Tervetuloa Aamupostin blogeihin!

Aamuposti tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia paikallisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

 

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa tiettyyn blogiin.

5.4.2012 - 16.59

Food of the day: Coffee

Food of the day eli Päivän ruoka -juttusarjassa otamme tänään syyniin elintarvikkeiden kuninkaan. En ala suotta arvuutella tai heitellä hatusta A B C -vaihtoehtoja, koska oletan jokaisen tietävän, mikä ruoka-aine on kyseessä. Tuo jumalten, tai toisesta näkökulmasta katsottuna pirujen juoma on jäänyt minulta erehdyksessä tarkempaa huomiota vaille, vaikka se on yhteiskuntamme oravanhyrrää pyörittävä pääaines. Tai ehkä juuri siksi. Kahvin olemassaolo on nimittäin niin päivänselvä asia, ettei siitä muista edes tehdä arvoistansa numeroa. On siis korkea aika nostaa kaffe ansaitsemalleen korokkeelle!

Fiksu lukija huomaa edelliseen lauseeseen kätkeytyvän paljastuksen: Tämän tekstin näkökulma on 100 % kahvi-positiivinen ja kyllä; täysin puolueellinen. Minä puhun hyvän kahvin puolesta, marssin sen joukoissa huonoa epäkahvia ja kahvin haitoista valehtelevia asiantuntemattomia vastaan. Tee-ihmisten kanssa en lähde väittelyyn, koska ne (te) ovat (olette) kova pala purtavaksi. Korkeasta hivenainepitoisuudestaan ja pitkän iän lupauksistaan huolimatta tee on suussani vain makeutettua vettä ja kahvi nujertaa nuo vesilitkut kuusi nolla niin ravinteikkuutensa kuin makunsakin puolesta. Ainiin, lupasin olla lähtemättä väittelylinjalle. Kantani tuli selväksi.

Mitä on siis tämä kiistelty musta neste, jonka voimalla aivot toimivat, kansakunnat heräävät horroksistaan ja opiskelijat painavat esseitä pikkutunneille asti? Vastaus lyhyesti: Kahvi on kahvipensaan pavuista uutettu kuuma juoma.

Pidemmin (istu alas ja nosta lasit silmille): Kahvi on teen ohella maailman suosituin juoma, joka saa alkunsa kahvipavuista. Kahvipensaassa on kahdenvärisiä marjoja; kypsiä punaisia ja raakoja vihreitä. Yhden marjan sisällä on kaksi kahvipapua. Kerätyt pavut paahdetaan kahvipaahtimoissa ja säilötään papuina, kunnes ne jauhetaan pakkaamista ja jälleenmyyntiä varten. Paahtoasteita on viisi; vaaleasta erittäin tummaan. Juuri paahtaminen antaa kahville sen ominaisen maun.

Kahvipapuset ovat täynnä vitamiineja, antioksidantteja, mineraaleja ja kofeiinia. Kofeiini on piristysaine, joka kiihdyttää keskushermoston toimintaa ja hidastaa adenosiini-nimisen, uneliaisuutta lisäävän välittäjäaineen toimintaa. Näin ollen kaffe piristää ja parantaa vireystasoa ja keskittymiskykyä. Kahvin sisältämät kummallisuudet, kuten fenolihapot ja diterpeenit puolestaan ehkäisevät diabetesta, maksasyöpää ja maksakirroosia. Onkin tutkittu, että kahvinjuojilla näitä sairauksia ilmenee vähemmän kuin kahvia juomattomilla kanssasisarilla. (veljistä puhumattakaan)

Kahvia on suotta parjattu kautta aikain ja mututietoviisaat yhdistävät kahvin lukuisiin sairauksiin. Lukuisat tutkimukset kuitenkin paljastavat, että kahvi on merkittävin antioksidanttien lähde useissa maissa, muun muassa USA:ssa ja Norjassa. (Tämä tosin kertonee jotain myös nykyajan ruokavalion antioksidanttipitoisuuksista, köh). Yhtä kaikki, kahvin on todettu olevan jopa tehokkaampi antioksidantti kuin vihreän teen. Antioksidantit ovat superaineita, jotka estävät ravintoaineita hapettumasta elimistössä. Kahvin ohella hyviä antioksidantin lähteitä ovat C-vitamiini- (askorbiinihappo), E-vitamiini- (tokoferoli), seleeni- ja retinoli (A-vitamiinin esiaste) -pitoiset ruoat.

