Tervetuloa Aamupostin blogeihin!

Aamuposti tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia paikallisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

 

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa tiettyyn blogiin.

16.6.2012 - 06.30

Kävellen vai pyöräillen

Helsingissä on 1 200 kilometriä pyöräteitä. Miksi siis pyöräilijöiden pitää aina ajaa samalla jalkakäytävällä, jolla minä kävelen?

Takkini hihoissa on pysyvät jäljet ammuksen lailla kiitävän pyöräilijän ohituksista. Autoilijat pysyvät ajokaistoillaan, mutta pyöräilijät tulevat, mistä huvittaa. Autot myös pysähtyvät suojateiden eteen, mutta pyörätien ylittävä suojatie ei ole kennelkään suoja. Autoja ei tarvitse kaupunkien keskustoissa juuri pelätä, mutta pyöräilijöitä sitäkin enemmän. Kävelen tai autoilen, aina jostakin on odottamatta syöksymässä kaksipyöräinen.

Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden välillä käydään jatkuvaa taistelua elintilasta. Se tuntuu turhalta, sillä molemmat perustelevat etuoikeutensa ekologisella liikkumisella. Yhteinen ajatus kestävästä kehityksestä ei näytä antavan molemmille tilaa liikenteessä. Jalankulkijat ovat nyt se heikoin lenkki.

Mutta ymmärrän täysin myös pyöräilijöitä. Ajaminen Museoviraston rakastamilla mukulakivikaduilla on varmasti epämiellyttävää. Eihän se ole miellyttävää matkantekoa myöskään joukkoliikenteen vatkaimessa, josta kuljettajienkin sanotaan saavan selkävaivoja. Puikkelehtiminen ajoradalla suomalaisen henkilöautoilijan armoilla ei sekään ole innostavaa.

Pyöräilijöitä on liian vähän, jotta he voisivat puolustaa oikeuksiaan ajoradalla silloin, kun erillistä pyörätietä ei ole. Sileän jalkakäytävän houkutus on ymmärrettävä, oli siinä heille varattu kaista tai ei.

Seurauksena on risteilyä kävelijöiden lomassa jalkakäytävän laidasta toiseen, kiivasta kellon soittelua ja usein myös keskisormen näyttämistä. Vaikka useimmille sopeutumisen on helppoa, ongelmia aiheuttavat nopeusennätysten tavoittelijat.

Jalankulkijan terrorismia ilmenee siinä missä pyöräilijöidenkin. Salakavalimpia ovat koiran ulkoiluttajat. Koskaan ei tiedä mistä päin koira saa houkuttelevimman tuoksun. Toinen vaaran aiheuttaja ovat lastenvaunuja työntävät äidit. Heillä on tapana ryhmittyä turvallisesti kahden tai kolmen vaunun rintamaksi, joka täyttää jalkakäytävän koko leveydeltään.

Pyöräilijät ja jalankulkijat on sullottu jalkakäytävälle, jota kaavoittaja kutsuu kevyen liikenteen väyläksi.

Pyöräilyn suosio on hienosti lisääntynyt Suomessa. Liikenneväylien suunnittelussa ajatukset ovat kuitenkin jääneet 50-luvulle. Kun maantiet ja kadut olivat tyhjiä, tilaa pyöräilyyn riitti. Nyt pitäisi kaduille mahduttaa raitiovaunut, autot, pyöräilijät ja jalankulkijat, kukin omalle kaistalleen. Pyöräteiden sekavuus selittää tosielämän kaaosta. Suomessa on tehty pyöräteitä halpamallilla, kun pyöräilijät ja jalankulkijat on sullottu jalkakäytävälle, jota kaavoittaja kutsuu kevyen liikenteen väyläksi.

Tällaisessa yhdistämisessä sekoittuvat molempien oikeudet ja velvollisuudet. Tuskinpa siinä auttaa se vihreä ajatus, että kaikkialla korkein sallittu nopeus olisi 30 km tunnissa, jolloin autot ja pyörät kulkisivat samaa tahtia.

Pyöräilyn helpottamista lisäisi pyöräilijöiden liikennekasvatus. Vaikka useimmilla heistä uskoakseni on ajokortti, liikennesäännöt unohtuvat satulassa. Niin käy usein myös jalankulkijoille. Pieni liikenneterroristi asuu monen liikkujan sisällä.

Kommentit

Kommentit

Hölmöyden huippu,kun ei ole edes liikennettä ,niin pitää ajaa jalkakäytävällä kuin lapsi,myös pyöräpujottelijat ajavat miten sattuu ja jalankulkija on vaarassa joka hetki,mutta kun "minä" itte pyöräilen ei haittaa.Sikamaista.

tietäjä (ei varmistettu)

Jos pyöräilijä osuu jalkakäytävällä jalankulkijaan, mikään vakuutus ei korvaa pyöräilijälle mitään. Sen sijaan pyöräilijä joutuu maksamaan pussistaan viimeisen päälle olevat korvaukset sairaalakäynteineen jalankulkijalle.sekä oman pyöränsä kulut ja ne voivat olla kaikkiaan tuhansia euroja. Helsinki ei ole pyöräilijöiden villilänsi, vaan Tampere.

Karelin

Helsingissä ei ole 1200 km pelkästään pyörille tarkoitettuja pyöräteitä. Suurin osa tuosta 1200 km on yhdistettyjä kevyenliikenteen väyliä, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat yhdessä. Osassa on valkoisella viivalla eroitettu pyörien puoli ja jalankulkijoiden puoli ja osassa ei ole.
Yhdistettyjä kevyenliikenteen väyliä ei pitäsi rakentaa ollenkaan ja ne jo olemmassa olevat pitäisi muuttaa niin että jalankulku ja pyöräily on eroitettu toisistaan selkeästi. Parhaiten tämä onnistuu tekemällä pyöräkaistoja ajoradan viereen ja merkitsemällä ne selvästi punaisella asfaltilla.

Johannes Koromalle suosittelen pyöräilyä vaikka viikon, parin ajan joka päivä niin Helsingissä kuin Espoossakin niin tulet huomaan että ne asiat ei olekkaan niin mustavalkoisia kuin mitä autolla ja jalankulkijana asian näkee.
Vain pyöräillessä huomaa pyöräilyyn liittyvät epäkohdat kuten yhtäkkiä loppuvat pyörätiet ym ym.

