Hyvinkään kirjastossa pääsee kokeilemaan sarjakuvan tekoa

hvu
Kommentoi

Hyvinkää | Kuvataideopettaja ja taiteilija Tiia Orivuoren mukaan sarjakuvat ovat kuuluneet niiden alkutaipaleesta lähtien tavalla tai toisella populaarikulttuuriin.

– Nykyisin sarjakuvat ovat tosin saaneet uskottavuutta lisää ja niiden tekijöistä on tullut eräänlaisia tähtiä, esimeriksi Kiroilevan Siilin tekijä on varsin tunnettu. Tämä on hyvä asia, sillä näin nuoret saavat esikuvia ja löytävät uusia tapoja ilmaista itseään ja tulkita maailmaa.

Orivuori kiinnostui itse sarjakuvista jo pikkutyttönä.

– Opettelin lukemaan lukemalla Asterixeja. Sittemmin sarjakuvat jäivät ja muut ilmaisukeinot ajoivat sarjakuvien yli, mutta sarjakuvien tapa kertoa tarinaa kiinnostaa minua edelleen. Suomesta löytyy tällä hetkellä paljon persoonallisia sarjakuvatekijöitä ja sarjakuvista on tullut yksi tapa tarkastella maailmaa sekä väylä omaelämänkerralliseen kerrontaan.

Orivuoren oma suosikki vuosien jälkeenkin on edelleen Asterix.

– Asterix on paras valinta, jos elämässäni on stressiä tai uni ei meinaa illalla tulla. Uusista sarjakuvista pidän Viivistä ja Wagnerista sekä tanskalaisesta Wulffmorgenthalerista. Ne on ihan pakko lukea. Jälkimmäinen menee välillä yli ja ohi, mutta pidän sen huumorista ja tavasta tarkastella asioita. Myös Mummo on aivan ihana.

Tänä vuonna vietetään sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuotta, sillä sata vuotta sitten julkaistiin ensimmäinen sarjakuva, Yellow Kid, yhdysvaltalaisessa sanomalehdessä.

Juhlavuoden kunniaksi Hyvinkään kirjastossa järjestetään sarjakuva-aiheinen luento sekä sarjakuvatyöpajoja lapsille, nuorille sekä aikuisille. Lasten ja nuorten ryhmät kokoontuvat kertaalleen aikuisten ryhmän tapaamiskertoja on kolme.

Kurssille ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet, eikä mukaan tullakseen tarvitse osata edes piirtää, sillä tällä kertaa sarjakuvia tehdään kollaasimenetelmällä.

– Teemme sarjakuvat leikkaamalla kirjoista ja lehdistä kuvia ja kokoamalla tarinan niistä. Lapsille on kirjastossa tarjolla käytöstä poistettuja lastenkirjoja, joista kuvat voi ottaa. Nuoret saavat käyttää nuorten lehtiä ja aikuiset voivat tuoda vaikkapa omia vanhoja valokuviaan, joista otetaan kopiot ja joista voi sitten leikellä mieleisen tarinan. Toki halukkaat saavat myös piirtää omat sarjakuvansa, mutta kannustan kyllä kokeilemaan uutta tekniikkaa.

Mutta mahtaako sarjakuvan teko luonnistua kaikilta?

– Ihan varmasti. Meillä kaikilla on varmasti tarinoita kerrottavana, sillä kerrommehan me koko ajan tutuillemmekin, mitä olemme tehneet tai mitä meille on tapahtunut.

– Tarina voi olla omaelämänkerrallinen ja jos itse ei keksi aihetta, on kirjasto täynnä erilaisia mahdollisuuksia. Sitä voi kuvittaa vaikka valmiin runon, vitsin tai muokata Aku Ankan tarinaa keksimällä siihen uudet henkilöhahmot.

Lasten ryhmille on valittu valmiiksi kaksi teemaa: eläimet ja luonto sekä minä ja ystäväni, mutta sarjakuvan voi toki tehdä muustakin aiheesta.

toimitus

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.