Kahvin on todettu estävän elimistön tulehdustiloja, sekä vähentävän syövän ja sydäntautien riskiä. Kofeiinin vaikutusta verenpaineeseen ei ole voitu näyttää toteen. Kyseessä on tabu, johon ei uskalleta kajota. Testit on tehty usein kofeiinipohjaisilla virvoitusjuomilla tai kahvinkaltaisilla sekalitkuilla, jotka on prosessoitu kauas alkuperäisestä luonnontuotteesta. Virvoitusjuomiin lisätty kofeiini nostaa verenpainetta, kahvin kofeiini ei. Yksittäisten luonnoaineiden eriyttäminen niiden luonnollisista yhteyksistä johtaa herkästi kyseisten aineiden muuttumiseen myrkyiksi, mistä seuraa hyvinkin vääristyneitä ja harhaanjohtavia tutkimustuloksia. Näin on käynyt kofeiinin kanssa.
 
Kahvin juuret ovat syvällä ihmiskunnan historiassa. Ensimmäiset arkeologiset löydökset kahvipapujen käytöstä ulottuvat 4000 vuoden taakse, mutta varsinainen kahvipapukauppa alkoi ilmeisimmin noin 900 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kahvipapuja syötiin aluksi muun muassa Etiopiassa ja Länsi-Afrikassa noin vuonna 575, tosin eri muodossa kuin tänä päivänä. Ensimmäiset merkit papujen paahtamisesta ovat peräisin 500-luvun Afrikasta, jossa heimolaiset heittivät kahvipapuja nuotioon ja poimivat ne hiilloksen seasta syötäväksi (ei ollut turhan tarkkaa). Heimojen naiset hienonsivat kahvimarjat ja sekoittivat ne eläinten rasvaan, mistä muodostui paksu tahna. Siitä muotoiltiin tahmapalloja, joista soturit saivat kofeiinienergiaa taisteluihin. Legendat myös kertovat tuon ajan lampaista, jotka olivat erityisen virkeitä ja valppaita mutusteltuaan kahvimarjoja laitumillaan. Nykyään moinen kiellettäisiin varmaankin eläinsuojelulaissa.

Vuoden 1000 tienoilla etiopialaiset valmistivat kahvipavuista viinintapaista juomaa liottamalla kuivattuja kahvipapuja veteen. Papuja ei paahdettu, vaan raakileiden annettiin liueta veteen, kunnes seos muuttui alkoholipitoiseksi juomaksi kahvipapujen korkean sokeripitoisuuden ansiosta. Samoihin aikoihin arabialaiset alkoivat valmistaa kahvipavuista nykyisenkaltaista kuumaa kahvijuomaa. Arabit ovat siis modernin kahvin esi-isiä. Kahvittelu oli yleistä arabiväestön keskuudessaan jo 1400-luvulla. Tyypillisin tapa osoittaa kunnioitusta vieraille oli tarjota näille kahvia. Tuohon aikaan jumalaiseen juomaan liittyi paljon mystiikkaa ja legendoja ja kahviresepti olikin hartaasti vaalittu salaisuus.

Jemenin tiedetään olleen kahvin ensisijainen tuottaja vuosisatojen ajan. Kahvi rantautui Eurooppaan 1500-luvulla, jolloin Venetsian satamakauppiaat alkoivat myydä mausteiden, yleishyödykkeiden ja limonadien ohella tätä harvinaista kuumaa juomaa. Maailman ensimmäinen kahvila perustettiin Istanbuliin vuonna 1554. Kahvin suosio lähti kasvuun Euroopassa 1600-luvulla samaa tahtia tupakoinnin yleistymisen kanssa.

