Ay-aktiivi muistuttaa: Kuntosalit ovat hyvä esimerkki siitä, mitä seuraa kun työehtosopimusta ei ole

Kuvituskuva

Aamupostissa on viime viikkoina keskusteltu vilkkaasti ammattiyhdistysliikkeen roolista ja asemasta Suomessa ja suomalaisten arjessa.

Suomessa työehdot määräytyvät työlainsäädännön mukaan. Lakitasoa huonommin asioista ei voi sopia.

Palkoista, lomista, työajasta, ikä- ja kokemuslisistä ym. alakohtaisistan asioista sovitaan yleissitovissa tai normaalisitovissa työehtosopimuksissa.

Laki- ja työehtosopimustasossa on määritelty minimi, jota huonommin työtä ei saa teettää. Työntekijä voi jo nyt henkilökohtaisesti neuvotella omista työehdoistaan työnantajan kanssa.

Yleissitovuus ei sulje pois henkilökohtaista sopimista. Aina voi sopia paremmin kuin työehtosopimus määrittelee.

Työntekijälle on aina maksettava vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, työntekijällä on oikeus saada tavanomaista ja kohtuullista palkkaa omaa työpanostaan vastaan.

Se, mitä missäkin työssä pidetään kohtuullisena, on tapauskohtaista.

Meillä on edelleen aloja, joilla ei ole omaa työehtosopimusta. Tällaisilla aloilla työehdot ovat paikoitellen jopa villejä.

Esimerkkinä voidaan nostaa esiin esim. kuntosalit. Niillä ei ole omaa työehtosopimusta, vaan työntekijä nouvottelee itse työnantajan kanssa omista työehdoistaan.

Asiaa perustellaan kilpailukyvyllä.

Yleispäteviä palkkaperusteita ei ole. Palkka voi määräytyä persoonan tai sen mukaan, miten ohjatulle tunnille tulee osallistujia.

Jos osallistujia ei tule, niin työntekijä ei välttämättä saa lainkaan palkkaa, vaikka passissa työpaikallaan onkin. Myöskään iltalisiä työstä ei välttämättä makseta, vaikka työ on iltapainotteista.

Työntekijälle tilanne on haasteellinen mm. säännöllisen tulonmuodostuksen osalta.

Työehtosopimukset määrittelevät työntekoon liittyviä peruskysymyksiä. Ne turvaavat työnantajille työrauhaa ja työntekijöille turvattua toimeentuloa ja elinmahdollisuuksia myös työn ulkopuolella.

Yleissitovat työehtosopimukset perustuvat ammattiliittoon kuuluviin työntekijöihin.

Yleissitovuuden poistaminen on ollut jo vuosia työnantajapuolen projekti yhteiskunnassa. Asiaa perustellaan kilpailukyvyllä.

Kun yleissitovaa työehtosopimusta ei ole, työntekijöillä voidaan teettää enemmän töitä ja maksaa huonompaa palkkaa.

Asiansa ajamista varten työnantajat ovat perustaneet mm. yleisen työttömyyskassan, johon työntekijöitä on menestyksellisesti aktiivisella kampanjoinnilla saatu houkuteltua.

Työn saa tehtäväkseen se, joka suostuu saman homman tekemään maksimityöpanoksella, minimilomilla ja pienimmällä palkalla.

Pelkkään työttömyyskassaan kuuluva työntekijä ei kannata oman alansa työehtosopimuksen mukanaan tuomaa perusturvaa, palkkajärjestelmää, lomia, ikä- ja kokemuslisiä, vaikka yleissitovuuden johdosta näistä eduista tällä hetkellä nauttiikin.

Ammattiliitot pitävät yllä työehtosopimus- ja neuvottelujärjestelmää. Työttömyyskassat maksavat päivärahaa, jos työntekijä jää työttömäksi.

Jos ammattliitolla ei ole jäseniä, sen kyky neuvotella ja ylläpitää omia työehtosopimuksiaan heikkenee.

Jos yleissitova työehtosopimus lakkaa olemasta ammattiliiton vähäisen jäsenmäärän johdosta, se tarkoittaa villien työehtojen rantautumista myös niille aloille, joilla aiemmin työn teon ehtoja määritteli työehtosopimus.

Työn saa tehtäväkseen se, joka suostuu saman homman tekemään maksimityöpanoksella, minimilomilla ja pienimmällä palkalla.

Nykyisen kaltainen suomalainen työelämä on pitkällisten neuvottelujen tulos ja pysyy yllä vain sillä, että työntekijät kuuluvat ammattiliittoon.

Jos nykyinen työelämä tai ammattiliittojen toiminta ei mielestäsi vastaa tarkoitustaan, niin lähde muuttamaan se mieleiseksesi oman ammattiliittosi kautta.

Parhaiten asiat muutetaan sisältä käsin, ei ulkoa päin huutelemalla.

Kenenkään ei tässä maailmanajassa pitäisi ottaa nykyistä asemaansa itsestäänselvänä. On uskaliasta tuudittautua väärään turvallisuuden tunteeseen.

Anne Lindgren

kansalais- ja ay-aktiivi

Riihimäki

Lisää aiheesta

Yrittäjä vastaa hyvinkääläisäidille: Ammattiyhdistysliike ei määrittele kenenkään palkkatasoa – jokainen tekee sen itseHyvinkääläisäiti vastaa ay-keskusteluun: "Mistä 2 100 euron bruttopalkassa on enää varaa laskea?" Pääluottamusmies yleisönosastolla: Ay-liike ei vastusta matalapalkka-aloja vaan matalia palkkoja, joilla ei tule toimeen Mielipide: Lentäjä osallistuu palkkakeskusteluun –  "Kun yhtiö antaa 200 miljoonaa maksavan lentokoneen ja 300 matkustajaa, vastuu on jonkinlainen"
Written by:

Ota yhteyttä