Pyörällä ja autolla (ei varmistettu)

Kun sekä pyöräilen että kävelen Tampereen keskustan tuntumassa, kommenttini koskevat molempia jalkamoottoreita. Pyöräilijät ovat ottaneet haltuunsa jalkakäytävät. Jos sattuu astumaan ulko-ovesta suoraan jalkakäytävälle, kurkistamatta periskoopilla oviaukosta kulmien, taakse- saa pelätä henkensä edestä. Pyöräilijän yleissivistys ei yllä soittimeen nimeltä soittokello. Pyöräilijät kulkevat pimeässä kuin lepakko, ei valoa, vain varjoja. He leikkivät kallepalandereita jalankulkijoiden väkijoukossa. Pienikin jalankulkijan mielihalu ponkaista houkuttelevan näyteikkunan viereen voi maksaa sairaalareissun. Polkupyörä on todellisesti vaarallinen ase huono-asenteiselle polkijalle.
Hollanti ja Tanska pitäisi olla opasnuorana pyöräilyn järkevään organisointiin. Pyöräilijöille pitää olla ehdottomasti omat väylänsä- ei ajoradalla eikä ihmisten keskellä jalkakakäytävillä. Pyörät ovat ajoneuvoja lain mukaisesti.
Nimimerkillä: " pyörällä 30 km / päivä, jalan 6 km / päivä". Panin auton
" kaniin" toistaiseksi, koska siitä on vain haittaa keskusta-alueella; taitaa olla kuitenkin turvallisempi kuin oma leipämoottorini.

hullujussi (ei varmistettu)

Kait silläkin on merkitystä pyöräileekö Vantaan sanomien levikkialueella vai ei?

Mutta, väärältä vaikuttaa pyöräillä jalkakäytävillä alueella, missä ovat perinteiset kadut autoille (ja polkupyörille) sekä jalkakäytävät jalkaisin liikuville.

Asumalähiöissä tilanne on tietysti toinen liikenneväylien rakentamisien ja liikenneväylien käytön suhteen.

Eevamainen Eero (ei varmistettu)

Järvenpäässä lähes kaikki kevyenliikenteen väyliä, joissa kaiikkien olisi helppo kulkea, jos mentäisiin oikeaa puolta pyörä ohittaisi vasemmalta. nyt jokainen menee mistä huvittaa ja aina vaaranuhka ilmassa... kaaharit, ne poikalapset, jotka eivät edes tajua, että on sääntöjä ja niitä on noudatettava! Terveisä taas katikasvatukselle! =9

Kyyhkynen (ei varmistettu)

Jos ei uskalla ajaa siellä, missä laki ja asetus vaatii, on oltava ajamatta tai talutettava ne osuudet matkasta, joita ei pokka pidä ajaa.
Voisi perustaa myös bussi- ja ratikkaverkostojen päätepisteisiin pyöräparkkeja, niin voisivat nämä mitensattuuajelijat jättää pyöränsä telineeseen päiväksi.

pelkääj (ei varmistettu)

Uskaltaisin ajaa autokaistan puolella, jos pyörätietä ei ko. tieosuudella ole, jos autoilijat ajaisivat myös nopesrajoitusten ja sääntöjen mukaan. Kaupungissa autot menevät 30-rajoitusalueella 50 lasissa ja 40 -alueella 60, niin en viitsi riskeerata henkeäni autojen joukossa. Yhdeltä ystävältäni lähti henki, kun katumaasturi ajoi yli.

Kuljen työmatkoja fillarilla, ja suurimman osan matkasta pääsen pyörätietä pitkin. Parin sadan metrin pätkältä pyörätie puuttuu, ja sen matkan ajan hissukseen jalkakäytävällä, vaikka se ei ole sallittuakaan. Noudatan tosin erityistä varovaisuutta. Pyöräilykengillä on vähän huono kävelläkin klossien vuoksi.

Suomessa autoilija on edelleen kuningas, ja tähän toivoisin muutosta edes valvontaa lisäämällä kaupunkialueella. Suomalaisten asenteisiin ei pystytä vaikuttamaan kumminkaan, niin keppi lienee ainoa vaihtoehto.

fillaristi (ei varmistettu)

Ja pyöräilijöille muistutukseksi, että ikinä ei pidä lähteä ohittamaan suojatien päälle pysähtynyttä autoa etupuolelta. Siinä jää helposti alle kun kuljettajan huomio kiinnittyy autoihin.

Ja ennen kuin joku sanoo, että ei suojatien päälle ei saa pysähtyä, niin on vain paikkoja, joissa on pakko ajaa osittain suojatien päälle. Kun odottamaan voi ruuhkan takia tovin, niin pyöräilijä jota ei hetkä aiemmin edes näkynyt ilmestyy kuljettajan näkökulmasta kuin tyhjästä.

älä ohita autoa... (ei varmistettu)

Pyörätietä ei tosiaan ole niin paljoa: yhdistetyt kevyenliikenteen väylät ovat kauhistus, sillä niillä kulkevat kaaharit pyöräilijät, pyöräilijät, MOPOT, jalankulkijat ja koirat. Siinä ei paljon sääntöjä katsella.

En tiedä pysyvätkö autot kadulla: suurimman osan vuotta ne pysäköivät jalkakäytäville ja pyöräteille. Surutta.

Mukulakivet ovat pyörälle yksi ongelma, autojen (bussien) läheisyys. Muita ongelmia pyöräilijälle ovat: pyöräteiden reitit (ei kulkemiseen vaan maisemia varten ylä ja alamäkineen), pyöräteiden huono merkintä ja katoamiset (jalkakäytävälle eksyykin), pinnoitteiden kunto ja reunakivet. Pyöräilijä saa tarkkailla enemmän asioita kuin autoilija, oikeasti. Autoilijana tiedän.

Ei jalkakäytävällä ajo ole sinänsä ongelma: se on ongelma ruuhkapaikoissa ja jos ei kunnioita muita, mitä on aivan liian usein. Usein pyörätiet ovat myös keskellä kävelyaluetta. Kohta ajan Hämeentiellä jalkakäytävää 50 m käytännön syistä menemättä bussikaistalle odottaen 3 liikennevaloja, jalankulkijoita väistäen (olenhan rikollinen).

Ainoa oikea tapa hoitaa kevytliikenne olisi pyörätie (yksisuuntainen) ajotien reunassa. 30 v on rakennettu väärin.

