Anjan kirjoittaa elämästään kirjaa

Koneinsinööriksi opiskeleva Anjan Shrestha alkoi kirjoittaa kirjaa omasta elämästään helmikuussa 2009. Hän ihmettelee sitä, kun suomalaiset nuoret lähtevät hyvin aikaisin pois kodeistaan.

seppo ylönen

VIIKKOUUTISET| Nepalin pääkaupungista Kathmandusta kotoisin oleva Anjan Shrestha on asunut Riihimäellä elokuusta 2008 lähtien. Hämeen ammattikorkeakoulussa koneinsinööriksi opiskelevalla nuorella miehellä on kesätyöpaikka suunnittelijana samassa oppilaitoksessa.

– Isoveljeni aloitti minua aikaisemmin ympäristötieteen opiskelun Rovaniemen yliopistossa ja on jatkanut sitä Uppsalan yliopistossa, josta hän valmistuu tänä kesänä. Hän kertoi minulle mahdollisuudesta opiskella Riihimäellä. Vuonna 2009 kävin Tukholmassa ja tapasin veljeni. Hän on käynyt joka kesä luonani Riihimäellä, Anjan Shrestha sanoo.

Veli on ollut joka kesä mansikanpoimijana Kuopion Jännevirralla. Anjankin kokeili sitä hommaa kesällä 2009.

– Helmikuussa 2009 aloin kirjoittaa kirjaa omasta elämästäni. Neljä lukua on jo valmiina. Äidinkieleni on nepal, mutta kirjoitan englanniksi.

– Nepalissa perheet ovat yhdessä, ja ihmiset elävät hyvin lähellä toisiaan. Täällä lapset muuttavat aikaisin kotoa pois. Tuntuu siltä, että ihmiset elävät Suomessa rakkauden puutteessa. Koska lapset eivät saa vanhemmiltaan rakkautta, he ovat surullisia.

– Tämän näin asuessani eräässä suomalaisperheessä pari kesää sitten.

Kalliokiipeilyä Italiassa

Nepalin väkiluku on noin 30 miljoonaa. Sen pääkaupungissa Kathmandussa on noin kolme miljoonaa asukasta, ja kaupunki kasvaa koko ajan vauhdikkaasti.

Anjan Shresthan isä Rabindra Shrestha on työssä yhdysvaltalaisessa avustusjärjestössä (USAID). USAID keskittyy parantamaan maan ruoka-, terveys- ja ilmastoasioita. Haasteena on parantaa naisten lukutaitoa, jonka hallitsee heistä vain 44 prosenttia. Joka toinen alle 5-vuotias on aliravittu, mutta tilanne paranee.

– Isäni sanoi minulle, että opiskelisin hyvin ja tekisin parhaani siinä, mitä teen. USAID-järjestö auttaa ihmisiä jakamalla muun muassa lääkkeitä. Äitini Meera Shrestha on kotirouva. Isosiskoni on työssä kathmandulaisessa pankissa. Kathmandussa on meluisaa ja pölyistä, vedestä on pula, Anjan Shrestha jatkaa.

Anjan sanoo harrastaneensa Nepalissa jalkapalloa ja krikettiä. Riihimäellä hän kirjoittaa ja soittaa kitaraa. Hänellä on vielä eräs harvinaisempi harrastus.

– Harrastan myös kalliokiipeilyä. Veljeni kanssa kävimme syyskuussa 2008 kiipeilemässä Italian Cogoletossa. Nousimme siellä kalliota 90 metrin korkeuteen.

Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä