Tutkija testasi, löytyykö lähikaupasta eettistä ruokaa

Kotimainen kaali, valkosipuli ja chili löytyvät Päivi Timosen ruokalistalta. - Chiliä moni suomalainen kasvattaa ihan kotikeittiössä.

Heli Koivuniemi

Eläinten hyvinvointi ja työntekijöiden olot vaikuttavat Tanja Doubrovin ja Alinan valintoihin. Sillä on myös merkitystä, että ruoka tulee mahdollisimman läheltä. Olen tyytyväinen, jos löydän kaupasta näillä periaatteilla tuotettuja ruoka-aineita. En kuitenkaan kiertele eri kaupoissa varta vasten tuotteita etsimässä.

Heli Koivuniemi

Kyllä joitakin valintoja tulee tehtyä varsinkin nyt, kun perheessä on lapsia, Jasmiina Hietala sanoo Joakim sylissään. Nyt kun olen kotona ruuan hinnalla on merkitystä. Maku vaikuttaa valintoihini. En käy erityiskaupoissa.

Heli Koivuniemi

Taru Airissalo ostaa kotimaista lihaa, broileria ja vihanneksia. Vaikka esimerkiksi brasilialainen liha olisi halvempaa, en osta sitä. Suosin eri sesonkien tuotteita, lähiruokaa ja -kauppoja. Kauppahallissa käynti on luksusta.

Heli Koivuniemi

Johanna Elo ja Aino valitsevat ruokaa osittain eettisin perustein. Vähän katson hintaakin. Maatilatorilta minulla ei ole mahdollisuuksia käydä viikoittain. Reilun Kaupan kahvia ja banaania ostan. Luomumaitoa ja -jauhelihaa pyrin ostamaan. En osta, jos tuotteet ovat huomattavan paljon kalliimpia kuin muut-

Heli Koivuniemi

– Helsinkiläisiä hemmotellaan, mutta pikkukylien lähikaupoissa eettisyys vasta pilkistelee sieltä täältä, arvioi Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Päivi Timonen lähikauppojen tarjontaa.

Ruokakeskustelun pinnalla kuhisee. Useat, toisilleen jopa vastakkaiset vaihtoehdot risteilevät sulavasti ristikkäin. Abstrakti ja tutkijavetoinen ruokakeskustelu on arkipäiväistynyt.

– Terveys ja hyvinvointinäkökulmat korostavat yksilökeskeisyyttä ja hedonistista suhtautumista ruokaan.

Eettinen kuluttaja sen sijaan pohtii ruuan ympäristövaikutuksia ja oikeudenmukaisuutta. Onko meillä oikeus syödä eläimiä tai käyttää luonnonvaroja? Onko ruuan hinta oikeudenmukainen?

 

Herkkusieniä kyllä löytyy, mutta suppilovahveroita ei juuri näe.”

Eläinten oikeuksista ja lihan terveysvaikutuksista julkisuuteen noussut keskustelu on muuttanut joidenkin kuluttajien suhtautumista lihaan ja kasviksiin.

Riistan ja vapaasti kasvatetun lampaan suosio kasvaa.

Suomalaiset söivät vuonna 2011 ennätyksellisen paljon lihaa. Henkeä kohti lihaa kulutettiin 74 kiloa. Sianlihan kulutus kasvoi viisi prosenttia, vaikka sikaloiden oloista on noussut kohu. Lihan hinta kallistui kahdeksan prosenttia.

Tutkija arvioi tilastoista huolimatta, että lihaa ei tulevaisuudessa syödä enää yhtä paljon. Lihasta on tulossa vähitellen lisäke, joka korvataan kasviksilla ja juureksilla.

Kasvisten ja juuresten suosio on jo nyt kasvanut ja kasvaa yhä. Ruokaresepteissäkin törmää yhä useammin kasvisruokiin.

– Kestosuosikiksi on valikoitunut punajuuri, jota käytettiin aiemmin vain lisukkeena. Nyt se on keskeinen raaka-aine, jota tapaa lautasella eri muodoissaan ja josta kehitellään mitä erilaisempia reseptejä.

Lähikauppojen valikoimasta Timonen nostaa eettiseen tarkasteluun kolme osa-aluetta: paikallisuuden, sesongit ja eläinten oikeudet.

Paikallisuutta ovat vauhdittaneet tutkijan mukaan lähiruokaan ja pientuottajien valikoimaan erikoistuneet kaupat.

Sesonkeja ruokakaupoissa ei sen sijaan juuri erota toisistaan. Esimerkiksi sienet eivät ole löytäneet tietään lähikauppoihin.