Muuten, nykyiset väistämissäännöt pyörien ja autojen kesken ovat syvältä. Autoja suositaan, ovathan liikennevalotkin VAIN autoja varten (muuten auto väistäisi jalankulkijaa).

nikke (ei varmistettu)

Sellaiset yksisuuntaiset kapeat pyörätiet ovat olleet ja taitavat olla edelleenkin Bulevardin reunoilla, vieressä leveä jalkakäytävä. Joo. Mitä ontuvampi ja sokeampi vanhus, sen varmemmin kulkureitti valitaan siitä pyörätieltä. Se pyörätie on myös mainio paikka pysähtyä purkamaan jakeluauton lastia, auto mieluiten hiukan vinoon. Niin ja voihan siinä varastoida rakennustarvikkeitakin. Bussia ja risteyksen yli pääsemistä tietysti jonotetaan siinä pyörätiellä. Kaiken sitten kruunaa se väärään suuntaan ajava pyöräilijä.

Laura Kataja (ei varmistettu)

Pyöräteiden pääättymistä hyvin harvoin merkintään mitenkään, tai sitä missä se jatkuu, jos esim. pyörätie siirtyy ajoradan toiselle puolelle. Itselle on käynyt usein esim. Herttoniemessä, että pyörätie vain päättyy ja jatkuukin jalkakäytävänä. Tieliikennelakiin pitäisi lisätä pakolliseksi merkiksi pyörätie päättyy.

fillaristi (ei varmistettu)

Mielenkiintoinen aihe jossa ei ole oikeaa eikä väärää. on vain asenteita ja toki laki jotain ohjaa myös. itse ajan paljon pyörää ja pyrin olemaan juuri ylläkirjoitetuista syistä liikenteen joukossa. yhteiset polut kun ovat vaarallisia koska siellä kulkevilla ei kaikilla ole lain tuntemusta , ymmärtämystä tai muuten vain kuljetaan omaan arvaamattomaan tapaan. jalankulkijat vaihtavat 'kaistaa' ja kääntyvät pois katsomatta taakse, lapsethan on aina todellinen vaaran merkki. äänettömästi kulkevat pyörät ja 'uhmakkaat' ajajat saa varmasti hiukset pystyyn. ihan pienellä asenteen (oman) muutoksella kaikki mahdumme yhteisille väylille.Silloin kun ajan ajotiellä oli pyörätietä taikka ei ilmaantuu jostain melkein joka reissulla joku autoilija joka ajaa niin liki että pöylyt peilistään tarttuu paidan hihaan vaikka tilaa riittää kunnon ohitukseen. pyörä (uskon että mopo ja mopoautokin) on punainen vaate.
Iso kiitos kuitenkin niille autoilijoille, joilla riittää ymmärrystä sovittaa oma menonsa siten ettei vaaratilanteita synny. Heitä on onneksi määrällisesti suurin enemmistö. Joillekin pyöräily on oikeasti harrastus, joillekin kulkuväline paikasta toiseen. Yhteispelillä se sujuu kunhan jokaisella on oikea asenne liikenteessä.
(suuntamerkki, koirat kunnolla kytkettyinä, lapset ohjauksessa, pyöräilijällä malttia tilanteisiin tuloon jne)

cycliste

Pyöräily on energiatehokasta ja ympäristöystävällistä liikennettä. Nimenomaan työ-
matkoilla. Huono sää ja ilmat muutenkin näin kesällä eivät edistä tätä liikkumista.
Pakko viitata johonkin tutkimukseen: Tandempyöräily on tehokkain tapa liikkua pidem-
piä matkoja.

Tarkkailija 1 (ei varmistettu)

Outoa keskustelua.

Jalankulkijana, pyöräilijänä ja autoilijana kerron omia kokemuksiani pk-seudulta.

Pyöräilijänä on ehdottomasti hankalinta ja vaarallisinta liikkua. Jalankulkijoilla, kuten Koromalta, tuntuu puuttuvan kevyenliikenteenväylän (KVL) käsitteen tuntemus.

Pyörälijähän syyllistyy rikokseen mikäli pyöräilee autotiellä kun vieressä on KVL. Tämä riippumatta siitä oliko alla kepeästi kulkeva kuitumaantiepyörä vai mummon vanha Jopo. Autotielle ei mennä.

Jalankulkijat taas tuntuvat pidättävän itsellään oikeuden käyttää kevyenliikenteenväyliä miten sattuu. Kyllä ne pyörät väistää vaikka tässä kiertelen ja kaartelenkin. En katso taakseni. Hypin puolelta toiselle yllättäen tai kävelen keskellä tietä kavereideni kanssa. Välillä jopa yksin. Kerran olen tainnut jopa kehoittaa jotain kävelijää levittämään kätensä, jotta sulkisi muulta liikenteeltä koko KVL:n.

Väliinputoajana pyöräilijä siis väistää kaikkia. Jalankulkijan mielestä tämän pitäisi ajella autotiellä. Autoilijoiden mielestä pysyä pyörätiellä.

Kannatan edellä esitettyjä kommentteja siitä, että yhdistetyt pyörä- ja jalkatiet tulisi jakaa selvästi kahtia. Jalankulkijat eivät yksinkertaisesti kykene nykyisin noudattamaan liikennesääntöjä tai minkäänlaista varovaisuutta niillä kulkiessaan. Mikäli väylää halkoo katkoviiva, niin tällöin vastuut myös ovat selvillä. Pyöräilijät saavat ajaa sopivaa nopeutta ja myös autoiljat pysyvät tyytyväisinä.

oraakkeli

KVL:n käyttö ei ole aina pakollista pyöräilijälle.

Pyöräilijä saa ajaa ajoradalla, kun:

Lyhyellä matkalla silloin, kun pyörätie on vain tien vasemmalla puolella, ja ajoradan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa. Tieliikenneasetus 18 § merkki 422.

Kun erityiset syyt siihen pakottavat. Esimerkiksi pyörätie voi olla käyttökelvottomassa kunnossa tai tukittu parkkeeratuilla autoilla. Tieliikennelaki 8 § 3 momentti.

Pyöräilijä voi myös joutua siirtymään ajoradalle esimerkiksi ryhmittyäkseen kääntymistä varten.

Mitä tulee tuohon käyttökelvottomaan kuntoon, niin se on pyöräilijä joka päättää onko se pyörätie ajokelvoton vai ei. Sitä ei voi autoilija eikä jalankulkija pyöräilijän puolesta päättää.

Pyörällä ja autolla (ei varmistettu)

Tästäkin voidaan olla montaa mieltä - mutta en ala väittelemään. Siteeraan itseäni viisaampaa:
" Ajoradalla ajaminen
Mikäli pyöräilijän kulkusuunnassa ei ole merkittyä pyörätietä, voi pyöräilijä siis lain mukaan ajaa ajorataa pitkin. Mikäli ajoradan reunassa on valkoisella sulkuviivalla erotettu riittävän leveä piennar, on pyöräilijän käytettävä piennarta, muutoin tien oikeaa reunaa. Ajorataa pitkin saa pyöräillä myös lyhyen matkan, jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa. [4] Ajoradalla ajettaessa pyöräilijä on velvollinen noudattamaan samoja liikennesääntöjä kuin autoilijatkin.