Euroopan ensimmäinen kahvila perustettiin Oxfordiin (UK) vuonna 1637 ja seuraava Lontooseen vuonna 1652. Amerikan ensimmäinen kahviviljelmä perustettiin Brasiliaan vuonna 1727 ja sen toiminta perustui orjatyövoimaan aina 1800-luvulle asti.

Brasilia johti kahvin maailmanmarkkinoita 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, minkä jälkeen muun muassa Kolumbia, Guatemala ja Indonesia seurasivat perässä. Nykyään suurimpia kahvintuottajamaita ovat Brasilia, Vietnam, Indonesia, Kolumbia ja Intia.

Vaan ketkä ovat maailman mahtavimpia kahvinlipittäjiä? Tattaraa! Oikea vastaus: Erään Pohjois-Euroopassa sijaitsevan, kylmän ja kolean, masentavan hiljaisen, järvisen, metsäisen, maailmasta eristyneen, entisen maanviljelysyhteiskunnan jurot, mutta supersisukkaat kansalaiset. Suomalaisen haba on silkkaa rukiita ja kofeiinia! Kaffenkulutus meikäläisten keskuudessa vaihtelee nimittäin 9-10 kilon välillä per vuosi kun taas muualla Euroopassa (Skandinaviaa lukuunottamatta) kulutus on 5-6 kilon luokkaa vuositasolla.

Mitä me sitten juomme? Suomessa myytävästä kahvista 97 % on vaaleapaahtoista ja loput tummapaahtoisia ja erikoiskahveja. Olemme mieltyneet hyvinpaahdettuun vaaleaan haaleaan kaffeen toisin kuin muun Euroopan väki. Erikoiskahvit, kuten Latet, Cappucinot ja tuplaespressot alkavat tehdä hitaasti tuloaan ja kysyntä kasvaa etenkin suurkaupungeissa. Ollaan olevinaan niin maailmankansalaisia, että a vot! Kahvin happamuus vähenee paahdettaessa, joten tummapaahtoiset nostavat hitaammin elimistön happamuutta ja aiheuttavat vähemmän esimerkiksi närästysoireita. Meillä tupataan juomaan vaaleaa paahtoa ja refluksitauti on kovin yleinen vaiva. Pitäisiköhän totuttaa suu tummempaan paahtoon eteläeurooppalaiseen tapaan?

Mene ja tiedä, mutta kahvi on tabu, johon ei tässä maassa sovi kajota. Kahvin juojan ei tarvitse häpeillä tottumustaan, muuttaa tapojaan, keksiä parempia vaihtoehtoja päiväkahvijuomaksi tai ottaa kuuleviin korviinsa besserwissereiden parempaa tietoa kyseisen aineen haitoista. Jos joku sattuukin väläyttämään humpuukitietoa sumpin vaarallisuudesta (kuten, että kirjailija Honore´de Balzac (1799-1850) olisi kuollut kahvin väärinkäyttöön), hätä ei ole kädessä: kahvinrakastaja on aina valmis vastaiskuun!

Kahvin terveellisyydestä löytyy painavaa faktaa Internetin stratosfääristä ja uusia tutkimustuloksia julkaistaan kiihtyvään tahtiin niin, että vastapuolen esittämät virheargumentit kumoutuvat sen sileän tien. Minä en usko kahvivastaisia argumentteja, syystä että; minä en kuunaan suostuisi luopumaan päivittäisestä kupillisestani. Valitsen mielenrauhan ja makunautinnon tiedontuskan sijaan.

Hear no evil, speak no evil, see no evil. = Evil doesn´t exist.

Kommentit (0)

Osallistu keskusteluun

Kello viiden kahvi

Kirjoittaja on 22-vuotias riihimäkeläisnainen, joka opiskelee ravitsemustieteitä Bournemouthin Yliopistossa. Blogissaan hän analysoi pieniä ja yksinkertaisia asioita, kuten elämää, maailmankaikkeuden olemusta, luonnon kiertokulkua, ihmisen kasvua ja mikroravintoaineiden anatomiaa. Kirjoittaja juo liikaa kahvia.