– Herkkusieniä kyllä löytyy, mutta suppilovahveroita ei juuri näe.

Myös kotimaista omenaa kaupoissa on tarjolla jo melkoisesti, mutta karpaloa kaupoista löytää harvoin.

 

Kalan brändi ja arvostus on kokenut Timosen mukaan muodon muutoksen.

– Globaali, villi tuote on kadonnut maapallolta. Kalasta on tullut luksustuote, joka näkyy kalan hinnassa.

Lähikaupoissa tarjolla on hyvin suppea valikoima kalaa, ja se on usein viljeltyä norjalaista lohta tai kirjolohta. Kalan kohtalosta kannetaan Timosen mielestä oikeutetusti huolta.

– Jos kuluttaja saisi valita, niin lähikalan konseptoinnissa olisi parantamisen varaa.

Jakelujärjestelmiin tutkija toivoo parannuksia. Hän kaipaa toimivia malleja markkinoille lisää. Järjestelmien on oltava mahdollisimman joustavia ja pyrittävä mahdollisimman pieneen hävikkiin.

– Ruokapiirit toimivat harrastuspohjalta. Viikon raaka-aineet kotiin kuljettavia yrityksiä löytyy jo muutama.

Hän kertoo Kööpenhaminan mallista, jossa paikalliset kalastajat myyjät tuoreen kalan suoraan merestä kuluttajille. Valittavana on 2–3 ruuan ainekset. Tilauksen voi vaivatta peruttaa ja kalojen valmistukseen saa halutessaan ohjeita.

Eettisen kuluttajan ruokalista

Älä heitä ruokaa pois. Osta sen verran elintarvikkeita kuin todella tarvitset. Suunnittele ostoksesi ja päivän ateriasi. Valmista suurempia ruokamääriä kerrallaan ja pakasta ylimääräinen ruoka. Käytä mikroa ruuan lämmittämiseen.

Erottele maatuvat jätteet biojätteisiin. Kaatopaikalla mädäntyvä ruoka tuottaa kasvihuoneilmiötä kiihdyttävää metaania ja rasittaa enemmän ympäristöä kuin pakkausjäte. Syö kasvatettua lihaa, broileria ja kalaa vähemmän. Eläinten kasvattaminen ruuaksi kuluttaa huomattavasti enemmän luonnonvaroja kuin kasvisravinnon tuotanto.

Kiinnitä huomiota omiin ostosmatkoihisi. Muutaman tuotteen hakeminen autolla isosta marketista on epäekologista. Pienet ostokset kannattaa tehdä lähikaupoista, joihin pääsee helposti kävellen tai pyörällä. Bussikin on yksityisautoa parempi vaihtoehto. Ostosreissulle on hyvä poiketa, jos muutenkin liikkuu autolla. Silloin on järkevää ostaa suurempia määriä kerralla.

Huomioi, että prosessoitu tuote ei aina ole epäekologisin valinta. Valmiin ruuan lämmitys mikrossa on usein hyvinkin energiatehokasta verrattuna siihen, että teet aterian alusta lähtien itse. Suosi tuotteita, joilla on ”eettinen sertifikaatti”. Tarkista järjestelmien taustat.

Kierrätä kertyneet pakkausmateriaalit. Osta elintarvikkeita irtomyynnistä pusseihin, joita olet jo aikaisemmin käyttänyt. Suosi isompia kierrätettäviä kartonkipakkauksia pienten kertakäyttöpakkausten sijaan. Kierrätä kaikki kierrätykseen kelpaava pakkausmateriaali.

Suosi luomulihaa – luonnonmukaisesti kasvatetut eläimet voivat usein elää lajityypillisemmin. Valitse suomalaista ja eurooppalaista - työntekijöiden työolot tunnetaan. EU-maissa työoloja ohjaa yhtenäinen lainsäädäntö.

Käytä kankaasta tai muusta kestävästä materiaalista valmistettuja kauppakasseja. Kanna kankaista kauppakassia aina mukanasi. Kätke kangaskasseja eri paikkoihin; yksi käsilaukkuun, toinen reppuun, kolmas autoon. Näin kassi on aina saatavilla. Jos ostat muovikassin, käytä sitä useasti uudelleen.

Vaikuta ruuan epätasaiseen jakautumiseen maailmassa. Osallistu tunnettujen järjestöjen ruoka-apukeräyksiin, joilla pyritään tasaamaan ruuan epätasaista jakautumista niin meillä kuin maailmalla.

Lähde: eettinenvalinta.fi

Written by:

Heli Koivuniemi

Ota yhteyttä