Etenkin kilpa- ja kuntopyöräilijät ajavat ajoittain ajoradalla vaikka vieressä kulkee pyörätie. Lain mukaan ajoradalla ajaminen ei ole sallittua muutoin kuin yllä esitetyissä tapauksissa. Laittomasti ajoradalla ajamista perustellaan yleensä sillä, että pyörätie on niin huonokuntoinen, ettei siellä voi ajaa tarpeeksi lujaa tai polkupyörä rikkoontuu. Tieliikennelaissa ei kuitenkaan anneta lupaa poiketa säännöistä näillä perusteilla. [5]

Mikäli pyöräilijä liikkuu huomattavasti muita kevyenliikenteen väylän käyttäjiä lujempaa, on ajoradalla ajaminen yleensä turvallisempaa pyöräilijän itsensä ja myös muiden tiellä liikkujien kannalta. Esimerkiksi kilpa- ja kuntopyörillä liikutaan hetkellisesti jopa yli 50 km/h, jolloin nopeusero jalankulkijoihin on suuri. Tieliikennelaki ei kuitenkaan tässäkään tapauksessa anna lupaa poiketa säännöistä, vaikka perustelu saattaakin kuulostaa järkevältä. Ajoradalla ei saa lain mukaan ajaa, vaikka pyöräilijän nopeus olisikin suuri, jos vierestä löytyy pyörätie. Mikäli suuri nopeus on vaaraksi itselleen tai muille tiellä liikkujille, pitäisi nopeutta laskea. "

Tämä tästä ja lisää tulee jos on tarvetta. Pyöräilijän tulee käyttää pyörätietä jos sellainen on olemassa - halusi tai ei. Tervettä järkeä voi käyttää jos sellaisen omaa. Valitettavasti pyöräilijät eivät ole sen fiksumpaa sakkia kuin muutkaan ja osa haluaa aina sooloilla - sille ei voi mitään. Onneksi kohta tulee talvi ja päästää marisemaan vaikka hiihtolatujen tallomisesta...

Fillarilla pääsee (ei varmistettu)

Mitä tuossa kirjoittamassani on niin epäselvää ajoradalla ajamisen suhteen.

Kun erityiset syyt siihen pakottavat. Esimerkiksi pyörätie voi olla käyttökelvottomassa kunnossa tai tukittu parkkeeratuilla autoilla. Tieliikennelaki 8 § 3 momentti.

Pyöräilijä voi myös joutua siirtymään ajoradalle esimerkiksi ryhmittyäkseen kääntymistä varten.

Onko tässä kohdassa jotain erityisen epäselvää:

Mitä tulee tuohon pyörätien ajokelvottomaan kuntoon, niin se on pyöräilijä itse joka päättää onko se pyörätie ajokelvoton vai ei. Sitä ei voi autoilija eikä jalankulkija eikä kukaan muukaan pyöräilijän puolesta päättää.

Mitä taas tulee maantiepyöräilijöiden ( kilpa tai harjoitusmielessä ) ajoradalla ajamiseen, niin poliisi on nimenomaan suositellut ajetaan ajoradalla ja sen reunaa.
Tämä juuri siksi että se on kaikkien, niin pyöräilijän itsensä kuin myös muiden tielläliikkujien kannalta turvallisempaa.

Mitä tulee sitten nopeuksiin yleensä, niin sattuu nyt vain olemaan niin että siinä pyörätiellä on sama nopeusrajoitus kuin viereisellä kadulla tai tiellä. Esim Kehä III:sen vieressä olevalla pyörätiellä saa ajaa vaikka 100 km / h pyörällä jos pystyy. Eri asia on onko se järkevää kun ottaa huomioon kyseisen pyörätien tämänhetkisen kunnon.

Pyörällä ja autolla (ei varmistettu)

Ei siinä ole mitään epäselvää - moni pyöräilijä vain haluaa tulkita tilannetta omalta kantiltaan ja se ei välttämättä ole linjassa tieliikennelain kanssa. "Mitä taas tulee maantiepyöräilijöiden ( kilpa tai harjoitusmielessä ) ajoradalla ajamiseen, niin poliisi on nimenomaan suositellut ajetaan ajoradalla ja sen reunaa.
Tämä juuri siksi että se on kaikkien, niin pyöräilijän itsensä kuin myös muiden tielläliikkujien kannalta turvallisempaa." - tälle osuudelle en anna mitään arvoa - poliisi ei todellakaan suositte ajamaan ajoradalla jos vieressä kulkee pyörätie - ei todellakaan suosittele. Pyöräilijän paikka on pyörätiellä silloin kun sen käyttö on mahdollista - eikä mitään muttia. Tervettä järkeä saa edelleenkin käyttää, vaikka olisi pyöräilijä.

Itse ajan fillarilla noin 2500-3000km vuodessa ja suurin osa matkasta tehdään pyöräteitä käyttäen. Nummelastakin pääsee Virkkalaan asti hyvää pyörätietä käyttäen - tätä väliä on tullut sahattua tänäkin kesänä muutaman kerran. Toki kun lähdetään pohjoiseen tai läntee - pyörätiet puuttuvat lähes kokonaan, silloin ajetaan muun liikenteen mukana ajoradalla tai pientareella tilanteesta riippuen.

Ei tämä niin vaikea asia ole - ellei siitä sitten halua sellaista tehdä.

Fillarilla pääsee (ei varmistettu)

Kiireessä tulee virheitä " Toki kun lähdetään pohjoiseen tai läntee - pyörätiet puuttuvat lähes kokonaan, silloin ajetaan muun liikenteen mukana ajoradalla tai pientareella tilanteesta riippuen." tarkoitin tietysti, että pohjoiseen tai itään lähdettäessä pyörätieden käyttäminen menee vaikeaksi kun niitä ei ole. Tästä huolimatta tiellä 25 ajelee "kilpapyöräilijöitä" myös siellä missä kulkee hyvä pyörätie vieressä...kai siihenkin löytyy hyvä selitys, jota minä en halua kuulla.

En jaksa jauhaa tästä tämän enempää - se ei johda kuitenkaan yhtään mihinkään.

Fillarilla pääsee (ei varmistettu)

"Tästä huolimatta tiellä 25 ajelee "kilpapyöräilijöitä" myös siellä missä kulkee hyvä pyörätie vieressä...kai siihenkin löytyy hyvä selitys, jota minä en halua kuulla."

