Hyvinkää ja Riihimäki säästävät, ei rahaa ilmaan vuodenvaihteessa

Hyvinkää ja Riihimäki eivät säästösyistä ammu vuodenvaihteessa raketteja taivaalle.

Ari Peltonen

AAMUPOSTI | Hyvinkään ja Riihimäen kaupungit jättävät tälläkin kertaa uudenvuoden raketit ampumatta. Molemmat kaupungit haluavat säästää vähäisiä eurojaan parempiin tarkoituksiin.

Riihimäen vs. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen kertoo, että ilotulituksesta luopuminen on jo pidempiaikainen käytäntö. Säästö on tarpeen, ja myös ampumiskulttuurikin on muuttunut vuosien varrella. Raketteja ammutaan paljon perhepiirissä.

– Se on myös yleisesti viesti, että tässä kuntataloudessa niille rahoille on tähdellisempääkin käyttöä, Koistinen sanoo.

Hän kertoo, että kaupunki ja pelastuslaitos suosittavat, että Riihimäen keskusta-alue rauhoitettaisiin ilotulitteiden ampumiselta. Kyseessä on kuitenkin suositustyyppinen toive, ei suoranainen kielto.

Hyvinkää ei järjestä ilotulitusta, kertoo puolestaan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Mecki Kåhre. Hyvinkäälläkin päätös on syntynyt säästösyistä.

Kaupunki järjesti parisen vuotta sitten kaksikin näytöstä, kun samalla juhlittiin Hyvinkään kaupungin tasavuosia. Hyvinkään kauppalasta tuli kaupunki tammikuun 1. päivä vuonna 1960.

LUE LISÄÄ AAMUPOSTIN PAPERILEHDESTÄ

Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Aamuposti uutisoi Hyvinkään kaupungin jättävän ilotulituksen ampumatta säästösyistä. Halusin lähteä selvittää minkälaisesta säästöstä on kyse koska summia ei mainittu ja ettei nyt vaan syntyisi vääriä käsityksiä hyveestä. Soittokierros suomen suurimpiin ilotulitusyrityksiin kysymyksenä kuinka paljon Hyvinkään kaupunki on keskimäärin "ampunut" rahaa taivaalle.

Hyvinkääläiset, Me säästämme tänä vuonna jopa 2,6 senttiä / asukas.

Minkälaisen ilotulituksen esim. lasten iloksi 2,6 sentillä voisi yksityisenä ihmisenä saada? Vastauksen jokainen tietää :(

Onko 2,6 senttiä sitten liikaa?

Vastauksen asioihin voi saada tutkimalla vaikka Järvenpään kaupungin toimintaa jossa vain 39000 asukasta. Vuosi sitten Järvenpää uhrasi 25 senttiä per asukas vuoden vaihtuessa 2011. Tänä vuonna uhrataan edelleen 25 senttiä per asukas ja kaikessa viisaudessaan ko. kaupunki on päättänyt aikaistaa ilotulituksen klo 19.00 ajankohtaan jotta myös lapsiperheiden ja erityisesti lasten olisi mahdollista nauttia tästä!

Varmasti on monia Hyvinkääläisiä joita ilotulitus ei kiinnosta tai he inhoavat sitä kuka mistäkin syystä ja tämä suotakoon heille.

Ihmettelen vain että paljon pienempiin kohderyhmiin ja pienempiin tapahtumiin kaupunki on valmis antamaan rahaa paljon enemmän kuin 2,6 senttiä / asukas ja sitä iloa ei pääse jakamaan kuin pienen pieni joukko.

Onneksi matka Järvenpäähän on lyhyt :)

Olli Oja (ei varmistettu)

Ihmettelen itsekin säästöjä mitä tehdään ja toisaalta taas paikkoja missä rahoja tuhlataan.

Ehkä en ole riittävän sivistynyt, mutta en voi esim. ymmärtää uuden kaupungintalon aulan "taidetta" Lumppuja tärkätty ja laitettu kattoon roikkumaan. Kuinkahan paljon siinä vietiin kaupunkilaisen rahoja?
Mieluummin ilotulitus kuin rievut katossa.

Sivistymätön? (ei varmistettu)

Pitäisi suurten kaupunkien ottaa mallia eikä syytää rahoja taivaalle. Hyvä Hkää ja Rmk!

vastaan (ei varmistettu)

Jos oikein muistan, kaupungintalon "taideteoksen" hinta oli huimat 40 000€. Tekee siis lähes 90 senttiä / asukas. Toki teos kestää pitkään (tuohon hintaan toivottavasti ikuisesti), mutta tuollakin rahalla olisin ennemmin ottanut muutaman vuoden ilotulitteet. Ensi kerralla kaupunginisät toivottavasti älyävät kääntyä vaikkapa yläkoululaisten puoleen tehdessään taidehankintoja. Tai otetaan kaupungintalon aula hyötykäyttöön tinkimättä estetiikasta, ja ripustetaan sinne esim. diakoniatyön vaatevarastot, joista vähävaraiset voivat sitten käydä hakemassa tarpeeseensa...

