Tervetuloa Aamupostin blogeihin!

Aamuposti tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia paikallisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

 

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa tiettyyn blogiin.

13.4.2012 - 19.07

2000-luvun epidemia: ylialiravitsemus

Olen jo pitkään vastustanut ravintolisiä ja lisäravinteita ihan periaatesyistä. Maalaisjärkeä aktiivisesti hyödyntävänä ihmisenä uskoin vahvasti siihen, että perusterveellinen ja monipuolinen ruokavalio tarjoaisi elimistölle kaikki ravintoaineet ilman tarvetta tablettiboostaukselle. Perusterveellinen ruokavalio tarkoittaa minulle samaa kuin monelle teistä: kasviksia kaikissa sateenkaaren väreissä, rasvaista kalaa vähintään kahdesti viikossa, hyvälaatuista proteiinia, pähkinöitä, marjoja, täysrasvaisia maitotuotteita, hedelmiä silloin tällöin ja täysjyväviljatuotteita pienissä määrin. (En ole totaalikieltäytyjä vilja-asiassa ja taistelen ikuisesti ruisleivän joukoissa, vaikka se todettaisiin aspartaamin kaltaiseksi hermomyrkyksi)

Sinisilmäisesti olen halunnut uskoa, että simppeli perusruokavalio täyttää kaikki kehon ravitsemukselliset vaatimukset. Mutta aijai voivoi, miten väärässä olinkaan! Olen tullut tietämään, että kroppa vaatiikin paljon enemmän, suorastaan liikoja! Tai siis niin uumoksuin ensin, mutta tarkemmin asiaa ajateltuani jouduin myöntämään, että itse asiassa elimistölläni on varsin inhimilliset vaatimukset. Niiden täyttäminen nykyisen ravitsemusteollisuuden liukuhihnatuotteilla vaan sattuu olemaan aikamoinen missio, likimain samanmoinen haaste kuin Mount Everestin valloitus neliraajahalvaantuneelle.

Teollinen ruoan prosessointi, luonnotuotteiden puhdistus (=luonnollisten ravintoaineiden poistatus), fiksaaminen ja molekyylien uudelleen järjesteleminen eivät ole muuttaneet ainoastaan ruokien ulkomuotoa, väriä ja makua, vaan koko länsimaisen yhteiskunnan ruokakulttuuria ja kansanterveyttä. Siinä missä ennen syötiin voita ja kermaa, 100% luomuja kasviksia, raakamaitoa suoraan lehmän tissistä, vapaana laiduntaneen lehmän lihaa, onnellisten kanojen munia ja kaikin puolin alkuperäisen väristä, makuista ja hajuista ruokaa, nyt tämä kaikki on siirtynyt myrkyllisten aineiden listalle. Sen sijaan terveystuotteina mainostetaan transrasvaisia, lisäaineisia, valkoviljaisia ja kemikaalisia laboratoriotuotteita, joilla ei ole juuri mitään tekemistä alkuperäisten raaka-aineiden kanssa. Karjan kasvattajien, meijerin pyörittäjien ja pientilallisten sijaan kansan ruokinnasta vastaavat nykyään kemistit yhdessä ravitsemusteollisuuden ja lääketeollisuuden kihojen kanssa. Onko siis mikään ihme, että alkuperäiset, elimistön tarvitsemat ja luonnon tuottamat ravintoaineet jäävät vannoutuneimmaltakin terveysfriikiltä saamatta?

Jos haluaisi nauttia vain luonnollista ruokaa, välttyä elimistöä kuormittavilta epäravinteilta ja taata ravintoaineiden riittävän saannin, pitäisi kaiketi perustaa luomutila keskelle kaukaisinta erämaakorpea. Kaikki ravitsemustuotteet käsittävä omavaraistalous olisi kaiketi ainoa keino elää monipuolisella perusravinnolla ilman tarvetta lisäravinteille. Kovin harvalla on kuitenkaan mahdollisuutta tai kiinnostusta lihan, viljan, kasvisten ja maitotuotteiden tuottamiseen omin käsin omassa rauhassa muulta maailmalta piilossa. En minä ainakaan jaksaisi. Eikä juuri kiinnostaisi. Siksipä olenkin alkanut selvittää luontaistuotteiden ja ravinnelisien tarjontaa ja tarvetta nykyisen vajaaruokavalion täydentämiseksi.

Uusimmassa Voi hyvin -lehdessä (4/2012) oli kattava artikkeli lisäravinteista ja niiden suositeltavista päiväannoksista. Teollisen tuotantoprosessin aiheuttaman ravinneköyhyyden lisäksi ruoan laatua heikentävät ympäristön saasteet, mikä tekee puhtaan ruoan metsästyksen entistäkin haasteellisemmaksi. Siksipä monet asiantuntijat, Antti Heikkilä mukaan luettuna puhuvat lisäravinteiden puolesta. Tässäpä siis edellämainitusta lehdestä löytämäni lista suositeltavista ravinnelisistä. Olen täydentänyt listaa lisätiedoilla ja nippelifaktoilla, muun muassa kirjasta: Vitamiinit ja Kivennäisaineet; Pieni käytännön opas; Karen Sullivan.



Mitä vitamiini-kivennäisaine-tabuja tarttis siis napsia naamaan per päivä?

* Monivitamiini-hivenainevalmiste
* D-vitamiinilisä
- Ehkäisee muun muassa verisuonten kalkkeutumista. Tärkeä kalsiumin ja fosforin imeytymiselle, tukee immuunijärjestelmää, hampaita ja luustoa. Todettu jopa kalsiumia tärkeämmäksi luuston rakennusaineeksi.
* Ubikinoni
- Hyväksi sydämelle ja lihaksille, antaa energiaa. Välttämätön kolesterolilääkitystä käyttäville.
* Omega 3-rasvahappoja.
- Esim. kalaöljyn muodossa. Alentavat trigkyseridejä eli elimistöä hapettavia sikapahoja rasvoja ja LDL-kolesterolia
* C-vitamiinilisä
-Vastustuskykyä parantava antioksidantti. Nopeuttaa haavojen paranemista, lyhentää flunssan kestoa, pitää luut, hampaat ja sukuelimet terveinä. Luonnonlähteitä: ruusunmarja, mustaherukka, parsa, sitrushedelmät, tuoreet hedelmät ja kasvikset. Puutokset tavallisia.
* Magnesium
- Vahvistaa sydänlihasta ja valtimoiden sisäpintoja, korjaa soluja, tarvitaan hormonitoimintaan. Luonnonlähteitä: tumma riisi, soijapavut, pähkinät, oluthiiva, täysjyvä, palkokasvit.
* Berberiini = marjahappouute
- Alentaa ja korjaa sokeri- ja rasva-arvoja, vahvistaa sydänlihasta
* Karnosiisi
- Suojaa sydänlihasta

Lisäksi: Punariisiä voi kokeilla käyttää ruokien lisukkeena, erityisesti jos on perinnöllinen korkea kolesteroli: punariisi toimii nimittäin statiinien tavoin = luonnon oma statiini.


Antti Heikkilän päivittäinen lisäravinnelista seuraa aikalailla samaa kaavaa:
(Kirjasta: Hyvän olon keittokirja)

* 500mg C-vitamiinia aamuin illoin
* B-vitamiinikapseli, jossa kaikkia B-ryhmän vitamiineja
* 400mg E-vitamiinia
* Kalanmaksaöljyä (A ja D vitamiinit ja Omega 3-rasvat samassa paketissa)
* Joitakin mineraaleja, mm:
- seleeni, kalium, kalsium ja magsenium

Lisäksi: Ylimääräisenä antioksidanttina 200mg alflipoaattia

Kuulin taannoin brittiläisestä tutkimuksesta, jossa oli laskettu 700 kotitalouden jäsenten vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Jengi oli puutostautista kautta linjan! Tarvittavista vitamiineista ja mineraaleista uupui 80-90% kunkin henkilön kohdalla ja ne jäljelle jääneet pikkuhippuset olivat sellaisessa muodossa, josta elimistö ei kyennyt käyttämään niitä hyväkseen. Ravinneköyhä ruoka ja erityisesti kasvisperäiseen ravintoon perustuva ruokavalio häiritsee mikroravinteiden imeytymistä ja esimerkiksi soijan ja viljojen fylaattien on todettu estävän lukuisten mineraalien imeytymisen suolistosta. Ja eikös vaan juuri nämä olekin nykyisen dieettimme pääraaka-aineet sokerien ja transrasvojen ohella? Tattaraa tittaraa!

Joku käärii voittoja taskuunsa sillä aikaa kun epätietoiset kansalaiset repivät (konkreettisesti) hiuksia päistään (B6- ja B12-vitamiinien ja seleenin puutoksen oire), raapivat ihottumaisia hipiöitään verille (A- ja B-vitamiinin ja biotiinin puutoksen oire) ja kärsivät eriasteisista, selittämättömistä tulehduksista (A- ja B-vitamiinien, biotiinin, kalsiumin tai kaliumin puutos). Joku jossain tienaa sievoisia summia kansalaistenpetkutusbisneksellään ja hykertelee itsekseen: Typerykset, eivät tajua olevansa yli- ja aliravittuja samanaikaisesti! 

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Kello viiden kahvi

Kirjoittaja on 22-vuotias riihimäkeläisnainen, joka opiskelee ravitsemustieteitä Bournemouthin Yliopistossa. Blogissaan hän analysoi pieniä ja yksinkertaisia asioita, kuten elämää, maailmankaikkeuden olemusta, luonnon kiertokulkua, ihmisen kasvua ja mikroravintoaineiden anatomiaa. Kirjoittaja juo liikaa kahvia.