Lause kertoo aika paljon siitä kuinka vähän nimimerkki tietää maantiepyöräilystä.

Seppot (ei varmistettu)

Miten se sanoo se vuoden 1997 säännös pyörätien jatkeesta eli kun pyörätie
jatkuu kadun toisella puolen ja välissä on ns. suojatie, niin onko se autoilija
väistämisvelvollinen vai pyöräilijä? Mitä viisaat tähän sanoo? No, entä jos pyöräilijä taluttaakin pyörää? No, entä jos pyörätie on merkitty katkoviivalla?

PYÖRÄILEVÄ JALA... (ei varmistettu)

Väistäminen risteyksessä !

Perustapaukset pyöräilijän (pyörätiellä) ja autoilijan (ajoradalla) väistämissäännöistä. Väistämissääntöihin ei vaikuta se, ajaako pyöräilijä pitkin pyörätien jatkeen merkintää vai suojatieraidoitusta, joka on samalla myös pyörätien jatke ilman erillistä merkintää.

1. Kääntyvä ajoneuvo:
Kääntyvän ajoneuvon kuljettaja väistää risteävää tietä ylittävää pyöräilijää. Tieliikennelaki 14 §.

2. Kolmio ja stop-merkki:
Kolmion tai stop-merkin suunnasta tuleva autoilija väistää risteävää tietä kulkevaa pyöräilijää kummankin pyörätien kohdalla. Myös silloin, kun kolmio on vasta ensimmäisen pyörätien jälkeen, jos pyörätie on riittävän lähellä risteävää tietä ollakseen sen osa (laki ei määrittele etäisyyttä). Kolmion yhteydessä saattaa olla pyörätiestä varoittava lisäkilpi, mutta sen puuttuminen ei vaikuta väistämisvelvollisuuteen. Tieliikenneasetus 14 § (merkki 231 ja 232), tieliikennelaki 14 §.

3. Autoilija väistää liikenneympyrässä:
Liikenneympyrässä autoilija väistää pyörätietä kulkevaa pyöräilijää sekä tullessaan liikenneympyrään että poistuessaan siitä. Liikenneympyrään tulevalla autoilijalla on kolmio osoittamassa väistämisvelvollisuutta. Liikenneympyrästä poistuva ajoneuvo taas on kääntyvä ajoneuvo, mistä syystä myös vilkkua tulee käyttää. Tieliikenneasetus 14 § (merkki 231 ja 232), tieliikennelaki 14 §.

4. Pihakatu, parkkipaikka yms:
Pihalta, parkkipaikalta, huoltoasemalta, pihakadulta, kävelykadulta, muulta vähäiseltä tieltä tai muulta vastaavalta alueelta tielle tulossa oleva kuljettaja väistää muuta liikennettä, siis myös pyöräilijää. Tieliikennelaki 14 §.

Näissä edellämainituissa tilanteissa siis auto väistää pyöräilijää.

Entä milloin sitten pyöräilijä väistää autoilijaa ?
Perustapaukset pyöräilijän (pyörätiellä) ja autoilijan (ajoradalla) väistämissäännöistä.

1. Milloin pyöräilijä väistää
Silloin kun autoilijalle ei ole väistämisvelvollisuuden osoittavaa liikennemerkkiä, autoilija ei ole tulossa pihasta tms tai kääntymässä. Esimerkiksi: Tasa-arvoisessa risteyksessä pyörätietä kulkeva pyöräilijä väistää risteävää tietä suoraan ajavaa autoilijaa. Samoin silloin, kun ajoratojen risteystä ei ole, ja pyöräilijä tulee ns. keskeltä metsää ajoradan yli tai vaihtaa tien puolelta toiselle. Tieliikennelaki 14 §.

Entä jos pyörätietä ei ole ja pyöräilijä ajaa ajoradalla ?

Perustapaukset pyöräilijän (ajoradalla) ja autoilijan (ajoradalla) väistämissäännöistä.

1. Tasa-arvoinen risteys
Ajoradalla ajavaa pyöräilijää koskevat normaalit väistämissäännöt. Tasa-arvoisessa risteyksessä oikealta tulevaa väistetään. Tieliikennelaki 14 §.

Pyörällä ja autolla (ei varmistettu)

Kiitos "Pyörällä ja autolla" hyvästä vastauksesta. Valitettavasti ihan kaikki pyöräilijät
eivät ole selvillä siitä, että myös pyöräilijällä on velvollisuuksia. Erityisesti Helsingissä
saa kulkea henkensä kaupalla, kun jotkut "tekevät uutta ennätystä" satulassa työmatkalla
voidakseen tuulettaa kahvitauolla. Valitettavasti näitä "hurjastelijoita" on päivittäin
liikenteessä ja heillä ei näytä olevan mitään käsitystä väistämissäännöistä hitaita
vanhuksia, vammaisia ja lastenvaunu + työntäjä-yhdistelmiä kuin autojakaan kohtaan.

PYÖRÄILEVÄ JALA... (ei varmistettu)

Ihan noin vinkkinä niin kohdistappa huomiosi pyörälijöistä välillä niihin jalankulkijoihin ja seuraa kuinka moi jalankulkija kävelee siellä reunassa kevyenliikenteen väylällä, jossa saa myös ajaa pyörällä ja ei ole keskiviivalla eroitettu pyöräilijän ja jalankulkijan puolta.
Seuraa myös kuinka moni kävelee rinnakkain.
Suurin osa kävelee keskellä ja vielä useampi kävelee rinnakkain.

Muuten 85 % auto vastaan pyörä onnettomuuksista on autoilija syyllinen. 70 % auto tullut kolmion takaa ja 15 % auto on ollut kääntyvä ajoneuvo.
Tämä kertoo karua totuutta siitä että osalla autoilijoista ei ole mitään käsitystä väistämissäännöistä.