Taiteellinen py... (ei varmistettu)

Tällaisilla keinoilla on lähinnä populistinen arvo. Todelliset tärkeät leikkauskohteet ovat lähes näkymättömiä. Isoimmat kulut syntyvät huonoista järjestelmävalinnoista, kehnoista poliittisista prosesseista, ylikasvaneista kunnallisista virkamieskoneistoista. Optimoimalla järjestelmää voisi tuottaa vuosittain moninkertaisen säästön siihen nähden, että jätetään yhdet paukuttelut väliin. Mutta ilotulitteissa säästäminen näkyy kaikille ihmisille. He ajattelevat: tässä on kovapintainen ja tiukka taloudenpitäjä, tämä meidän kunnallispoliittikomme. Tällainen lumetaloudenpito on niin tyypillistä nykyiselle taloudelliselle ja poliittiselle järjestelmällemme, että siihen ei enää edes oikein osata suhtautua kriittisesti. Ikään kuin kaikessa pitäisi olla kyse vain fasadeista ja kulisseista, siitä miltä asiat vaikuttavat. Missä on syvyys, viisaus, kärsivällisen toiminnan kulttuuri? Teknologinen kehitys ajaa tätä samaa. Ihmiset muuttuvat impulsiivisiksi. On tärkeämpää lukea Cajanderin kauniita Shakespeare-versiointeja kuin aamun Hesaria. Uutisoitavaa ei oikeasti riitä joka päivälle kylliksi, siksi lehtien rytmi on harhaanjohtava. Olennainen on hidasta ja raskasta lähes poikkeuksetta ja vaatii suurta sydäntä ja avoimia silmiä, että sen ymmärtäisi. Näin olisi ihanteellisesti myös Uudenmaan kunnallispolitiikassa. Samoin kansainvälisessä politiikassa, sillä <a href="http://www.lainainfo.com">millaista käsitystä lainaamisesta</a> ruokkii tämänhetkinen finanssikriisi? Jos nuorille yritetään opettaa, että ei pitäisi ottaa pikalainoja, ei liian aikaisia asuntolainoja, ei ylenmääräisiä luottoja, ja samalla koko järjestelmä perustuu keskinäiselle lainaamiselle ja velan kierrättämiselle riippumatta maksukyvystä tai kansainvälisistä luottohäiriömerkinnöistä, niin mitä oletetaan saatavan aikaan nuorten rahankäytössä? Ongelmat pysyvät, impulsiivisuus pahenee, eikä siihen ole kuin ehkä luddiittinen ratkaisu, ikävä kyllä. Laiskuuden ja lyhytjänteisyyden voi muuttaa vain kovilla rakenteellisilla muutoksilla, jotka pakottavat ihmiset katsomaan elämäänsä kärsivällisemmin. Ei ole ilmaista lounasta, edes nettiaikakaudella.

ziiiina (ei varmistettu)

Mitä pitäisi ajatella siitä, että kaikki kuntamme kärsivät rahapulasta, ja tämä ajaa alas hyvinvointi yhteiskunnan. En tiedä, mihin suuntaan valtiomme on menossa kun kaikkein pienimmätkin ilot pitää hylätä (= ilotulitteet) että saataisiin hoidettua välttämättömät menot. Ja siltikin terveydenhuolto, vanhustenhuolto, nuorten mielenterveys palvelut ontuvat rankasti. Ei riitä tällainen, suomalainen yhteiskunta rapautuu. Ainakin nuorison huono vointisuuden pahin syy on paitsi tämä rapautuminen myös uskoakseni <a href="http://www.lainainfo.com/kulutusluotto/>kaikenlaisten luottojen haaliminen</a>. Eli kuten on taas hesarissakin ilmoitettu, maksu häiriöt ovat tänä vuonna lisääntyneet valtavasti, ja asiantuntijoiden mukaan erityisesti nuoret kärsivät näistä. Nämä johtavat monen laiseen syrjäytymiseen ja kurjuuteen, josta sitten on seurauksia ehkä jopa koko elämän ajan.

Voisiko nämä kuntien viihderahat siis suunnata ihan erityisesti nuorten auttamiseen pois tällaisesta. Ehkä vippien kielto kokonaan olisi paikallaan, sillä en usko muuten tästä päästävän eroon. Tai siis ainahan ihmiset voivat hankkia jostain kavereilta tms. vippiä, mutta siinä ainakin tulee nopeasti raja vastaan. Vippifirmat ei henk koht tsekkaa, onko henkilö luotettava ja maksukykyinen, mutta kaverit aina lopulta huomaa tän, ja lakkaa lainaamasta. Ja parhaimmillaan järkkää ammattiapua nuorelle, joka on mjoutumassa luottotietorekisteriin ongelmineen.

naurismaalainen (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun