena. Tämä on yksi tekijä suonikohjujen synnyssä. Toinen -masentavahko- nippelitieto tulee tässä: lampaalla on terveempi sydän kuin ihmisellä!

Tämän esitelmän jälkeen ymmärtänet toivottavasti sydämen hyvinvoinnin merkityksen kokonaisvaltaiseen terveyteen ja sen, miten ratkaiseva vaikutus omilla valinnoillamme on toimivan sydän- ja verenkiertosysteemin takaamiseksi. Jotta tekstini ei jäisi vain irtonaiseksi oppimateriaaliksi, haluan vielä loppuun muistuttaa sydänystävällisen ruokavalion perusteista: koko lista löytyy täältä. Simsalabim: Sydän voi hyvin tismalleen samalla ruokavaliolla kuin mieli, ruoansulatus ja koko systeemi jota ihmiskehoksi kutsutaan! Ei ole poppaskonsteja. On vain täysipainoinen, monipuolinen hyvinvointiruokavalio.

P.S. Miltä kuulostaa, jos tekisimme radikaalin tempun ja aloittaisimme sepelvaltimotaudittoman aikakauden syömällä sydämemme terveiksi? 


Medium-kokoisella <3:llä: Maria
Kommentoi

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.

Nettikaruselli


Haluatko ilmoituksesi tälle paikalle? Klikkaa mediamyyntiin!

Kirjoittaja on 22-vuotias riihimäkeläisnainen, joka opiskelee ravitsemustieteitä Bournemouthin Yliopistossa.
Blogissaan hän analysoi pieniä ja yksinkertaisia asioita, kuten elämää, maailmankaikkeuden olemusta, luonnon kiertokulkua, ihmisen kasvua ja mikroravintoaineiden anatomiaa.
Kirjoittaja juo liikaa kahvia.

Kestotilaajan klubiedut

Aamupostin kestotilaajana saat tuntuvia etuja paikallisiltä palveluntarjoajilta. Klikkaa ja katso tämän kuukauden edut.

 

Kestotilaajana saat hyvin edullisen mahdollisuuden ilmoittaa lauantaisin ilmestyvällä Jokamiehen markkinat -palstalla. Ja vaikka et olisi kestotilaaja ilmoittaminen on edullista.
Tässä voit tehdä itse ja jättää ilmoituksen myös minkä tahansa päivän Keski-Uusimaan luokiteltuihin ilmoituksiin. KIikkaa palveluun.