Pyörällä ja autolla (ei varmistettu)

Tämä menee satunnaiselta jalankulkijalta ja pyöräilijältä yli hilseen: esimerkkinä vanha Hämeenlinnantie Vantaankoskelta pohjoiseen. Kevyenliikenteen väylä on hyvässä kunnossa ja sallittu mopoille, rajoitus ajotiellä on 80 km/h eikä se ole yhtään turhan leveä. Silti sinne autojen, isojenkin, sekaan tunkevat niin mopoilijat kuin osa pyöräilijöistäkin. Vaikka kevyen liikenteen väylän asfaltti on pääosin hienossa kunnossa, näkyvyyttä on satoja metrejä kerrallaan eikä jalankulkijoita juurikaan ole väisteltävänä, se ei kelpaa. Miksi?
Miksi tällaisessakin paikassa pitää tunkea kaistalle ajamaan täysin tieliikennelain 3 ja 8 § sekä tieliikenneasetuksen 18§ vastaisesti (piennar on niin kapea, että siinä ei juurikaan voi ajaa).
Ja perusteluksi ei kelpaa se, että a) kilpapyörän vauhti on liian kova pyörätielle, b) renkaat eivät kestä pyörätiellä, c) jalankulkijat tukkivat kevyen liikenteen väylän tai d) ajan vain lyhyen matkan ajoradalla. Mikään näistä ei pidä paikkaansa, kohta a) osoittaa asennevammaa (ei pyöräilijällä tai mopoilijalla ole mitään erivapautta ajaa pyörätiellä muiden joukossa turvallisuudesta piittaamatta niin kovaa kuin vehje kulkee), kohta b) osoittaa että on valittu väärät renkaat mikä ei anna erivapautta säännöistä poikkeamiseen. Jalankulkijoita on erittäin harvassa ja ajoradalla ajetaan kilometritolkulla.
Tällaisissa tapauksissa on käsittämätöntä jeesustelua valittaa autoilijoiden käytöksestä, kun itse sitä provosoi liikennesääntöjä rikkomalla ja autoilijoita kiusaamalla.
Muutenkin osalla pyöräilijöistä on sellainen asenne, että sillä pitää saada ajaa niin kovaa kuin jaksaa polkea missä ja milloin vain. Soittokelloa tai valoja ei juurikaan ole eikä käytetä vaikka olisikin. Jalankulkijoita säikytellään, autoilijoita samoin ilmestymällä yhtäkkiä eteen.

karjusen setä (ei varmistettu)

Kohdat a b c ja d osoittavat sen että et tiedä maantiepyöräilystä etkä pyöristä yhtään mitään.
Katsoppa mutten ihan vaikka huvin vuoksi facebookista ryhmä nimeltä Minä pysäköin pyörätielle ja tule sitten puhumaan liikennesääntöjen rikkomisesta ja kiusanteosta.
Espoossa tuntuu muutenkin olevan osalla autoilijoista väistämissäännöt hukassa kun ei tiedetä mitä se kolmio tarkoittaa ja se että kääntyvä ajoneuvo on väistämisvelvollinen.
Ajan pyörällä reilut 10 000 km vuodessa ja 12 kk vuodessa ja näitä kolmion takaa eteen ja eteen tai päälle kääntyjiä riittää jokaiselle päivälle useampi. Viimeksi tänään olisin 10 kertaa 50 km matkalla halutessani saanut uuden pyörän autoilijan kustannuksella.

Pyörällä ja autolla (ei varmistettu)

Kuule, minun ei tarvitse tietää maantiepyöräilystä yhtään mitään muuta, kuin että Tieliikennelain 3§ mukaan kaikkien on noudatettava liikennesääntöjä. Tuo vastauksesi on tyhmimmästä mahdollisesta päästä - mitä merkitystä sillä on, mitä sinä luulet minun tietävän? Sen verran on tullut vuosikymmenien mittaan pyöräiltyä, että tuo lähinnä naurattaa. Ero on siinä, että ajan siellä, missä laki määrää, otan jalankulkijat huomioon ja väistän myös autoja, vaikken olisi sääntöjen mukaan väistämisvelvollinen. Yritän siis toimia niin kuin toivoisin muidenkin pyöräilijöiden toimivan, jotta liikkuminen olisi turvallista ja mukavaa - kaikille! Minun ei tarvitse pitää yleistä tietä kilpa- eikä harjoitusratana, ne ovat ihan jossakin muualla. Ja osaan valita kulkuneuvoni siten että sillä kestää ajaa normaalilla pyörätiellä, ei tarvitse renkaiden puhkeamisen pelossa ajaa ajotiellä.

Pointti on siinä, että osa tienkäyttäjistä - ajoneuvosta riippumatta - katsoo olevansa liikennesääntöjen yläpuolella. Eli voi jättää säännön noudattamatta silloin, kun itsestä siltä tuntuu, yhtään piittaamatta siitä, että esimerkiksi kuvaamassani tilanteessa yksi pyöräilijä ajotiellä ajaessaan aiheuttaa kymmenille autoilijoille haittaa ja ottaa vielä riskin auton alle jäämisestä. Vaikka vieressä on hyvin vähän käytetty, hyväpintainen pyörätie!

Ei Tieliikennelaissa anneta "maantiepyöräilijöille" mitään erivapauksia, vai annetaanko?
Virheitä tekee jokainen tahattomastikin. Siksi ei pidä käyttäytyä tarkoituksella kuten sinä esität ja sitten vielä vaatia että autoilijat ottaisivat paremmin huomioon pyöräilijät - siis sinä voit ajaa ajotiellä vieressä olevasta pyörätiestä ja tieliikennelaista piittaamatta, ja itkeä sitten kun autot ajavat hipoen ohi, taikka joudut väistämään autoa joka ei ehkä ole huomannut sinua kun pääsit yllättämään.

Minua ei pätkääkään kiinnosta mitkään facebookit ja siellä ruikuttajat. Minusta tuntuu siltä, että aika moni kesäpyöräilijä auton rattiin siirtyessään käyttäytyy yhtä piittaamattomasti muita kohtaan kuin pyörän selässä.

karjusen setä (ei varmistettu)

" väistän myös autoja, vaikken olisi sääntöjen mukaan väistämisvelvollinen."
Juuri tuollaisella käyttäytymisellä teet hallaan kaikille muille pyöräilijöille.
Järkeä pitää tietenkin käyttää liikenteessäeikä ajaa auton alle, mutta tuolla käytöksellä aiheutat sen että kohta kaikki autoilijat olettavat kaikkien pyöräilijöiden väistävän vaikka itse ovat väistämisvelvollisia.
Jos ajoradan vieressä ajava pyörälijä pääsee yllättämään autoilijan niin silloin syy ei ole pyöräilijän vaan autonkuljettajan havaintokyvyn.

Ja väännetään nyt rautalangasta se että tieliikennelaki sallii pyöräilijän ajavan ajoradalla vaikka vieressä olisi pyörätie.

Pyörällä ja autolla (ei varmistettu)

Ihan ensimmäiseksi kehoitan sinua olemaan nimittelemättä ketään täällä palstalla.
Jos et pysty asialliseen keskusteluun niin älä kirjoita yhtään mitään.

Toiseksi. Ajan edelleenkin liikennesääntöjen mukaan ja tieliikennelaissa ei muuten tunneta mitään isomman oikeutta vaikka osa autoilijoista sitä surutta käyttää hyväkseen.

Käyttämäsi ilmaus " perikunta on varmasti onnellinen á la "hän oli kuitenkin oikeassa... "
on juuri tyypillinen autoilijan klisee jota jaksetaan viljellä jatkuvasti.

Tämä pullamössöterroristiksi kutsumasi on kyllä omistanut ajokortin jo 34 vuotta ja ajettuja kilometrejä autolla yli miljoona kilometriä.
Polkupyörälläkin on muutamia satoja tuhasia kilometrejä takana joten kokemusta liikenteestä on.
Miten on sinun laitasi ?

Pyörällä ja autolla (ei varmistettu)

Valitettavasti pyöräilijät eivät ole keskimäärin yhtään sen fiksumpaa sakkia kuin muutkaan - osa käyttää omaa harkintaa ja pyöräilee miten sattuu ja missä tahansa. Suurin osa toimii suunnilleen niin kuin pitääkin - ottaa huomioon muut tiellä liikkujat ja noudattaa ainakin suunnilleen tieliikennelakia ja osaa käyttää myös tervettä järkeä. Valitettavasti osa "kilpapyöräilijöistä" ei vain osaa, ymmärrä tai halua toimia niin kuin pitää - sille ei voi mitään.

Pyöräilijöitä ja muitakin tiellä liikujia löyty joka lähtöön - keskiviikkona länsiväylällä pyöräilijä trikoissa, ilmeisesti ajoi mielestään niin kovaa, että liikennemerkit eivät koskeneet häntä.

Valitettavasti pahimpia ovat nämä "maantiepyöräilijät" jotka kuvittelevat olevansa jonkin muita ylempänä, eikä heidän tarvitse esim käyttää pyöräteitä, koska ne ovat lapsia ja muita varten. Pyörätietä on käytettävä siellä missä se on mahdollista - näin sanoo tieliikennelaki. Vaikka ajasi 100.000km vuodessa, se ei mahdollista poikkeusta.

Jokainen joka pyörällä ajelee joutuu tilanteisiin joissa auto tai joku muu teillä liikkuja on väärässä - sille ei voi mitään. Kun pitää silmät auki ja järkevän tilannenopeuden säästyy yleensä pahimmalta. Kääntyvän ajoneuvon väistämisvelvollisuus on helppo, vaikeaksi sen tekevät ne pyöräilijät jotka ajavat ajoradalla ja samaan suuntaan ajava auto kääntyy oikealle. Tulisi ymmärtää, että polkupyörä on ajoradalla ajettaessa ajoneuvo muiden joukossa - ilman mitään erityisiä väistämis tai etuajo-oikeuksia.

Turvallista matkaa, tästä huolimatta. Tänään olisi tarkoitus polkea Virkkalaan ja takaisin - pyörätietä pitkin.

Fillarilla pääsee (ei varmistettu)

" Kääntyvän ajoneuvon väistämisvelvollisuus on helppo, vaikeaksi sen tekevät ne pyöräilijät jotka ajavat ajoradalla ja samaan suuntaan ajava auto kääntyy oikealle."

Nyt kyllä meni yli hilseen. Miten voi muka tehdä vaikeaksi se että ajetaan samaan suuntaan ja auto kääntyy oikealle.
Jos ajetaan peräkkäin eli pyörä ensin ja sitten auto niin ei sen auton pidä lähteä ohittamaan pyöräilijää jos kerran on kääntymässä heti seuraavassa risteyksessä oikealle.
Jos autot ajaa peräkkäin niin ihan samallalailla ei pidä sen takanatulijan lähteä ohittamaan ja kääntymään seuraavassa risteyksessä oikealle.

Eniten vaaratilanteita tuosta oikelle kääntymisestä tulee juuri silloin kun pyöräilijä ajaa pyörätietä ja auto ajaa ajoradalla samaan suuntaan ja kääntyy oikealle.
Autoilija ei päätään käännä sinne oikealle mistä pyörä tulee ja sitten on selitykset valmiina kun törmäys tulee, tyyliin " Tulit aika lujaa, en nähnyt, kuollut kulma, ym ym.

Sen sijaan jos pyöräilijä ajaa kyseisessä tilanteessa ajoradalla niin silloin hän on kokoajan autoilijan näköpiirissä.

PS: Puolet kilometreistäni tulee ns. hyötypyöräilystä ja puolet lenkeistä joita en aja maantiepyörällä vaan maastopyörällä ja pysin ajamaan aina pyörätiellä silloin kun se on mahdollista.
Valitettavasti ihan joka paikkaan ei pyörteitä pitkin pääse, joten silloin on pakko ajaa ajoradalla.
Talvella en pyörätiellä aja jos se on auraamatta tai on jäisellä polanteella vaikka talvipyörässäni onkin nastarenkaat edessä sekä takana, vaan silloin ajan ajoradalla koska pyörätie on silloin käyttökelvottomassa kunnossa.
Pyöräilijä saa ajaa ajoradalla, kun erityiset syyt siihen pakottavat. Esimerkiksi pyörätie voi olla käyttökelvottomassa kunnossa tai tukittu parkkeeratuilla autoilla. Tieliikennelaki 8 § 3 momentti.

Pyörällä ja autolla (ei varmistettu)

Nimimerkit Karjusen Setä ja Fillarilla Pääse ovat oikein hieno esimerkki siitä, kun maantielaki on täysin hukassa. Toivottavasti, että kuitenkaan ole niitä autoilijoita, jotka ottavat lain omiin nimiinsä ja yrittävät kiilata maantiellä pyöräileviä.
Poliisi puuttuu jos siihen on aihetta, jookos.
Kannataa lukea nimimerkin "Pyörällä ja autolla", hänen kommenteistaan löytyy tieliikenne lain oikeat kohdat.
Monelle autoilijalla on uskomus, että pyörällä on ajettava kevyenliikenteenväylällä jos sellainen on, mutta sehän ei ole totuus, kuten tuolla aiemmin on jo kirjoitettukin.
Maantiepyörät eli kilpapyörät (pyörillä jonka paino on alle 10kg painoa) nauttivat erikoisoikeuksia eli mm. soitookelloa ei näissä pyörissä tarvitse olla.
yritetään ajella sulassa sovussa. Ei varmasti kovin montaa sekuntia autoilijan menoa hidasta, jos samalla tiellä polkee joku pyörällä.

Maantiepyöräilijä (ei varmistettu)

"Nyt kyllä meni yli hilseen. Miten voi muka tehdä vaikeaksi se että ajetaan samaan suuntaan ja auto kääntyy oikealle." Asia ei ole niin vaikea etteikö sitä keskivertopyöräilijäkin ymmärtäisi. Joudun työn takia ajelemaan ympäri pääkaupunkiseutua ja mm Finnoontie on tuttu. Ei ole kerta eikä toinen kun on ollut erittäin ikävä tilanne sen takia, että pyöräilijältä on puuttunut äly kokonaan. Pyöräilijä ajaa liikenteen seassa, minun takana, laitan vilkun oikealle ja hidastan kääntyäkseni oikealle - mitä tekee pyöräilijä, lähtee ohittamaan minua oikealta puolelta. Tähän asti olen onnistunut väistämään tai pysähtymään jotta pyöräilijä ei olisi jäänyt alle - täysin oma syynsä olisi ollut.
Toinen mikä kiinnittää huomiota tälläkin tiellä, pysähdyn suojatien eteen ja annan jalankulkijalle tilaa ja pyöräilijä suhahtaa samalla oikealta ohi ja on kaataa tai törmätä kävelijään. Eikä tämäkään ole ainutkertaista - olen nähnyt samanlaisia tilanteita ennenkin. Finnoontien vieressä kulkee pyörätie - jota käyttää vain osa pyöräilijöistä.

Tämä tästä, en viitisi uhrata aikaa jonnin joutaviin selityksiin. Uskokaa mitä tieliikennelaki sanoo ja noudattakaa sitä - niin homma toimii paljon paremmin.
Pyöräilijän paikka on pyörätiellä silloin kun se on käytettävissä - tämä kiteyttää koko jutun. Eikä mitään erivapauksia ajoit sitten paljon tai vähän.

Joku voisi kertoa vielä mikä on "maantielaki", joku jota vain fillaristit noudattavat ja mistä muut eivät tiedä mitään.

Fillarilla pääsee (ei varmistettu)

Ei näköjään ole tieliikkennelaki sinulla hallussa kun et tiedä että polkupyörällä saa ohittaa auton oikealta puolelta.
TLL 17§ : Pyöräilijä saa ohittaa oikealta muun ajoneuvon kuin toisen
polkypyörän tai mopon.

Ja vielä kerran rautalangasta väännettynä tieliikennelain kohta milloin pyöräilijä saa ajaa ajoradalla vaikka vieressä olisikin pyörätie.

Pyöräilijä saa ajaa ajoradalla:

Lyhyellä matkalla silloin, kun pyörätie on vain tien vasemmalla puolella, ja ajoradan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa. Tieliikenneasetus 18 § merkki 422.

Kun erityiset syyt siihen pakottavat. Esimerkiksi pyörätie voi olla käyttökelvottomassa kunnossa tai tukittu parkkeeratuilla autoilla. Tieliikennelaki 8 § 3 momentti.

Pyöräilijä voi myös joutua siirtymään ajoradalle esimerkiksi ryhmittyäkseen kääntymistä varten.

Mitä tulee tuohon käyttökelvottomaan kuntoon, niin se on pyöräilijä joka päättää onko se pyörätie ajokelvoton vai ei. Pyörätie voi olla ajokelvoton monesta eri syystä. pyörätie on auraamaton talvella, se on jäistä polannetta täynnä, tietyön takia pinta revitty auki, ym ym. Sitä onko pyörätie ajokelvoton vai ei, ei voi autoilija eikä jalankulkija pyöräilijän puolesta päättää.

Niin ja se pyörätie on tosiaankin pyörätie eikä mikään autojen ja työkoneiden parkkipaikka.
Minäkin ajan ympäri pääkaupunkiseutua niin autolla kuin pyörälläkin ja Finnoontiekin on tuttu, mutta paljon enemmän näen pyöräteille ja pyöräkaistoille sekä jalkakäytäville pysäköityjä autoja ( enkä nyt tarkoita jakeluautoja ) kuin ajokaistalla ajavia pyöräilijöitä

Pyörällä ja autolla (ei varmistettu)

Meille ainakin opetettiin autokoulussa, että kääntyvää ajoneuvoa ei saa ohitta ei edes oikealta eikä edes pyörällä. Pyydän asiasta kommentit liikenneturvalta ja palaan asiaan.

Fillarilla pääsee (ei varmistettu)

Pyydä vaan. Jos auto on pysähtynyt risteykseen ja sillä on vilkku päällä merkkinä että on kääntymässä oikealle niin pyörälijä saa kyllä ohittaa auton oikealta ja ajaa siihen auton viereen oikealle puolelle ja jatkaa siitä sitten suoraan tai kääntyä myös oikealle. Jos pyörälijä jatkaa suoraan eteenpäin ja auto kääntyy oikelalle niin auto on silloin väistämisvelvollinen. Vasemmalle pyöräilijä ei saa kääntyä jos on ajanut sinne auton viereen oikealle puolelle.

Vasemmalle kääntyvää ajoneuvoa oli se sitten auto tai pyörä ei saa ohittaa vasemmalta mikään ajoneuvo.

Pyörällä ja autolla (ei varmistettu)

Pitääkö vääntää ratakiskosta ennenkuin menee perille.

Ja vielä kerran rautalangasta väännettynä tieliikennelain kohta milloin pyöräilijä saa ajaa ajoradalla vaikka vieressä olisikin pyörätie.

Pyöräilijä saa ajaa ajoradalla:

Lyhyellä matkalla silloin, kun pyörätie on vain tien vasemmalla puolella, ja ajoradan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa. Tieliikenneasetus 18 § merkki 422.

Kun erityiset syyt siihen pakottavat. Esimerkiksi pyörätie voi olla käyttökelvottomassa kunnossa tai tukittu parkkeeratuilla autoilla. Tieliikennelaki 8 § 3 momentti.

Pyöräilijä voi myös joutua siirtymään ajoradalle esimerkiksi ryhmittyäkseen kääntymistä varten.

Mitä tulee tuohon käyttökelvottomaan kuntoon, niin se on pyöräilijä joka päättää onko se pyörätie ajokelvoton vai ei. Pyörätie voi olla ajokelvoton monesta eri syystä. pyörätie on auraamaton talvella, se on jäistä polannetta täynnä, tietyön takia pinta revitty auki, ym ym. Sitä onko pyörätie ajokelvoton vai ei, ei voi autoilija eikä jalankulkija pyöräilijän puolesta päättää.

Pyörällä ja autolla (ei varmistettu)

Sivut

Osallistu keskusteluun

Johannes Koroma

Kirjoittaja on työtä tekevä eläkeläinen. johannes.koroma@welho.com